V
valehtelisitko sinä?
Vieras
Vietettii juhannusta anoppilassa. Anoppi ja appi siinä pöydässä jutustelivat, että kuinka tärkeää on aina muistaa kehua rakastaan ja sanoa varsinkin vaimolle, että kuinka kaunis hän on. Appi sitten kysyi minulta, että muistaako mieheni (eli heidän poika ) kehua minua kauniiksi usein ja halailla ja suukotella. Siinä vaiheessa vilkaisin mieheeni ja sanoin totuuden. Ollaan oltu miehen kanssa yli vuosikymmen yhdessä, eikä mies ole koko aikana kertaakaan, ei ikinä, sanonut minua kauniiksi. Anopin suu loksahti auki ja oli ihmeissään, etteikö todella ole sanonut. Ei ole. Ei kertaakaan. Siinä sitten mies sai noottia, mutta todettiin sitten appiukon kanssa miltei yhteen ääneen, että entäs jos sitä ei tosiaan ole miehen mielestä kaunis, niin mitä sitä valehtelemaankaan. Asialle naurettiin pitkään illalla. Ja kun en ole ikinä moista kehua kuullut, niin en sitä osaa odottaakaan. Illemmalla paikalla oli vielä mieheni täti miehensä kanssa, joille appivanhempani asiasta mainitsivat ja mieheni sai kyllä kummastelua osakseen heiltäkin. Olisi varmaan pitänyt oikeasti valehdella appivanhemmille, mutta en vain osaa. En kenellekään. En edes miehelleni. Mies ei asiasta ollut moksiskaan eikä asia varmaankaan tule muuttumaankaan tulevien vuosien myötä.
