anteeksi kun sanon

Eikö se ole ihan luonnollista.. kun on yksi lapsi on vain se yksi, joka tarvii huomiota/hoitoa/huolenpitoa..
mul on yksi lapsi, en lue itseäni mitenkään ylihysteeriseksi lapsen perässä juoksijaksi (kait sekin on luonteesta kiinni), mut toki tykkään siitä, et laps on nätisti puettuna, kun mennään kodinulkopuolelle.. koti on välillä rempallaan ja välillä ei.. mut mä luulen, et tämä on toisaalta osittain ikäkysymyskin.. ehkä jos oisin saanut esikoiseni 10v myöhemmin voisin olla monessa asiassa tarkempi.. B) toki saisin olla nyttenkin.. :saint: mut elämä soljuu omalla painollaan :heart:

 

Eniten mua ärsyttää, ne kommentit "sul on vain yks, ni sul on niin helppoa".. muistelkaapa oliko sen yhen kanssa niin helppoa? toki reissuun/kauppaan lähteminen on helpompaa yhden, mitä kolmen kanssa, mut sit taas laps kaipaa paljon enemmän vanhemmalta huomiota, kun ei ole sisarusta.. puolensa ja puolensa

 

Eniten mua ärsyttää, ne kommentit "sul on vain yks, ni sul on niin helppoa".. muistelkaapa oliko sen yhen kanssa niin helppoa? toki reissuun/kauppaan lähteminen on helpompaa yhden, mitä kolmen kanssa, mut sit taas laps kaipaa paljon enemmän vanhemmalta huomiota, kun ei ole sisarusta.. puolensa ja puolensa

Totta.
Kyllä minäkin välillä mietin, et miten paljon helpompaa olis just nuo lähtemiset ja esim hoitopaikan saaminen kun olis vaan yksi. Neljälle on melkoinen homma saada lapsenvahtia et pääsisi viettämään vapaailtaa.
Ketään en todellakaan antais pois ja kyllä noista on suunnatonta seuraa toisilleen.
Ja oma asiansa on asioiden oppiminen. Esikoinen raivaa tien ja muut tulee perässä =) pienemmät katsoo vierestä kun isommat lukee ja hups kohta ne pienemmätkin lukee...

 

Eniten mua ärsyttää, ne kommentit "sul on vain yks, ni sul on niin helppoa".. muistelkaapa oliko sen yhen kanssa niin helppoa? toki reissuun/kauppaan lähteminen on helpompaa yhden, mitä kolmen kanssa, mut sit taas laps kaipaa paljon enemmän vanhemmalta huomiota, kun ei ole sisarusta.. puolensa ja puolensa

Niin ja jos ei ole isää jakamassa arkea.

 

Eniten mua ärsyttää, ne kommentit "sul on vain yks, ni sul on niin helppoa".. muistelkaapa oliko sen yhen kanssa niin helppoa? toki reissuun/kauppaan lähteminen on helpompaa yhden, mitä kolmen kanssa, mut sit taas laps kaipaa paljon enemmän vanhemmalta huomiota, kun ei ole sisarusta.. puolensa ja puolensa

Totta.
Kyllä minäkin välillä mietin, et miten paljon helpompaa olis just nuo lähtemiset ja esim hoitopaikan saaminen kun olis vaan yksi. Neljälle on melkoinen homma saada lapsenvahtia et pääsisi viettämään vapaailtaa.
Ketään en todellakaan antais pois ja kyllä noista on suunnatonta seuraa toisilleen.
Ja oma asiansa on asioiden oppiminen. Esikoinen raivaa tien ja muut tulee perässä =) pienemmät katsoo vierestä kun isommat lukee ja hups kohta ne pienemmätkin lukee...

Tuo on niin totta..
ja varsinkin ku ite olen esikoinen.. mut ei se esikoisen paikka ole huono

 

kunnioitan suurperheitä. Kaikilla kellä on vain se yksi kullannuppu, he eivät tiedä suuresta perheestä juuri mitään. kuten ei lapseton tajua lapsiperheitä täysin, ennen kuin lapseton saa oman lapsen. yhden lapsen äidillä on aikaa vaikka kuinka paljon. kun lapsia siunaantuu enemmän menee aika hieman toisella tavalla. on sitä pyykkiä ja tiskiä paljon enemmän ja sotkua kertyy huomattavasti enemmän, kuin vaan sen yhden lapsen kanssa. onhan se selvä, että kämppäkin on toisenlainen. tai ainakin siivoilussa on hiukka ero.. kun lapsia on enemmän se turha nipotus tosiaan jää, mutta ei se tarkoita sitä etteikö välittäisi tai, että turvallisuus ei säilyisi. sitä vaan oppii ymmärtämään äitiyttä ja omia lapsiaan paremmin.

 

minä ainakin olen hyvin ylpeä yhden lapsen äiti ja enempää ei meille tule lapsia. saan kasvattaa ja hoitaa hänet vain. minulla on hänelle aina aikaa ja olen ylpeä kuinka voin pitää hänestä tosi hyvää huolta.

 

minä ainakin olen hyvin ylpeä yhden lapsen äiti ja enempää ei meille tule lapsia. saan kasvattaa ja hoitaa hänet vain. minulla on hänelle aina aikaa ja olen ylpeä kuinka voin pitää hänestä tosi hyvää huolta.

No se että on useampi kuin yksi lapsi, ei kyllä ollenkaan sulje pois sitä, etteikö äidillä olisi heille aina aikaa ja pitäisi lapsistaan hyvää huolta.

 

mä oon huomannu asian olevan päinvastoin. mitä enemmän lapsia on sitä tiukempi on pitää esim. kuria. kun on vaan se yks niin luovuttaa sen tahtoon nopeemmin.

Tuon mäkin olen huomannut. Mun kokemuksen mukaan taas aika usein, jos kaupassa riehuu joku lapsi niin se on se ainut lapsi. Tietenkään en voi tietää onko perheellä kotona lapsia, mutta mukana ei ainakaan. Muistan aikoinaan kun eräs ystäväni, jolla silloin oli vain yksi lapsi, oli täysin pöyristynyt ja suorastaan vihainen, kun silloin kävelemään opettelevan, n. 1,5 vuotiaan lapsen kummi oli päästänyt lapsen kaatumaan! Oliko tullut kuhmua, haavaa, asfaltti-ihottumaa? Ei, lapsi oli noussut, ja lähtenyt suoraan uudestaan kävelemään. Mutta kauhea, huolimaton kummitäti siis kun huolehti niin huonosti että lapsi kaatui.

Jumpassa erään lapsen (perheensä ainoa lapsi) ihmetteli, kun annan kaksivuotiaan kulkea portaissa ilman että pidän kädestä kiinni. Jaa miksi? No kun se OSAA! Entäs jos se kaatuu? No sitten mä nappaan kiinni ja puhallan pipiin. Samaisen perheen lapsi ei saa kiivetä vanhempiensa sängylle ettei vaan tipu sieltä. Kysyin, että onko se parvi sitten. Ei.. ihan normaalikorkuinen sänky.. Juu, meillä lapset tosiaan kiipeää omiinsa ja minunkin sänkyyn ihan omin voimin eikä mitään pahaa ole päässyt tapahtumaan.. Ja kyseessä oli reilusti yli 2v lapsi.