Anoppi

[ärsyynnyinkö turhasta, jälleen kerran?]

Käytiin tänään mummolassa. Matkaa on sen verran paljon, että aikaa menee monta tuntia paikan päällä. Taaperon unirytmi menee aina sekaisin. Yleensä nukkuu jo menomatkalla pienet unet, jolloin normaaliin päiväuniaikaan ei nukuta. Eikä lapsella edes olisi mitään nukkumapaikkaa siellä ja rattaissa ei enää nuku. Iltapäivällä uni alkaa yleensä painaa ja yritämme lähteä siinä vaiheessa ajamaan kotia kohti, että lapsi pääsee autoon nukkumaan. Tänään pikkuinen alkoi nuokkua kahvipöydässä. Painoi päätä pöytää vasten, koska oli ihan rättiväsynyt, raukka pieni. Minä sitten totesin, että lähdetään ihan kohta. Vaan mitä tekee anoppi. Alkaa väkisin tyrkyttää miehelleni lisää kahvia. Keskustelu etenee suunnilleen näin: minä sanon lapselle, että lähdetään, että pääset nukkumaan, anoppi toistaa miehelleni, että ota nyt vaan lisää kahvia. Minä sanon miehelleni, että joisitko kuppisi äkkiä tyhjäksi, et päästään pikku hiljaa lähtemään, lapsi nukahtaa ihan just. Anoppi toistaa taas, että nyt haet itsellesi lisää kahvia. Tätä vuoropuhelua jatketaan jonkun aikaa ja mies yrittää sanoa, ettei hän enää ota kahvia. Ei saa sanotuksi suoraan vastaan vanhemmilleen, vaan yrittää vedota siihen, että kuumalla ei jaksa juoda paljon kahvia. Mies lähtee pakkaamaan tavaroita autoon ja anoppi vaan edelleen ehdottelee sitä kahvia. :headwall: Oli vähällä, etten sanonut vihaisesti, että huomaatko kuinka väsynyt lapsi on, nyt ei ehdi enää kitata lisää kahvia, vaan lapsen on pakko päästä nukkumaan. Mutta en kehdannut sanoa sitä ääneen, koska tyhmempikin tajusi tilanteen. Varmaan anoppi halusi, ettei ihan vielä lähdettäisi, mutta ihmettelen silti hänen käytöstään. Vaikka toisaalta olen tottunut siihen. Monessa asiassa käymme keskusteluja tähän tyyliin. Minä perustelen jonkun asian ja anoppi vaan toistaa neljä viisi kertaa sen mitä hän on päättänyt. Mutta luulisi silti, että lapsi menisi etusijalle, vaikka olisikin eri mieltä jostain.

 

[Allu]

Tuttua tuttua ja tulee pahenemaan vaan, mutta pidä pääsi, sillä ainakin meillä on rauhoittunut kun on huomannut että kyllä vanhemmat tietävät mitä tekevät.

 

[LisaMarie]

No kai sillä anopilla sänky on? Miksei siihen voi mennä lapsen kanssa köllimään?

 

[Täydellinen Nainen]

Eiköhän siellä anoppilassakin sänkyjä ole?? Miksi joka asioista pitää tehdä niin hemmetin vaikeita!

 

[ap]

No kai sillä anopilla sänky on? Miksei siihen voi mennä lapsen kanssa köllimään?

Tapaamme joka kerta heidän vapaa-ajan asunnollaan ja siellä ei ole sänkyjä. Sohvia löytyisi, mutta kaikki on yhtä suurta tilaa, eikä lapsella olisi nukkumarauhaa. Ainoa erillinen tila on vessa/saunaosasto. Sinne joskus yritimme rattaissa lasta nukuttaa, mutta kun nukkuu kotona vain sängyssä, niin eihän siitä mitään tullut. Ja olis ollut vessakin pois käytöstä sen takia.

 

[Rompales]

No jaa. Ei kai se uni nyt niin häiriinny, jos siinä samassa tilassa nukkuisikin. Tuskin se uni autossakaan niin miellyttävää on.

Mutta jos olitte kerran päättäneet lähteä, olisit vaan sanonut sille anopille tarpeeksi topakasti, että ei kahvia. Ei toi nyt kauheen vakavalta asialta kuulosta.

 

[Sanni76]

Jos me ajetaan tuntitolkulla johonkin,niin takuulla löytyy myös paikka jossa poika nukkuu.Ihan vaikka lattialla peiton päällä =) Poju on tottunu ympärillä oleviin elämisen ääniin.Pienestä asti totutettu.

 

[vieras]

Joo meillä on aina tuo sama homma. Matkat vaan menee parhaiten lapsen unirytmiä noudatellen, että saa nukkua autossa. VOishan sitä nukuttaa mummulassa, mutta sitten menee paluu myöhäiseksi ja sit nukahtaa autoon kumminkin taas, eikä illalla tule uni.

Enkä tajua mikä ihmeen kahvintyrkkäämisinto eräillä on. Meillä kerran tuli vuoden välirikko ihan samaisesta aiheesta.

 

[Äityli]

Tuttua tuttua ja tulee pahenemaan vaan, mutta pidä pääsi, sillä ainakin meillä on rauhoittunut kun on huomannut että kyllä vanhemmat tietävät mitä tekevät.

Ihan näin! Meillä myös rauhoittunut kun olen vaan pitänyt pääni. Mieheni ei ikinä saa sanottua mitään äidilleen. Sinä olet äiti ja anopin pitää sitä kunnioittaa mitä sanot, koska tiedät ja tunnet itse lapsesi. Meillä anoppi asuu myös usean tunnin ajomatkan päässä ja on yrittänyt vaikka miten venyttää lähtöä. Ymmärrän toki anoppia, että jää ikävöimään lasta eikä haluaisi tämän lähtevän, mutta silti.

 

[vieras]

Jos me ajetaan tuntitolkulla johonkin,niin takuulla löytyy myös paikka jossa poika nukkuu.Ihan vaikka lattialla peiton päällä =) Poju on tottunu ympärillä oleviin elämisen ääniin.Pienestä asti totutettu.

Hienoa, teillä näin. Monessa perheessä ei ole niin helppoa lasten unien kanssa. Ja sitäpaitsi jos vierailu olisi jo muutenkin ihan riittänyt, niin kai sitä saa lähteä, vaikkei olisi yhtään ipanaa mukana.

 

[Adea]

Mahtuuko lapsi vielä matkapinnikseen? Ja kai sitä lämpimällä ilmalla aikuiset voivat pihalla olla, kun lapsi ottaa päikkärit sisällä. Jos meinaa kahvipöytään nukahtaa. Meillä on anopilla ja appiukolla anopin siskon perheen kanssa yhteinen mökki. Ja kun kaikki ollaan koolla muksuja on siinä jaloissa, ja aina jollain päikkäri aika. Koitetaan sitten olla hissuksiin ettei meno ole ihan samanlaista kuin yleensä, kaikki puhuu yhtäaikaa ja nauretaan paljon. Ja hyvin on sinne sopinut joukkoon herkkä unisetkin lapset.

 

[ap]

No jaa. Ei kai se uni nyt niin häiriinny, jos siinä samassa tilassa nukkuisikin. Tuskin se uni autossakaan niin miellyttävää on.

Mutta jos olitte kerran päättäneet lähteä, olisit vaan sanonut sille anopille tarpeeksi topakasti, että ei kahvia. Ei toi nyt kauheen vakavalta asialta kuulosta.

Kyseessä on siis yksi suuri huone ja siellä on meidän taaperon lisäksi 6 muuta ihmistä. Ihan toivonta edes yrittää nukuttaa lasta sellaisessa paikassa. Kotona nukahtaa omia aikojaan, kun jättää yksin omaan huoneeseen, mutta ei tuollaisessa paikassa. Ja yritettiin kyllä sanoa sille kahville ei kiitos, eikä mies sitä lopulta juonutkaan, mutta kun anoppi vaan toistaa kaikista vastaväitteistä huolimatta sitä lausettaan, että ota lisää kahvia. Mitä siinä voi enää tehdä jos ei mene jakeluun kun suoraan sanoo. Ei ole asiallista ruveta karjumaan, että etkö tajua mitä äsken sanottiin, kun tuolla tavalla jankutat, joten ei jää paljon vaihtoehtoja kun kaunis puhe ei mene perille. Ei tämä ole mitenkään erityisen iso ongelma mulle, mutta alkoipa taas kerran ärsyttää tosi paljon. Mä olen niin tulinen luonne, et pelkään joku kerta sanovani pahasti, kun normaali puhe ei mene jakeluun. En halua välejä katkoa, joten ei kai jää vaihtoehdoksi muu kuin niellä vain kiukku ja ärtymys.

 

[vieras]

Oikeasti ihan riippumatta siitä, onko lapsia vai ei, niin lähdette silloin kun itseänne huvittaa.

 

[Sanni76]

Mahtuuko lapsi vielä matkapinnikseen? Ja kai sitä lämpimällä ilmalla aikuiset voivat pihalla olla, kun lapsi ottaa päikkärit sisällä. Jos meinaa kahvipöytään nukahtaa. Meillä on anopilla ja appiukolla anopin siskon perheen kanssa yhteinen mökki. Ja kun kaikki ollaan koolla muksuja on siinä jaloissa, ja aina jollain päikkäri aika. Koitetaan sitten olla hissuksiin ettei meno ole ihan samanlaista kuin yleensä, kaikki puhuu yhtäaikaa ja nauretaan paljon. Ja hyvin on sinne sopinut joukkoon herkkä unisetkin lapset.

Näin meilläkin.Pois ei lapsen päkäreiden takia ole pitänyt lähteä.

 

[ap]

Mahtuuko lapsi vielä matkapinnikseen? Ja kai sitä lämpimällä ilmalla aikuiset voivat pihalla olla, kun lapsi ottaa päikkärit sisällä. Jos meinaa kahvipöytään nukahtaa. Meillä on anopilla ja appiukolla anopin siskon perheen kanssa yhteinen mökki. Ja kun kaikki ollaan koolla muksuja on siinä jaloissa, ja aina jollain päikkäri aika. Koitetaan sitten olla hissuksiin ettei meno ole ihan samanlaista kuin yleensä, kaikki puhuu yhtäaikaa ja nauretaan paljon. Ja hyvin on sinne sopinut joukkoon herkkä unisetkin lapset.

Voi olla, että mahtuisikin, mutta kiipeäisi luultavasti laidan yli. Meillä ei sellaista sänkyä ole, eikä enää tässä vaiheessa aiota hankkia. Autossa on vähän tilaa ja kahden lapsen varusteet mukana, joten en tiedä mahtuisiko sellainen matkasänky edes kyytiin. Meidän taapero ei ole kotona mitenkään erityisen herkkäuninen ja on tarkoituksella totutettu pienestä asti nukkumaan metelissä, mutta vieraassa paikassa nukahtaminen ei ole helppoa. Ei hän kotonakaan nuku, jos jään sängyn viereen nukuttamaan. Laitan sänkyyn ja poistun huoneesta ja nukahtaa itsekseen. Saattaa ehkä ensin touhuta jotain, mutta sitten nukahtaa. En voi vieraassa paikassa, mikä ei ole lapsiturvallinen, jättää pientä yksinään nukahtamaan mihinkään matkasänkyyn, jos sellainen meillä olisi. Tulisi ensin laidan yli ja sitten tonkisi kaikkia paikkoja siellä mökissä

 

[Rompales]

No jaa. Ei kai se uni nyt niin häiriinny, jos siinä samassa tilassa nukkuisikin. Tuskin se uni autossakaan niin miellyttävää on.

Mutta jos olitte kerran päättäneet lähteä, olisit vaan sanonut sille anopille tarpeeksi topakasti, että ei kahvia. Ei toi nyt kauheen vakavalta asialta kuulosta.

Kyseessä on siis yksi suuri huone ja siellä on meidän taaperon lisäksi 6 muuta ihmistä. Ihan toivonta edes yrittää nukuttaa lasta sellaisessa paikassa. Kotona nukahtaa omia aikojaan, kun jättää yksin omaan huoneeseen, mutta ei tuollaisessa paikassa. Ja yritettiin kyllä sanoa sille kahville ei kiitos, eikä mies sitä lopulta juonutkaan, mutta kun anoppi vaan toistaa kaikista vastaväitteistä huolimatta sitä lausettaan, että ota lisää kahvia. Mitä siinä voi enää tehdä jos ei mene jakeluun kun suoraan sanoo. Ei ole asiallista ruveta karjumaan, että etkö tajua mitä äsken sanottiin, kun tuolla tavalla jankutat, joten ei jää paljon vaihtoehtoja kun kaunis puhe ei mene perille. Ei tämä ole mitenkään erityisen iso ongelma mulle, mutta alkoipa taas kerran ärsyttää tosi paljon. Mä olen niin tulinen luonne, et pelkään joku kerta sanovani pahasti, kun normaali puhe ei mene jakeluun. En halua välejä katkoa, joten ei kai jää vaihtoehdoksi muu kuin niellä vain kiukku ja ärtymys.

Teette niinkuin teille parhaiten sopii ja anoppi tyytyy osaansa. Ite asun anopin naapurissa, joten joudun noin tuhat kertaa päivässä laskemaan hitaasti kymmeneen, etten räjähdä.

 

[ap]

No jaa. Ei kai se uni nyt niin häiriinny, jos siinä samassa tilassa nukkuisikin. Tuskin se uni autossakaan niin miellyttävää on.

Mutta jos olitte kerran päättäneet lähteä, olisit vaan sanonut sille anopille tarpeeksi topakasti, että ei kahvia. Ei toi nyt kauheen vakavalta asialta kuulosta.

Kyseessä on siis yksi suuri huone ja siellä on meidän taaperon lisäksi 6 muuta ihmistä. Ihan toivonta edes yrittää nukuttaa lasta sellaisessa paikassa. Kotona nukahtaa omia aikojaan, kun jättää yksin omaan huoneeseen, mutta ei tuollaisessa paikassa. Ja yritettiin kyllä sanoa sille kahville ei kiitos, eikä mies sitä lopulta juonutkaan, mutta kun anoppi vaan toistaa kaikista vastaväitteistä huolimatta sitä lausettaan, että ota lisää kahvia. Mitä siinä voi enää tehdä jos ei mene jakeluun kun suoraan sanoo. Ei ole asiallista ruveta karjumaan, että etkö tajua mitä äsken sanottiin, kun tuolla tavalla jankutat, joten ei jää paljon vaihtoehtoja kun kaunis puhe ei mene perille. Ei tämä ole mitenkään erityisen iso ongelma mulle, mutta alkoipa taas kerran ärsyttää tosi paljon. Mä olen niin tulinen luonne, et pelkään joku kerta sanovani pahasti, kun normaali puhe ei mene jakeluun. En halua välejä katkoa, joten ei kai jää vaihtoehdoksi muu kuin niellä vain kiukku ja ärtymys.

Teette niinkuin teille parhaiten sopii ja anoppi tyytyy osaansa. Ite asun anopin naapurissa, joten joudun noin tuhat kertaa päivässä laskemaan hitaasti kymmeneen, etten räjähdä.

Mitä sä teet siinä kohtaa kun alkaa ärsyttää anopin käytös? Lasket vaan mielessäsi kymmeneen ja olet hiljaa? Niin mäkin olen tähän asti tehnyt, mutta jälkikäteen on pakko vähän kihistä kiukusta. Miehen kanssa tästä asiasta on ihan turha puhua, onhan kyseessä hänen äitinsä. En voi enkä halua sanoa anopille päin naamaa, koska siitä menisi välit poikki. Lapsilla on kuitenkin oikeus mummoon, vaikka mua ottaiskin päähän syystä tai toisesta. Tänään alkoi ärsyttää lapsen puolesta. Jankuttakoon vastaan muissa asioissa ihan niin paljon kuin lystää, mutta lapsen parasta luulisi silti ajattelevan.

 

[vieras]

Mä oisin vaan todennut, että jaahas, nyt se alkaakin näköjän torkkumaan jo. Katsonut mieheeni ja kysynyt, että eiköhän me tästä lähdetä nyt kun tuo ipana alkaa nukkumaan.

Musta ois hyvä patistaa mies sanomaan se ääneen, että nyt me mennään, miehet oudosti lusmuilee kantaaottamattomina tällaisissa vaimo ja anoppi -yhteenotoissa.

 

[Rompales]

No jaa. Ei kai se uni nyt niin häiriinny, jos siinä samassa tilassa nukkuisikin. Tuskin se uni autossakaan niin miellyttävää on.

Mutta jos olitte kerran päättäneet lähteä, olisit vaan sanonut sille anopille tarpeeksi topakasti, että ei kahvia. Ei toi nyt kauheen vakavalta asialta kuulosta.

Kyseessä on siis yksi suuri huone ja siellä on meidän taaperon lisäksi 6 muuta ihmistä. Ihan toivonta edes yrittää nukuttaa lasta sellaisessa paikassa. Kotona nukahtaa omia aikojaan, kun jättää yksin omaan huoneeseen, mutta ei tuollaisessa paikassa. Ja yritettiin kyllä sanoa sille kahville ei kiitos, eikä mies sitä lopulta juonutkaan, mutta kun anoppi vaan toistaa kaikista vastaväitteistä huolimatta sitä lausettaan, että ota lisää kahvia. Mitä siinä voi enää tehdä jos ei mene jakeluun kun suoraan sanoo. Ei ole asiallista ruveta karjumaan, että etkö tajua mitä äsken sanottiin, kun tuolla tavalla jankutat, joten ei jää paljon vaihtoehtoja kun kaunis puhe ei mene perille. Ei tämä ole mitenkään erityisen iso ongelma mulle, mutta alkoipa taas kerran ärsyttää tosi paljon. Mä olen niin tulinen luonne, et pelkään joku kerta sanovani pahasti, kun normaali puhe ei mene jakeluun. En halua välejä katkoa, joten ei kai jää vaihtoehdoksi muu kuin niellä vain kiukku ja ärtymys.

Teette niinkuin teille parhaiten sopii ja anoppi tyytyy osaansa. Ite asun anopin naapurissa, joten joudun noin tuhat kertaa päivässä laskemaan hitaasti kymmeneen, etten räjähdä.

Mitä sä teet siinä kohtaa kun alkaa ärsyttää anopin käytös? Lasket vaan mielessäsi kymmeneen ja olet hiljaa? Niin mäkin olen tähän asti tehnyt, mutta jälkikäteen on pakko vähän kihistä kiukusta. Miehen kanssa tästä asiasta on ihan turha puhua, onhan kyseessä hänen äitinsä. En voi enkä halua sanoa anopille päin naamaa, koska siitä menisi välit poikki. Lapsilla on kuitenkin oikeus mummoon, vaikka mua ottaiskin päähän syystä tai toisesta. Tänään alkoi ärsyttää lapsen puolesta. Jankuttakoon vastaan muissa asioissa ihan niin paljon kuin lystää, mutta lapsen parasta luulisi silti ajattelevan.

Mä sanon silleen viileen asiallisesti takaisin. Loukkaamatta, mutta niin että tajuaa mun olevan tosissaan. Toisinaan sitten miehelle sanon ja puran kiukkuni. Joskus sitten kun muutaman vuoden patoutumat kertyy, mä räjähdän. Elämää se vain on ja pieni riita puhdistaa ilmaa. Mutta rehellisesti sanottuna, en todellakaan halua asua tässä naapurissa. Paljon helpompaa olisi, jos joskus pääsis karkuun anoppia.

 

[vieras]

Mä oisin vaan todennut, että jaahas, nyt se alkaakin näköjän torkkumaan jo. Katsonut mieheeni ja kysynyt, että eiköhän me tästä lähdetä nyt kun tuo ipana alkaa nukkumaan.

Musta ois hyvä patistaa mies sanomaan se ääneen, että nyt me mennään, miehet oudosti lusmuilee kantaaottamattomina tällaisissa vaimo ja anoppi -yhteenotoissa.

Kannattaako moisesta yhteenottoa sitten tehdä

 

[vieras]

Mä oisin vaan todennut, että jaahas, nyt se alkaakin näköjän torkkumaan jo. Katsonut mieheeni ja kysynyt, että eiköhän me tästä lähdetä nyt kun tuo ipana alkaa nukkumaan.

Musta ois hyvä patistaa mies sanomaan se ääneen, että nyt me mennään, miehet oudosti lusmuilee kantaaottamattomina tällaisissa vaimo ja anoppi -yhteenotoissa.

Kannattaako moisesta yhteenottoa sitten tehdä

Niin, mutta kuka sen yhteydenoton teki? Musta se jankkaava anoppi joka ei usko kun toiset sanovat lähtevänsä.

 

[Piparjuuri]

*ei lukenut koko ketjua*
Miksi nämä jutut, joissa mies on vätys/mammanpoika/saamaton/[mikä tahansa tilannetta kuvaava sana] pistetään anopin syyksi?

Tottakai harvoin (oletan ettei monen tunnin ajomatkaa ajeta viikottain) lapsensa perhettä näkevät (iso)vanhemmat haluavat, että kylässä ollaa pidempään kuin lapsen päiväunien välin. Omia ja miehen vanhempia katsoessani, en voi kuin hämmästyä kuinka tärkeä ja rakas tuo meidän pikkuinen niille on. :heart:

 

[Venni]

Miksi sinä ap lapselle ja miehelle puhut silloin, kun viesti on tarkoitettu anopille? Minä sanoisin suoraan, että kiitos kovasti taas kaikesta, mutta nyt me lähdemme. Ei selvistä asioista kannata tehdä mutkikkaita "huomaa piiloviestini" -pelejä.