Anoppi ottanut perhemme panttivangisi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Alma"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"Alma"

Vieras
Kolme vuotta sitten rakennutettiin omakotitalo miehen vanhempien kotitalon tontille. Kyseessä kaupunkialueella ollut iso tontti, joka jaettiin. Tuohon vaadittiin erityislupa ja asiaa oli soudettu ja huovattu jo vuosia ennen. Hälytyskellot eivät tuolloin tosin vielä soineet.

Muuton jälkeen anoppi ottanut perheemmme rautaiseen otteeseen. Jatkuva valvonta päällä ja pikkukettuilu kommentteja lastenhoidosta, painostani jne satelee. Miehelle on nyt tarjottu ylennystä. Menisi starttaamaan nykyisen toiminteen firmalle toiseen kaupunkiin ja johtaisi koko projektia. Tämä veisi useita vuosia ja hän ajatteli, että myymme talon ja muutamme tuohon toiseen kaupunkiin. Anopille tämä ei käy. Eivät halua vieraita ihmisiä pihalleen jne jne. On ihan huutanut asiasta ja eilen lähtiessään viskasi terassillamme olleen amppelin maahan.

Mitähän kannattaisi tehdä? Periaatteessa ymmärrän anopinkin kannan, mutta toisaalta alusta lähtien varoittelimme, että emme välttämättä loppuelämäksi muuta, jos talo rakennetaan ja tuolloin asia ei ollut ongelma.
 
Sääntö numero yksi: älä koskaan erehdy muuttamaan saman katon alle tai samaan pihapiiriin appivenhmpien kanssa. Se ei tiedä hyvää.

Numero kaksi: myytte kylmän rauhallisesti sen talon, jos se kerran on teidän nimissä ja teillä on täysi oikeus se myydä. Ei kuulu anopille pätkän vertaa.
 
No tietysti myytte asuntonne jos elämäntilanteenne sitä vaatii. Onko tontit erilliset vaiko jaettu hallinnanjakosopimuksella?

Täytyy kyllä jo pahoitella uusien asukkaiden puolesta huonoja naapureita...
 
Entäs appiukko, eikö pysty puhumaan vaimolleen järkeä? Tai miehesi äidilleen? Anoppi pitäisi nyt vaan istuttaa alas ja kertoa että hänen poikansa ja miniänsä ovat ihan aikuisia ihmisiä, eivätkä tarvitse holhoojaa. Talonsakin he saavat myydä jos haluavat. Jos anoppi ei halua vieraita ihmisiä naapuriinsa, sopii itsekin muuttaa pois. Mutta teitä hän ei voi määrätä.

Pistääkö anopille kukaan hanttiin? Jotenkin tuosta välittyy se ettei ehkä pistä tarpeeksi.
 
Ehkä pieni pesäeron olisi paikallaan. Mutta voisiko asuntoa laittaa myynnin sijaan vaikka vuokralle?Meillä tien toisella puolella hiukan samanlainen tilanne, mutta lapsia on kolme. Sopivan pesäeron jälkeen lapset perheineen tuntuvat palaavan "kotikonnuilleen". Ehkä siinä on puolin ja toisin opittu jotain.
 
Sääntö numero yksi: älä koskaan erehdy muuttamaan saman katon alle tai samaan pihapiiriin appivenhmpien kanssa. Se ei tiedä hyvää.

Numero kaksi: myytte kylmän rauhallisesti sen talon, jos se kerran on teidän nimissä ja teillä on täysi oikeus se myydä. Ei kuulu anopille pätkän vertaa.

Missä olit sääntö numero ykköäsen kanssa, kun projektia mietittiin :)

Talo ja tontin osa on täysin meidän nimissä. Tuntuu vaan ikävältä koko asia. Sekin ketuttaa, että kun tosiaan oli tuo vuosien lupaprosessi (mm. yksi naapuri valitti suunnitelmista), niin miehen kanssa usein oltiin luopumassa koko jutusta. Anoppi sen sijaan puski asiaa ja niin vakuutteli, että tontti liian iso eläkeläisille ja jos emme me rakenna, niin vaikka myyvät pois. Nyt tuo on unohtunut kokonaan.
 
Missä olit sääntö numero ykköäsen kanssa, kun projektia mietittiin :)

Talo ja tontin osa on täysin meidän nimissä. Tuntuu vaan ikävältä koko asia. Sekin ketuttaa, että kun tosiaan oli tuo vuosien lupaprosessi (mm. yksi naapuri valitti suunnitelmista), niin miehen kanssa usein oltiin luopumassa koko jutusta. Anoppi sen sijaan puski asiaa ja niin vakuutteli, että tontti liian iso eläkeläisille ja jos emme me rakenna, niin vaikka myyvät pois. Nyt tuo on unohtunut kokonaan.

No olisit ottanu yhteyttä ja kysyn multa kannattaako muuttaa appivanhempien kanssa samalle tontille. Mun kokemukseni on että ehdottomasti ei. Niin paljon on surullisia tarinoita tuotsa aiheesta, enemmän kuin hyviä tarinoita. Eräs läheinen ystäväni asuu vastaavassa tilanteessa, paitsi että asuvat vielä saman katon alla hänen appivanhempien kanssa. Anoppinsa on itse piru, niillä on kyllä oma asunto talon toisessa päässä mutta se laukkaa kuitenki ystäväni perheen puolella joka päivä ja käy arvostelemassa hänen siivoustaitonsa, lastenhoitotapansa jne. Kyttää ja vahtii kuin haukka koko ajan. Siitä kun sille sitten sanoi sekä poikansa että miehensä niin tämä anoppi veti melonit nenään ja oli monta viikkoa mykkäkoulua. Kun hän on ainoa joka tietää miten asiat kuuluu olla ja kaikki muut on aina väärässä. Ystäväni on ihan hajalla ja mä kauhulla ootan miten kauan se vielä kestää ennenku se pimahtaa sen anoppinsa takia.

Muuttakaa pois ja mielellään mahdollisimman kauaksi. välimatka voi auttaa asiaan paljonkin. MUllakin on hyvät välit anoppini kanssa: 500 km :D sitä lähempänä jos oltais niin menis varmaankin sukset ristiin. Nyt pysyy välit hyvänä kun nähdään vaan 2 kertaa vuodessa.
 
Kaveri asui yli 10 vuotta appivanhempiensa kanssa samassa talossa, nyt appivanhemmat asuvat noin 50 metrin päässä. Eikä mitään ongelmia ole! Tuo on varmaan todella harvinaista mutta joskus noinkin voi käydä.
 
Anopista viis. Te teette juuri kuten itse haluatte. Myykää talo kylmän rauhallisesti. Siinä ei anopilla ole mitään sanomista ja hän on jo asiansa sanonut, siihen viitaten suosittelen muuttamista. Itse ulkoistin kettuilevan anopin. :)
 
  • Tykkää
Reactions: Eedla
Alkuperäinen kirjoittaja Anonyymitär;26566928:
Pistääkö anopille kukaan hanttiin? Jotenkin tuosta välittyy se ettei ehkä pistä tarpeeksi.

Kukaan ei varsinaisesti pistä hanttiin, mutta toisaalta mieheni ja appi eivät niin välitä anopin "kotkotuksista" (käyttävät tätä termia). Pikemminkin hymyilevät, kun anopppi posottaa jostain aiheesta verenpaine tapissa. Mies siis on sitä mieltä, että itse teemme päätöksemme eikä välitä äitinsä riehumisesta. Eilenkin lopulta hymynkare huulilla ohjasi anopin ulos ja kun siellä ulkona riehui, niin huusi vielä ovenraosta, että siivoat sitten kanssa.

Minua tuo päinvastoin haittaa tai siis käytös menee ihon alle. Tästä taloasiasta tullut sellainen ikävä hartiajännitys, joka koko ajan päällä. Lisäksi eilisestä lähtien tuntunut ihan mahassakin ahdistuksena ja tuntuu, että olisi helpompi unohtaa tuo muutto ja jäädä tänne. Tai sitten voisimme pitää tämän eräänlaisena mökkinä ja asua kaupungissa jossain edullisesa vuokra-asunnossa.
 
Minä en ymmärrä ihmisiä, jotka ei elä omaa elämäänsä, vaan toisten. Jos te haluatte myydä talon, niin te myytte. Anopin huudoilla ei ole mitään merkitystä, jos ette niille merkitystä anna. Minkä helvetin takia te asuisitte kaupungissa jossain halvassa vuokra-asunnossa? Anopin takia? ET VOI OLLA TOSISSASI! Mieti nyt vähän, pistäist mieluummin oman elämäsi jäähylle ja toteuttaisit anopin toiveita? Aikuinen nainen! Käsitin, että miehesikin on myymisen kannalla, joten nyt on aika hullua edes miettiä anoppia. Useinhan miehet ei uskalla sanoa äideilleen vastaan, mutta nyt sulla on mieskin omalla puolellasi. Ja sinä haluat antaa periksi... Just joo.
 
Minua tuo päinvastoin haittaa tai siis käytös menee ihon alle. Tästä taloasiasta tullut sellainen ikävä hartiajännitys, joka koko ajan päällä. Lisäksi eilisestä lähtien tuntunut ihan mahassakin ahdistuksena ja tuntuu, että olisi helpompi unohtaa tuo muutto ja jäädä tänne. Tai sitten voisimme pitää tämän eräänlaisena mökkinä ja asua kaupungissa jossain edullisesa vuokra-asunnossa.

Se jännitys ja ahdistus katoaa vasta sitten, kun pääsette kunnolla eroon anopista. Joten suosittelen sitä muuttoa.

Onpa itsekin tullut anopin naapurissa asuttua ja kyllä todella olo keventyi, kun ei enää tarvinnut asua.
 
[QUOTE="vieras";26567026]Sama tuli mieleen. Siinä voi tehdä paljon kiusaa.[/QUOTE]
Kannattaa itse olla siellä näytössä mukana, se voi vähän hillitä anoppia. Pakkohan ei ole omistajaksi siellä esittäytyä, vaan voi olla olevinaan katsojana paikalla.
 
Suosittelen myös omakohtaisesta kokemuksesta, että appivanhempien tai omienkaan vanhempien hyväksyntää ei pidä kenenkään elämässään hakea, siitä ei tule mitään. Päästä irti, ja päätä, että sillä naisella ei ole valtaa suhun!
 
[QUOTE="vieras";26567035]Kannattaa itse olla siellä näytössä mukana, se voi vähän hillitä anoppia. Pakkohan ei ole omistajaksi siellä esittäytyä, vaan voi olla olevinaan katsojana paikalla.[/QUOTE]
Näyttöjen ajaksi anoppi kannattaa teljetä oman talonsa kellariin suukapulaan sonnustautuneena :D
 
  • Tykkää
Reactions: Eedla
[QUOTE="vieras";26567035]Kannattaa itse olla siellä näytössä mukana, se voi vähän hillitä anoppia. Pakkohan ei ole omistajaksi siellä esittäytyä, vaan voi olla olevinaan katsojana paikalla.[/QUOTE]

Eikun laita miehesi sinne äidillensä kahvittelemaan tms. siksi aikaa, niin eivät kehtaa riekkua, tai jos kehtaavat, niin mies saa luvan pitää tilanteen hallinnassa.
 
Me taas ostettiin mieheni lapsuuden koti, kun anoppi halusi muuttaa pienempään kerrostaloasuntoon. Nyt ollaan todettu, että omakotiasuminen ei ole meille, mutta ei voida asuntoa myydä, kun anoppi alkaa aina itkemään, että olemme myymässä pois hänen ja edesmenneen appiukon elämäntyön.
 
[QUOTE="Liisa";26569905]Me taas ostettiin mieheni lapsuuden koti, kun anoppi halusi muuttaa pienempään kerrostaloasuntoon. Nyt ollaan todettu, että omakotiasuminen ei ole meille, mutta ei voida asuntoa myydä, kun anoppi alkaa aina itkemään, että olemme myymässä pois hänen ja edesmenneen appiukon elämäntyön.[/QUOTE]

Rotanmyrkkyä
 

Similar threads

Y
Viestiä
4
Luettu
2K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä