APUA!! 4,5 veen

[Sande-80 harmaana]

kiukkukohtaukset alkaa olla aivan mahdottomia. poika alkaa lyömään tai heittelemään tavaroita, jolloin vien omaan huoneeseen sängylle rauhoittumaan. tänään repi tapeetit seinästä!! edellisestä tapeettien repimisestä ehti kulua n 1kk. mitä teen?? neuvoja, pliis!

 

[mamma -75]

kuulostaa tutulta, just tultiin "mukavalta" perheen yhteiseltäpuistoreissulta.... alku meni ihan kivasti, mutta heti kun jostain piti komentaa, alkoi jumalaton huuto, kiukku ja haukkuminen. Puistosta lähdimme heti kiukun alettua, mutta kävelimme vielä ns rauhoitumislenkin...eipä auttanut. tyttö yritti kaataa veljen rattaita ja uhitteli koko matkan yms. ja koko matka huutaen. nyt edelleen täällä sisällä sama jatkuu... kaikki mahdolliset on kokeiltu, on yritetty hyvällä ja pahalla, puhumalla ja arestilla... lahjontaan en ala... että koita vaan jaksaa! pitkää pinnaa tää vaatii! kateeksi käy niitä, joiden lapset ei raivareita saa. pitää jaksaa ajatella positiivisesti, eipähän lapsi jää muiden jalkoihin, osaa pitää puolensa.. johtaja-ainesta! mut jos liian rankaksi käy, niin ota yhteys neuvolaan. meillä onneksi ensi viikolla 5-v neuvola!

 

[iltatähtien äippä]

Laita pois se tavara mikä on heitetty heti pitkäks ajaks, ja laita paikkaamaan itse revittyä tapettia sun kanssa. Hanki vaikka nyrkkeily säkki tai säkkituoli jota saa nyrkittäää jos raivostuttaa oikeen kovaa.Juoskaa talo yhessä ympäri pari kertaa.... jatkossa voi tehä yksinkin jotain vastaavaa raivon " järkevää" /sallittua purkautumis työtä.Opetelkaa yhdessä hiljaksiin raivon purkamista/ hillitsemistä/ rauhoittumista.Sano että kaikki tuntevat vihaa ja raivoa mutta se tapa millä se tunne ilmaistaan pitää pysyä hallinnassa.Kerro esimerkein että sinäkin suutut mutta et voi hakata lapsesi päätä seinään vaikka olisit hänelle kuinka raivoissasi tms jos naapuri jättää autonsa teidän paikalle et voi ottaa vasaraa ja hakata naapurin autoa rikki, tai lyödä naapurin setää keskelle naamaa..... jne.. siis puhukaa yhdessä vihan / raivon tunteesta ja sen käsittelystä. :headwall:

 

[4 pientä]

Meillä samanlaista, on itsepäinen poika 4 v, ketterä ja vikkelä, isoveli 6 v. ei ollenkaan pärjää jos tulee riitaa leluista. Ollaan kans ihmeissämme, jos suutumme käytöksestä, niin pojalle tulee uhmakas ilme ja entistä hurjemmat temput (just lelut lentää yms.). Ei vaan meinaa oma kärsivällisyys riittää enää selittelyihin. Ollaan päätetty, ettei suututtais ainakaan pienistä, ja tänään on mennytkin hyvin kun isäkin ollut kotona.

 

[Sande-80]

harmittaa vaan niin paljon kun aika muutenkin on lyhyt (to-ma) ja sit se menee takkuamiseksi ja tinttailuksi. täytyy varmaan kokeilla vielä jutella asiasta kun poika tulee seuraavan kerran ja miettiä jotain, miten sitä kiukkua vois purkaa. talon ympäri juokseminen ei oikein onnistu kun asutaan kerrostalossa
kiitti vinkeistä, kiva huomata ettei ole ainoa, jolla ongelmia. =)

 

[äippä minäkin]

Et todellakaan ole ainoa jolla ongelmaa 4,5 vuotiaan kanssa. "Ei päivääkään ilman taistelua" on meidän perheen motto. Ja oman osansa saa 8 kk ikäinen pikkuvelikin.

 

[meidän äiti]

Ja minusta huumorin huippu on ne lapsen omat selitykset tai perustelut: meidän omalle "kullanmurulle" jos sanoo että nyt olet kyllä tosi tuhma, niin alahuuli alkaa väpättää ja tulee kommenttia: äiti, minulle tulee niin paha mieli jos minua sanotaan tuhmaksi!
Mitäs siihen sitten enää muuta sanot... :saint: