APUA! Eroon narsistista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja murskattu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Lastenvalvojalla olen käynyt jo yksin alustavasti juttelemassa. Silloin ei vielä sovittu mitään tai tehty tapaamisehdotusta hänelle. Uusi aika on kyllä jo varattu.
Tuollainen isä olisikin tosi tarpeellinen!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen kirjoittaja;23820599:
Itse olen sitä mieltä aika vahvasti, että jos heti alkujaan olisin jostakin saanut vahvistuksen sille, että mies on aina ollut äkkipikainen huutaja lähimmilleen, olisin jättänyt koko suhteen siihen. Olin pitänyt omana rajanani sitä, että järjetön huuto, kiroilu ja haukkuminen ei kuulu aikuisen ihmisen käytökseen ja etten halua sellaista elämääni. Tässä kuitenkin kävi niin, että mies kertoi aina olleensa todella rauhallinen ja sympaattinen ihminen, mutta että minä jotenkin kaivan ja stimuloin huudon ja silmittömän raivon, jota hän ei voi hallita mitenkään. Hallinnan avaimet ovat minulla, minun pitäisi osata käyttäytyä. Aloin syyttää itseäni ja kierre oli valmis. Läheisiä tai kavereita hänellä ei tiettyjen hyvien selitysten vuoksi juuri sillä hetkellä ollut, jotka olisivat voineet kertoa totuuden miehestä ja itse hän ei sitä tehnyt.
Minä olen sitä mieltä, että en ollut sokea, mutta minulle valehdeltiin monessa asiassa pahasti.

Puhut mun eksästä! Se valehteli mulle silmät ja suut täyteen, miten HÄN on aina rauhallinen eikä jaksa riidellä. Aikaisemmissa suhteissa kuulemma lähti koiran kanssa ulos viilentymään, jos hänen eksänsä äityi huutamaan. Hänen eksä oli paha ja saatanasta se seuraava, kuulemma tuli raskausaikana hulluksi ämmäksi, ja söi vielä lääkkeitäkin! Sittemmin opin, että tää sairas paskiainen oli ajanut nuoren äidin niin ahdinkoon, et sen takia oli myöskin menny itteensä hoidattamaan. Ja sama meinas tapahtua meillekin! MUN päässä kuulemma vikaa ja mää oon tunnevammanen ja rikkinäinen ja MUN PITÄS OLLA KILTIMPI !!! VITTU SAATANA PERKELE ja mää sitä vielä muutaman kuun paukutuksen jälkeen melkeen uskon ja olin jo menossa psykologille AVAAMAAN SOLMUJA PÄÄSTÄNI! Helvetti soikoon.

Anteeksi kielenkäyttöni...Tiedän tunteesi, kun on valehdeltu ja oltu jotain muuta. Meillä tilanne selvisi nopeasti, kun yheen muutettiin. Alistamista ja henkistä väkivaltaa. Eksä luuli, että vois tehdä niin, ku asuttiin kerran yhessä. Mun ois pitäny tehä sitä ja tätä, olla sellanen ja tällänen, ja aina vaan naama väärinpäin. Just tollasta täysin roditonta huutoraivoomista, kiroilua, nimittelyä, haistattelua, uhkailua erolla tai väkivallalla mua tai mun eläimiä kohtaan...jopa niin, et sil oli joskus jotain huomautettavaa ni se meni näin et "Haista vittu saatanan horo! Laita telkkari pienemmälle vitun vammanen ääliö!" Mää siinä monttu auki, ku en oo tosiaan tottunu et mulle puhutaan noin. Eikä kenenkään kuulu sellaiseen tottua!

Miehessäsi on oikeesti vika! Ei sussa! Sanon vaan, et jos sä löydät sen oman selkärankas jostaki ja käyt uhmaamaan miehes tahtoa siellä, ni se käy suhun kiinni fyysisesti. Näin kävi meillä. Kun mä en omasta tahdosta ja mielestä luovu, ni eksä nosti vähä rimaa ku sanalliset hyökkäykset ei toiminu. Piti vähän "kouluttaa" sitte kuristamalla ja riepottelemalla.

Siskoseni! Sun silmät on nyt auennu. Tee kuten mullekin monesti sanottiin, LÄHDE NYT! Etsi salassa ittelles asunto ja teet katoamistempun. Se on parempi kuin sukulaiset. Ennen kaikkea tee asiasta julkinen! Kerro vanhemmillesi, kavereille tilanteesta.

Hirmuisesti jaksamista ja voimaa sinulle! Tiedän, kuinka raskasta aikaa käyt läpi, mutta voin luvata, että helpotusta on luvassa. Mulla on vasta erovaihe menossa, olen saanut tappouhkauksia jne, mut oon jättäny kylmästi vastaamatta puheluihin ja tekstareihinkin vastaan ainoastaan, jos ne on asiallisia. Nyt tämän ansiosta puheluita ei enää satele, ja uhkailu on loppunut. Olen jatkanut eteenpäin elämässä. Mieti kotia, jossa on kaikkien turvallista ja hyvä olla. Koti, jossa on rauhallista, olet siellä keskenäsi lasten kanssa. Koti, jossa ei huudeta, solvata, uhkailla. Koti, jossa on hyvä mieli ja jonne on mukava mennä :)
 
Kiitos Jebs. Huojentavaa kuulla, että joku ymmärtää. Niitä on ollut tässä ketjussa kyllä muitakin, jotka tajuavat, miten vaikeaa on olla itsevarma ja laittaa rajat, kun niin kauan on nuijittu, haukuttu, nujerrettu ja alistettu.
 
Ap, mä en sinuna olisi miehen kanssa missään tekemisissä juuri nyt. Olet vielä liian heikko ja särkynyt. Mies huomaa sen heti ja osaa vuosien kokemuksella painella juuri oikeita nappuloita sinussa. Kohta hän on jälleen luikerrellut pääsi sisään.

Toimita miehen tavarat hänen nykyiseen osoitteeseensa. Käytä muuttofirmaa tai luotettavaa ystävää, mutta älä missään nimessä tapaa häntä itse tai ainakaan yksin. Myös lapset voi tapaamiseen viedä joku muu kuin sinä.

Jos sinä alat neuvotella miehen kanssa sopivasta ajankohdasta, mikään ei tietenkään hänelle sovi, ja olet jälleen tuhlannut aikaa yrittämällä sovittaa elämääsi hänen vaatimuksiinsa. Sinun on pakko suojella itseäsi; muutoin koko tähänastinen taistelusi on ollut turhaa.
 
Hänellä on liian isoa omaisuutta tontillani, enkä saa niitä järjestettyä pois, eikä miehellä ole niille paikkaa. Hän suuttuu, jos yritän kysellä niiden järjestämisestä pois. En ole alun alkaenkaan halunnut miehen käyttävän niihin rahaa mm.säilytysongelman vuoksi, mutta hän on vain solvannut minua diktaattoriksi jo aikanaan. Sittemmin on käynyt juuri niin, että rahat ovat vain menneet hukkaan. Poliisiltakin kysyin neuvoa menettelyyn, mutta he vain meinasivat, että sopii vain koska hakee...Niin kauan kuin ne ovat tontilla, on hänellä syy käydä täällä. Hän myös keksi, että järjestää ne naapurini suurelle tontille kertoen kuinka hän on kyllästynyt orjan rooliinsa, eikä halua enää olla kanssani missään tekemisissä.

Mitä ajankohtaneuvotteluihin tulee, on vuosia ollut niin, että työttömän miehen rutiinittomaan elämään eivät ole aikataulut kuuluneet. Olen kuitenkin ymmärtänyt hänen pahaa oloaan, joustanut ja hyväksynyt. Olen kysellyt aina hänen toiveidensa perään kaikessa, mutta hän on jotenkin saanut käännettyä kaikki varovaisetkin ehdotukseni yksinvaltiudeksi. Olen aina kysellyt, onko toiveita tai ajatuksia esim.viikonlopun suhteen ja saanut sitten vastaukseksi esim.ettei hän voi tietää, onko mulla orjapiiskurin hommia luvassa, olenko menossa viihteelle persettä jakamaan (en ole käynyt viihteellä ainakaan viiteen vuoteen), onko mulle tulossa vieraita ja haluan varmistella, ettei hän ole tulossa reissuiltaan tms. Sitten, kun kerron, että olisi kaveri ollut tulossa kylään lapsineen, niin hän alkaa huutaa, että mitäs sitten kyselen, kun olen paskojen ystävieni kanssa ja sopinut ja pedannut, ettei isä voi tulla kotiin taaskaan.

Puuh. Tekee ihan hyvää kirjoittaa tällaista, koska olen tosiaan hyvin heikko ja tekisi mieli kyllä "repsahtaa" pyytelemään anteeksi kaikkea, jottei hän olisi vihainen tahollaan.
 
Kirjoita ihmeessä lisää vaan :) Se muistuttaa sinua, kuinka sekopäisestä kaverista on kysymys, sillä kuten itse sanoit, olet juuri nyt "repsahduksen" partaalla. Varo kuitenkin, ettei äijää voi teksteistä tunnistaa: siitähän se seeppari vasta riemastuukin, jos saa kuulla, että häntä on "mustamaalattu netissä"... :) Anteeksi kepeä kielenkäyttö, mutta oman kokemukseni mukaan myös nauraminen auttaa elämänilon palauttamisessa ja itsekunnioituksen uudelleen löytämisessä.
 
Hän on kertonut kyllä väijyvänsä minua netissä. Haen ammattiapua ja olen pitkään hakenut, mutta tutuille enkä ystäville ole saanut puhua ja mitäpä puhua, kun kaikki "sadut" ovat vain omassa päässäni. En tosiaan saisi purkaa mitään netissäkään ja netissähän roikkuvat vain kaltaiseni tarpeettomat, elämästä mitään tietämättömät *kirosana* *kirosana*, joten ei sieltä ainakaan mitään apua saa.

Toisaalta tämä kaikki on vain mielikuvitukseni tuotetta, joten eihän häntä voisikaan mistään tunnistaa, vai olenkohan ymmärtänyt oikein...
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen kirjoittaja;23829001:
Täytyisikö varmuuden vuoksi pyytää ylläpito ketju poistamaan? Miehellä on paljon aikaa olla netissä.
Mitä sitten? Mitä voisi tapahtua, vaikka lukisikin tämän? Ja sitä paitsi tällaisia tarinoita on koko maa täynnä.
 
Olen vuosien saatossa kirjoittanut hänelle tekstejä olostani. Hän on heittänyt ne takkaan tai kertonut pyyhkivänsä /settä niillä. Haluaisinkin, että hän tietäisi ja tajuaisi, miltä minusta tuntuu vaikka lukemalla tämänkin ketjun. Mutta hän olisi tästäkin vain sitä mieltä, että mustamaalaan häntä vain tahallani.
 
mutta miksi enää välität mitä mieltä se on tai ei ole, onko se pahalla päällä vai millä päällä? Eikö nyt olisi tarkoitus kääntää uusi sivu elämässä? Eheytyä ja ruveta unohtamaan. Sopia lasten näkemisasiat ja etsiä ehkä uusi ihana mies elämään?
 
Lakkaa jo hyvä ihminen mollaamasta ja halveksimasta itseäsi! Nyt teet itsellesi samaa mitä mieskin teki, ainoastaan sillä erotuksella, että sinulla on mahdollisuus muuttua, jos haluat.

Mitä mukavaa voisit tehdä tänä iltana? Jotain, mistä saat iloa ja onnistumisen kokemuksia?
 
Narsisti ei ole ikinä tyytyväinen sinuun vaikka päälläsi seisoisit, ei välitä, eikä arvosta sua yhtään sen enempää vaikka tekisit mitä tahansa. Itsen tein kaiken perheeni eteen, mutta narsistin mielestä minussa oli kaikki vika ja olin syyllinen siihen, että hänellä oli ulkopuolisia seksisuhteita.

Eron jälkeen tutustuttuani muihin ihmisiin, itsetuntoni ja minäni alkoi pikku-hiljaa eheytyä ja ihmissuhteet läheisiin alkoivat parantua. Liitto narsistin kanssa rajoitti yhteydenpitoa sukulaisiini, koska narsistin mielestä kaikki sukulaiseni olivat pelkkää paskaa.

Oli minulle yllätys, että jotkut ihmiset ovat valmiita hyväksymään minut juuri sellaisena kuin olen ja rakastavat minua sellaisena. Rakkaus on kyllä parasta silloin kun molemmat arvostavat ja tukevat toisiaan ja vaalivat rakkautta parhaansa mukaan.
 
Eräs tärkeä pointti; lopeta anteeksi pyytely. Sinun ei tarvitse tehdä sitä. Siiitä on pelkkää haittaa. Narsisyti huomaa siitä, että olet edelleen hänen vallassaan. Ymmän kyllä mistä on kysymys. Itse pelkäsin vuosia eron jälkeen, mitä exäni ajattelee tekemisistäni. Olin oppinut pyytämään anteeksi aina ja kaikkea, vaikka syyt ongelmiin olivat oikeasti narsistissa. Tuota tapaa oli vaikea lopettaa eron jälkeenkään.

Vaikka tällä entisellä narsistisella vaimollani oli itsellään muita miehiä jo avioliiton aikana, hän ei olisi suonut minun seurustelevan eron jälkeen kenekään kanssa, vaan pyrki tuhoamaan nämä suhteet, esim. valehtelemalla uudelle kumppanilleni, että ero ei suinkaan ollut vielä selvä ja että muka tapailimme salaa.

Elämä on mukavaa silloin kun tuntee itsensä eheäksi, eikä joudu elämään jatkuvasti alistettuna. Voit antaa narsistin jatkaa elämäsi myrkyttämistä, mutta älä tee sitä. Laita sille loppu NYT.
 
Katkaise kaikki yhteydenpito ja lapsia koskevat asiat kolmannen osapuolen kautta.
Kaikki tekstiviestit ja mahdolliset sähköpostit talteen niistä voi olla apua jos ja kun haet lähestymiskieltoa.

Käy tuolla siellä on foorumi josta saa vertaistukea
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen kirjoittaja;23829205:
Olen vuosien saatossa kirjoittanut hänelle tekstejä olostani. Hän on heittänyt ne takkaan tai kertonut pyyhkivänsä /settä niillä. Haluaisinkin, että hän tietäisi ja tajuaisi, miltä minusta tuntuu vaikka lukemalla tämänkin ketjun. Mutta hän olisi tästäkin vain sitä mieltä, että mustamaalaan häntä vain tahallani.
Etkö ymmärrä, ettei se se välitä sinun tunteistasi, eikä osaa rakastaa sinua teet sitten mitä tahansa. Lopeta tuollainen typerä pään seinään hakkaaminen ja hae siihen apua, koska se on ihan yhtälainen sairaus sekin.
 
[QUOTE="vieras";23830654]Etkö ymmärrä, ettei se se välitä sinun tunteistasi, eikä osaa rakastaa sinua teet sitten mitä tahansa. Lopeta tuollainen typerä pään seinään hakkaaminen ja hae siihen apua, koska se on ihan yhtälainen sairaus sekin.[/QUOTE]

Aamen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja eroon päässyt;23830521:
Narsisti ei ole ikinä tyytyväinen sinuun vaikka päälläsi seisoisit, ei välitä, eikä arvosta sua yhtään sen enempää vaikka tekisit mitä tahansa. Itsen tein kaiken perheeni eteen, mutta narsistin mielestä minussa oli kaikki vika ja olin syyllinen siihen, että hänellä oli ulkopuolisia seksisuhteita.

Eron jälkeen tutustuttuani muihin ihmisiin, itsetuntoni ja minäni alkoi pikku-hiljaa eheytyä ja ihmissuhteet läheisiin alkoivat parantua. Liitto narsistin kanssa rajoitti yhteydenpitoa sukulaisiini, koska narsistin mielestä kaikki sukulaiseni olivat pelkkää paskaa.

Oli minulle yllätys, että jotkut ihmiset ovat valmiita hyväksymään minut juuri sellaisena kuin olen ja rakastavat minua sellaisena. Rakkaus on kyllä parasta silloin kun molemmat arvostavat ja tukevat toisiaan ja vaalivat rakkautta parhaansa mukaan.


Itselläni ovat kontaktit muihin ihmisiin myös katkenneet lähes täysin. Miehen mielestä he olivat nimenomaan paskoja ääliöitä, häiritsivät oman perheemme suunnitelmia tai tukivat hölmöjä ajatuksiani.

Se, että joku vielä hyväksyisi minut tai edes voisi olla raivostumatta seurassani on minulle hyvin utopistinen ajatus. Eihän minulle voi olla suuttumatta. Oikeastaan en osaa ollenkaan ajatella, että kukaan pitäisi minusta, mutta sen verran kyllä ajattelen, että inhimillistä kohtelua ansaitsisin jopa minä tai jos ei sellaiseenkaan pysty, niin ansaitsisin tulla jätetyksi rauhaan.
Mitä ihmisen rakastamiseen sellaisena kuin hän on tulee, niin en minäkään rakasta miestä sellaisena kuin hän on, sellaisena, joksi hän muuttui. Hänessä on niin paljon vastuuttomuutta, epävarmuustekijöitä, äkkipikaisuutta, potemista, riutumista ja pahan olon projisiointia, etten pysty rakastamaan. Aikanaan ihastuin aivan muihin asioihin. Mutta tähän mies vetoaakin, ettei hänen tarvitse minua hyväksyä minuna, koska minäkään en hyväksy häntä hänenä itsenään...
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen kirjoittaja;23834718:
Itselläni ovat kontaktit muihin ihmisiin myös katkenneet lähes täysin. Miehen mielestä he olivat nimenomaan paskoja ääliöitä, häiritsivät oman perheemme suunnitelmia tai tukivat hölmöjä ajatuksiani.

Se, että joku vielä hyväksyisi minut tai edes voisi olla raivostumatta seurassani on minulle hyvin utopistinen ajatus. Eihän minulle voi olla suuttumatta. Oikeastaan en osaa ollenkaan ajatella, että kukaan pitäisi minusta, mutta sen verran kyllä ajattelen, että inhimillistä kohtelua ansaitsisin jopa minä tai jos ei sellaiseenkaan pysty, niin ansaitsisin tulla jätetyksi rauhaan.
Mitä ihmisen rakastamiseen sellaisena kuin hän on tulee, niin en minäkään rakasta miestä sellaisena kuin hän on, sellaisena, joksi hän muuttui. Hänessä on niin paljon vastuuttomuutta, epävarmuustekijöitä, äkkipikaisuutta, potemista, riutumista ja pahan olon projisiointia, etten pysty rakastamaan. Aikanaan ihastuin aivan muihin asioihin. Mutta tähän mies vetoaakin, ettei hänen tarvitse minua hyväksyä minuna, koska minäkään en hyväksy häntä hänenä itsenään...

Pointti onkin siinä, että on tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet. Valitset sellaisen kumppanin, jolle kelpaat juuri tuollaisena. Yksin oleminenkin on paljon parempaa kuin eläminen itsensä hukanneena narsistin kynsissä.

Sinun elämäntehtäväsi ei ole narsistin tyytyväisenä pitäminen, eikä siihen edes kukaan pysty. Tietenkin narsistin kumppanina olemisen lopettaminen voi olla hyvin vaikeaa ja tuskastuttavaa, mutta pitää muistaa, että kyse on silti aivan omasta valinnasta.
 
Itsekin nuorempana seurustelin narsistin kanssa. Sai muutamassa kuukaudessa latistettua itsetuntoni niin pahasti, että olin mielenterveystoimistossa hakemassa keskusteluapua ja lääkitystä... Mies sai uskomaan että minulla on jotain traumoja joita puran häneen, sai avautumaan lapsuudestani yms. ja sitten kun erottiin, soitteli ja tekstaili niitä asioita vanhemmilleni.

Suosittelisin vielä, että vanhempasi ja muut kenen kanssa ovat tekemisissä, vaihtavat puhelinnumeronsa salaisiksi ja ovat myös tietoisia siitä mitä voi olla tulossa. Kuuluu nimittäin narsistin viimeisiin yrityksiin mustamaalata uhriaan tämän lähipiirille ja yrittää sitä kautta vakuuttaa että kaikki vika on uhrissa itsessään.
 

Yhteistyössä