anoppi

mä en nyt oikein tiedä mitä tekisin anopin kanssa, tänä kesänä tullut pari tapausta joista olen raivoissani, mut vielä toistaseks ollut hiljaa.. ensinnäkin: anoppi on puhunut typylle (3v) pari kertaa äiti muodossa, eli ihan kuin hän ois typn äiti.. toinen tapaus on sellainen jonka kuulin omalta äidiltä mitä oli tapahtunut juhannuksena.. typy oli mummujen kanssa mökillä saunassa.. (saunaan ei tule vettä) typy istunut ammeessa jossa oli vettä, anoppi oli sitten mennyt lisämään ammeeseen tuli kuuma vettä kauhallisen kun typy edelleen istui siellä.. typy oli vain huutanut ett polttaa, polttaa.. en sitten tiedä mitä anoppi oli ajatellut toimiessaan näin.. pitäskö sanoa jotain vai yrittää pitää välit anoppiin, appiukon kanssa ei ole mitään ongelmia..

 

Ekaks tulee mieleen et molemmat saattaa kyllä olla ihan vahinkoja? Mulla ainakin on usein "tapana" puhutella esim. kummityttöä äiti-muodossa, jäänyt ikäänkuin päälle kun omien muksujen kanssa touhuaa.

 

Kyllä mullakin joskus tulee kutsuttua itseäni äitiksi esim. sukulaislapsille puhuessani. Samoin molemmat mummot ovat joskus lipsauttaneet suustaan "äiti-muodon". Ymmärrän kyllä, että se voi tuntua pahalta, tavallaan miniän varpaille astumiselta, mutta todennäköisesti on ihan vahinko. Ja meillä mummot ainakin joskus tekee vähän hölmöjä asioita ihan ajattelemattomuuttaan ja vahingossa, kun eivät enää niin muista ottaa huomioon kaikkia asioita lasten kanssa - omat lapset kun oli pieniä niin kauan aikaa sitten!

 

Anoppisi pitaisi kutsua itseaan mummoksi. Ota asia hanen kanssaan puheeksi, ystavallisesti. Tuon tulikuuman veden laittaminen ei ole aivan pikku juttu! Ajattele jos lapsi olisi pieni vauva? Oliko han humalassa? Jaksamista! Uskon etta anoppisi on hyva ihminen, mutta..

 

ei, hän ei ollut humalassa.. ja oli ihan hänen onnensa, ett kuulin asiasta vasta nyt.. ois juhannuksena ollut muuten täys sota päällä.. vaik ei hän nytkään pääse vähällä.. pitäis vaan osata sanoa asiasta "ystävällisesti" kuitenkin..

 

\

mä en nyt oikein tiedä mitä tekisin anopin kanssa, tänä kesänä tullut pari tapausta joista olen raivoissani, mut vielä toistaseks ollut hiljaa.. ensinnäkin: anoppi on puhunut typylle (3v) pari kertaa äiti muodossa, eli ihan kuin hän ois typn äiti.. toinen tapaus on sellainen jonka kuulin omalta äidiltä mitä oli tapahtunut juhannuksena.. typy oli mummujen kanssa mökillä saunassa.. (saunaan ei tule vettä) typy istunut ammeessa jossa oli vettä, anoppi oli sitten mennyt lisämään ammeeseen tuli kuuma vettä kauhallisen kun typy edelleen istui siellä.. typy oli vain huutanut ett polttaa, polttaa.. en sitten tiedä mitä anoppi oli ajatellut toimiessaan näin.. pitäskö sanoa jotain vai yrittää pitää välit anoppiin, appiukon kanssa ei ole mitään ongelmia..

ehkä vähän ylireakoit? mä peesailen noita ensimmäisiä vastauksia. Minäkin olen sanonut olevani äiti (siis tyyliin, " äiti antaa" vaikka olisi pitänyt sanoa täti/minä tms). Ja tuohon saunahommaan,vahinkoja sattuu kaikiille. Myös mummoille.

 

Tunnistan itseni sinusta. Olin ennen ihan samanlainen, nyt on tunteet ja tavat tasaantuneet. Omakin anoppi sanoi itseään äidiksi lapsilleni, molemmille, noin kaksi vuotta, ennenkuin mummo-sana jäi käyttöön. Kaiken lisäksi puhui usein imettämisestä, jos oli antanut maitoa tuttipullosta. Aina antaa lasten syödä mitä sattuu eikä pidä mitään kuria. Viimeksi nyt 5 vuotias poika söi mummolassa 7 isoa korvapuustia eikä lämmintä ruokaa ollenkaan. Seuraavat kaksi päivää oli vatsa todella kipeä. Se tietysti podettiin kotona, eikä mummo ymmärrä tehneensä mitään pahaa.
Kerran ollaan otettu yhteen oikein kunnolla kun mummo oli hakenut lapset kotonta lastenvahdilta ilmoittamatta meille mitään. Kyllä vähän ihmeteltiin kun tultiin kotiin ja lapsenvahti oli itkun kanssa yksin kotona. Sillä kertaa anoppi lateli mulle p''keleet ja vaikka mitä ja mä sanoin kanssa mitä kuuluu ja kuka käskee, tosin kylmän rauhallisesti ja kiroilematta. Se oli henkien taisto ja selvitti paljon välejä pitkässä juoksussa. Nykyisin siedämme toisiamme, mutta ystäviä meistä ei koskaan tule. Enää eivät lapsetkaan ole niin innolla jäämässä mummolaan kuin ennen. Ovat itsekin huomanneet, että sieltä tullessa oksettaa ja teetättää milloin mitäkin ja ikäväkin kerkeää tulla. Tiedän tunteesi, kerro niistä rauhallisesti. Eihän siitä koskaan mitään tule kun kaksi naista rakastaa samaa miestä ja pitää perhettä omanaan..Tsemppiä

 

Vahingoiksi minäkin tapauksia arvelen, mutta tarkkailisin kyllä onko lasten mummo muuten siinä kunnossa, että hänelle voi antaa lapsia vahdittavaksi. Kovin hajamieliselle tai väsyneelle ihmiselle en muutenkaan anna lapsiani hoidettavaksi, sukulaissuhtet eivät sitä asiaa mitenkään muuta.

 

tähän anoppi juttuun näin yleensä,meillä on niin että anoppi on ihan mukava ihminen jne.mutta mulla menee yleensä tunnin sisään hermot jos käydään siellä...Mieheni on nuorin ja ainoa poika,niin voitte vaan kuvitella sen hössöttämisen.hohhoijaa!!Ei vissiin vielä ole tajunnut että lapsetki kasvaa.Saas nähä kun vauva tulee,nytki on antamassa ohjeita vähän joka asiasta.