annatteok vauvan sinne hoitajille vauvalaan vai pidättekö itsellä siellä huoneessa?:)

Täällä ei ole ollut vauvalaa ainakaan 2004 vuodesta alkaen. Eli vieressä. Olisin kyllä tarvinnut ekan synnytyksen jälkeen, kun olin niin kipeä ja vauva syntyi myöhään illalla..yö meni valvoessa. Kerran on viidestä synnytyksestä lapsi otettu hoitajien luo tarkkailuun yöksi kun illalla menasi tukehtua.

 

Ei kai missään ole enää vauvalaa. Se on kanslia mihin ne vauvat lykätään johonkin nurkkaan.

 

Vauvalassa oli kun huusi niin paljon. Yritin antaa muille huoneessasolijoille nukkumisrauhan. Ja sitä itkua on riitäny nyt 7v. Hänellä diagnosoitu vaikka mitä.

 

[QUOTE="vieras";24129489]Ei kai missään ole enää vauvalaa. Se on kanslia mihin ne vauvat lykätään johonkin nurkkaan.[/QUOTE]

Ehkä tuo on isojen laitosten ongelma, mutta kyllä minä olen viimeisen 4 vuoden aikana synnyttänyt kahdessa eri sairaalassa ja ihan on vauvala siellä ollut kummassakin.

Monta vauvaa siellä rivissä sänkyineen olikin. Ilmeisesti oli siis hoitajien puolesta myöteistä ottaa vauva sinne, kysyivätkin sitä oma-aloitteisesti. Näin siis sairaaloissa Savonlinnassa että Mikkelissäkin.

 

Kyllä Seinäjoella ainakin ottavat ihan mielellään sinne yöksi, ainut vaan että tahtovat ominpäin antaa lisämaitoa että senkään takia en antaisi sinne hoitoon.

 

Viereen otin tottakai. Vierihoito sielä on tavoitteenaki, ei tosin erikseen sanottu mitään nukkumisista.

 

Oisin viimeisellä kerralla toivonut,että oisivat pitäneet vauvan ekan yön vauvalassa,kun olin valvonut 46h kovien kipujen kans,sit oli sektio tehty ja kipulääkkeet virtasi...olo oli "ihan pihalla"tyyliin,mut ei,toivat vauvan vajaan 2h välein rinnalle...muutoin pidin vauvan huoneessani,paitsi suihkun aikana,kun se oli kipujen takia niin aikaa vievää hommaa.

 

Esikoisen kanssa oltiin kuusi yötä (bilirubiinien takia) sairaalassa ja tästä oli kaksi yötä hoitajien huostassa, kun olin umpiväsynyt. Kuopus oli koko ajan vieressä.

 

Viereen minä olen vauvani halunnut, mutta yksi pienokaiseni joutui tarkkailuun, joten viereen en saanut, kunnes kotona vasta.

 

Itellä sellainen kokemus Kättäriltä että kiirreellisen sektion jälkeen niin olin melkein 24h ihan muissa maailmoissa. En sitten tiedä mitä huumeita antoivat mutta olen jälkeenpäin muiden sektion kokeneiden kanssa vertaillut ja kaikki sanovat että parissa tunnissa ovat olleet ihan ok. En siis minä. Tyttö syntyi myöhään illalla, olin tarkkailussa noin tunnin ennen osastolle pääsyä ja silloin muistan että toivat vauvan hetkeksi viereen. Sen jälkeen en muista mitään, miehen mukaan vauva oli huoneessa noin 30min ennen kuin hakivat pois. Seuraavana aamuna toivat huoneeseen kun mies tuli, siitä päivästä en siis muista paljon mitään. Hoitsus ilmoittivat että Kättärillä vauva nukkuu äitinsä kanssa että eka yö oli poikkeus. Mieskin oli sitä mieltä etten todellakaan ollut sellaisessa kondiksessa että pystyisin vauvasta huolehtimaan joten vaadittiin että mies saa jäädä yöksi (ei olisi saanut koska emme etukäteen olleet pyytäneet perhehuonetta). Imetys ei vielä toisenakaan päivänä onnistunut vaikka silloin jo olin takaisin tässä maailmassa. Yöllä vauva huusi ja huusi koska lääkäri oli määrännyt vain tietyn määrän korviketta eikä kansliasta suostuttu antamaan enemmän kuin lääkäri oli määrännyt. Siinä sitten yritin puoli yötä imettä yksin tuloksetta ja vauva huusi nälkäänsä. Kolmen maissa en enää jaksanut vaan vein tytön kansliaan jossa hyvin vihainen hoitaja kysyi minne aion sen vauvan viedä sitten kotona kun se huutaa. Siihen vaan totesin että kotona annan sille ruokaa. Seuraavana päivänä näin papereista että se veemäinen hoitsu oli heti mun poistuttua kansliasta antanut sille lisää maitoa. Sen yön jälkeen vaadin lääkäriä kotiuttamaan meidät vaikka ei olisi halunnut koska imetys ei vielä onnistunut. Mä kuitenkin halusin helkkariin sieltä, ja parin viikon jälkeen kotona imetyskin rupesi sujumaan...

 

Mun mielestä oksettavaa, että terveet äidit hylkäävät vauvansa yksin jonnekin sängynpohjalle, tuntemattomien armoille. Kyllä pitäisi keskittää resurssit niin, että jos äiti ei kykene itse hoitamaan vauvaa niin tämä saisi hyvää hoitoa siihen tarkoitetun hoitajan hoivissa, eikä niin, että terveet ja hyvinvoivat äidit jättävät vastasyntyneet vauvansa yksin. Sillä yksin he ovat, kun he makaavat kopassa ilman ihmisen lämpöä, ääntä, hengitystä ja lapsentahtista imetystä.

 

Kolme ensimmäistä lasta oli teholla.

Neljäs ja viides oli vieressä, neljäs lapsi vietiin kyllä ensimmäisenä yönä, kun hälytin hoitajan yöllä kun poika oli tukehtua limaan mitä tuli kurkusta. Olin ihan puoliunessa ja hoitaja vei vauvan sitten loppuyöksi johonkin? Varmaan sitten sinne vauvalaan.

 

Poika syntyi 2010 helmikuussa. Olin yön synnyttänyt joten aamulla annoin kansliaan että sai itse nukutuksi. Pari yötä oli yhteensä kansliassa. Itse olin sairaalassa viikon

 

ensimmäinen syntyi v. 2004 sga-vauvana. Ensimmäisen yön hän oli hoitajien kanssa, tai ei edes kokoyötä kun mie aamuyöstä vaadin hänet viereeni kun en osannut nukkua ilman häntä.

toinen syntyi v. 2006 hätäsektiolla. Ensimmäiset tunnin hän oli iskän kanssa koska mie olin aika tokkurassa heräämämössä. Sen jälkeen hän tuli luokseni. Illalla minulla oli kauhea olo, tuntui että taju lähtee. Pyysin hoitajia ottamaan vauvan sillä en yksinkertaisesti uskaltanut pitää häntä sylissä.
Sovittiin kuitenkin että tuovat pojan syömään. Aamulla heräsin poika kainalossa. Hoitsu sanoi että kun oli tullut hakemaan vauvaa olimme nukkuneet molemmat niin onnellisen näköisenä vauva miun kainalossa ettei ollut raaskinut herättää ja viedä vauvaa pois. Hyvä niin.

Kolmonen syntyi 2009 keskosena ja joutui muutamaksi tunniksi lömpökaappiin. Sen jälkeen ei poistunut viereltäni.

Ja sektiolla syntyneet kaikki kolme