Olen aivan hukassa...antakaa neuvoja onnettomalle!
Minulla on sellainen perinteinen ärsyttävä anoppi. Minun ollessa paikalla hän pysyy aina juuri ja juuri kohtuuden rajoissa. On erittäin varovainen ettei astu varpailleni minkäänlaisissa asioissa. Kunnioitankin häntä siitä. Tietysti osaa anoppi joskus ylittää tuon rajan mutta suurimman osan ajasta tietää miten käyttäytyä. Mutta kun en ole paikalla niin anoppihan ottaa ohjat käsiin...onneksi en ole näkemässä!!!! Mutta kun suhde häneen on jo näin hiertävä niin asiaa ei auta anopin poikaystävä. En tiedä yhtään miten suhtautua kyseiseen mieheen. He ovat olleet yhdessä pari vuotta. Minä ja mieheni emme ole olleet sen suuremmin tekemisissä poikaystävän kanssa koska emme asu samalla paikkakunnalla. Mieheni isä poistui keskuudestamme yhtäkkiä viime keväänä. Hän oli tosi mukava ja rakastavainen mies joka aina pisti omat lapsensa ensisijalle. Miehen vanhempien erosta on useita vuosia ja ero sujui hyvissä merkeissä ilman riitoja. Pojat jäivät äidille asumaan. Nyt lapsemme synnyttyä anoppi ja poikaystävä ovat tietenkin lisänneet suhteita meihin. Mikä on sopiva suhde lapsemme ja anopin poikaystävän kanssa? Mies ei asu anopin luona mutta on toki siellä jatkuvasti. itse en tiedä yhtään mitä tehdä. Omat vanhempani eivät ole eronneet ja pelkäänkin olevani puolueellinen tämän asian suhteen. Hyväksyn eron ja poikaystävän mutta en halua poikaystävän olevan tekemisissä lapseni kanssa! Kerran mies on ottanut tyttäremme syliin ja päässäni alkoi kiehua. En sanonut asiasta mitään mutta jälkeenpäin mieheni kyllä sai kuulla. Mies ei reagoi tietenkään näin voimakkaasti. Hän tulee toimeen poikaystäävän kanssa ja tietenkin kun erosta on aikaa hän osaa käsitellä asiaa kenties paremmin kuin minä. Mieheni jutteli myös äitinsä kanssa hienovaraisesti asiasta....mutta mitään muutosta ei tapahtunut vaikka anoppi sanoi ymmärtävänsä tilanteeni. Usein kun menemme kylään anoppi ottaa tyttäremme ja menee suoraa poikaystävänsä luo leikkimään lapsemme kanssa. Olen myös huomannut että poikaystävä on hieman vaivaantunut lapsestamme. Hän huomaa kireyteni ja yrittää välttää kontaktia lapseeni...mutta anoppi vaan jatkaa leikkejä. Tarvisin vinkkejä ja mielipiteitä ja käytännön juttuja eli mikä on ok ja ei. En halua olla yli holhoava tämän asian suhteen ettei lapsestani tule yhtä ahdas mielinen kuin itse olen....mutta ajatuskin lapsesta sen miehen sylissä saa minut raivoamaan. Entä kun lapsi on isompi ja haluaa mennä nukkumaan mummunsa luo....voiko hän nukkua tuon poikakaverin kanssa samassa sängyssä...jos mies onkaan edes enää kuvioissa. Anopilla on ollut muitakin miehiä ennen kyseistä hyyppää. Minusta tuntuu että kukaan muu kuin minä ei kunnioita edesmennyttä pappaa tämän poikaystävän takia. En haluaisi korvata lapsemme pappaa tällä poikaystävällä. Olen myös ajatellut että anopin luona pidän pääni kiinni, mutta meidän taloon poikaystävä ei koske jalallakaan....olenko aivan täysin kohtuuton? Tämä todella vaikuttaa minun ja mieheni suhteisiin ja haluan vain tietää mitä kohtuudella voin pyytää ja mikä on jo liikaa!
Minulla on sellainen perinteinen ärsyttävä anoppi. Minun ollessa paikalla hän pysyy aina juuri ja juuri kohtuuden rajoissa. On erittäin varovainen ettei astu varpailleni minkäänlaisissa asioissa. Kunnioitankin häntä siitä. Tietysti osaa anoppi joskus ylittää tuon rajan mutta suurimman osan ajasta tietää miten käyttäytyä. Mutta kun en ole paikalla niin anoppihan ottaa ohjat käsiin...onneksi en ole näkemässä!!!! Mutta kun suhde häneen on jo näin hiertävä niin asiaa ei auta anopin poikaystävä. En tiedä yhtään miten suhtautua kyseiseen mieheen. He ovat olleet yhdessä pari vuotta. Minä ja mieheni emme ole olleet sen suuremmin tekemisissä poikaystävän kanssa koska emme asu samalla paikkakunnalla. Mieheni isä poistui keskuudestamme yhtäkkiä viime keväänä. Hän oli tosi mukava ja rakastavainen mies joka aina pisti omat lapsensa ensisijalle. Miehen vanhempien erosta on useita vuosia ja ero sujui hyvissä merkeissä ilman riitoja. Pojat jäivät äidille asumaan. Nyt lapsemme synnyttyä anoppi ja poikaystävä ovat tietenkin lisänneet suhteita meihin. Mikä on sopiva suhde lapsemme ja anopin poikaystävän kanssa? Mies ei asu anopin luona mutta on toki siellä jatkuvasti. itse en tiedä yhtään mitä tehdä. Omat vanhempani eivät ole eronneet ja pelkäänkin olevani puolueellinen tämän asian suhteen. Hyväksyn eron ja poikaystävän mutta en halua poikaystävän olevan tekemisissä lapseni kanssa! Kerran mies on ottanut tyttäremme syliin ja päässäni alkoi kiehua. En sanonut asiasta mitään mutta jälkeenpäin mieheni kyllä sai kuulla. Mies ei reagoi tietenkään näin voimakkaasti. Hän tulee toimeen poikaystäävän kanssa ja tietenkin kun erosta on aikaa hän osaa käsitellä asiaa kenties paremmin kuin minä. Mieheni jutteli myös äitinsä kanssa hienovaraisesti asiasta....mutta mitään muutosta ei tapahtunut vaikka anoppi sanoi ymmärtävänsä tilanteeni. Usein kun menemme kylään anoppi ottaa tyttäremme ja menee suoraa poikaystävänsä luo leikkimään lapsemme kanssa. Olen myös huomannut että poikaystävä on hieman vaivaantunut lapsestamme. Hän huomaa kireyteni ja yrittää välttää kontaktia lapseeni...mutta anoppi vaan jatkaa leikkejä. Tarvisin vinkkejä ja mielipiteitä ja käytännön juttuja eli mikä on ok ja ei. En halua olla yli holhoava tämän asian suhteen ettei lapsestani tule yhtä ahdas mielinen kuin itse olen....mutta ajatuskin lapsesta sen miehen sylissä saa minut raivoamaan. Entä kun lapsi on isompi ja haluaa mennä nukkumaan mummunsa luo....voiko hän nukkua tuon poikakaverin kanssa samassa sängyssä...jos mies onkaan edes enää kuvioissa. Anopilla on ollut muitakin miehiä ennen kyseistä hyyppää. Minusta tuntuu että kukaan muu kuin minä ei kunnioita edesmennyttä pappaa tämän poikaystävän takia. En haluaisi korvata lapsemme pappaa tällä poikaystävällä. Olen myös ajatellut että anopin luona pidän pääni kiinni, mutta meidän taloon poikaystävä ei koske jalallakaan....olenko aivan täysin kohtuuton? Tämä todella vaikuttaa minun ja mieheni suhteisiin ja haluan vain tietää mitä kohtuudella voin pyytää ja mikä on jo liikaa!