Annatko tässä tilanteessa periksi lapselle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Dina*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Dina*

Aktiivinen jäsen
24.08.2010
1 518
0
36
iltapuuhat tehty, lapsi peitelty sänkyyn, satu luettu ja hyvillä mielin alkamassa nukkumaan, kunnes tahallaan potkii peiton pois ja alkaa huutokonsertti: Annnnna peittoaaaaaaaaaaa. Huutaa niin että yltyy itkuraivariksi, jos en mene. Annatko periksi?

Tänään(kin!) kävin kerran laittamassa peiton uudestaan. No, lapsi alkaa huutamaan vettä, ja sama homma taas.

Meillä on kyllä sääntö, ettei sängystä enää tulla pois, ja pompotteluahan tuo on. Mutta antaako periksi vai ei? jos lapsella onki oikeasti jano. Melkein joka ilta sama tahtojen taistelu..
 
meillä samaa rataaa.

Olen alkanut sanomaan että en sitten peittele toista kertaa, saat nukkua ilman peittoa jos potkit peiton pois. Ja jos tulee sängystä niin puhumatta vien takaisin. Joskus kyllä mennyt hermot ja olen kakaroille huutanu että nyt sitte pysytte sängys tai saatte mennä navettaan lehmien kans nukkumaan! Sitte on pysytty sängys...

pinna se on mullakin eikä kaikkea kestä väsyneenä...
 
Hampaiden pesun yhteydessä pissalle ja vesihörpylle. Ne ei enää käy tekosyyksi pompottaa. En anna periksi. Kakarat ei pompota, kun minun oma aika alkaa. Annan huutaa ja jos tulee sängystä pois, vien takaisin. Äkkiä ne oppii rauhoittumaan...
 
[QUOTE="vieras";23665141]Meillä on vesipullo lapsella ittellään mukana, saapi juoda jos sattuu janottamaan.[/QUOTE]

meillä ei toimisi yökastelun takia, ku pitäis kuivaksikin oppia ja vaipasta päästä eroon...
 
Minkä ikäinen lapsi? Kuuulostaa, että teillä on valstataistelu käynnissä. Lapsi juotetaan ja pissatetaan ennen sänkyyn menoa. Peitto laitetaan kerran päälle uudeleen. Teet lapselle selväksi, että illan palvelukset olivat tässä. Pidä laatimistasi säännöistä kiinni johdonmukaisesti.
 
Meillä 2v:n nukutus vie joskus 2h. Kaikkea yrittää. Nyt ollaan päästy jo pois vesilasista ja turhista pissareissuista. Vielä kun saataisiin rajattua unilaulujen määrä.
Tänään ehkä edistysaskel - jätin lopulta yksin huoneeseen hiukan itkemään. Tulin kohta takaisin, peittelin. Jätin uudestaan. Vielä piti käydä kerran peittelemässä, mutta lopulta nukahti.
Tsemppiä!!
 
Meillä on vesipullo aina pöydällä, jotta jos lapsen tulee jano, osaa hän itse hörppästä vettä.
Jos alkaa ihme pelleilyksi, huomaa että ihan kiusallaan tekee moista, niin en reagoisi ollenkaan niihin. Mikäli tulee huoneestaan ulos, käyn taluttamassa lapsen takaisin sänkyyn, peittelen ja hyvän yön pusut ja poistun huoneesta. Harvoin meillä onneksi ihan hulinaksi nukkumaan menot käy, max. 5 kertaa on illan aikana huoneesta tullut pois.
 
[QUOTE="vieras";23665164]Hampaiden pesun yhteydessä pissalle ja vesihörpylle. Ne ei enää käy tekosyyksi pompottaa. En anna periksi. Kakarat ei pompota, kun minun oma aika alkaa. Annan huutaa ja jos tulee sängystä pois, vien takaisin. Äkkiä ne oppii rauhoittumaan...[/QUOTE]

mä oon kyllä ite tällä linjalla myös, mutta mulla ei pinna kestä kuunnella sitä kauheeta raivaria joka ilta. Sitä paitsi siitä jää itellekin paha mieli yötä vasten.. Ja tarpeeksi kauan kun itkee täyttä kurkkua niin janohan siinä tulee kelle tahansa.
 
[QUOTE="...";23665173]meillä ei toimisi yökastelun takia, ku pitäis kuivaksikin oppia ja vaipasta päästä eroon...[/QUOTE]

No meillä ei ole yökastelusta ollut ongelmaa ikinä, kaksivuotiaana itte oppi kuivaksi ja käy kyllä yöllä pissalla usein kun tulee viereen nukkumaan.
 
ei oikeastaan tuota juoksutusta ole tuolla 3v lapsella, mutta joinain iltoina näitä ikään kuuluvia äänien ja pimeän pelkoja on ja silloin saa kyllä tulla viereen nukkumaan.
 
Koska kyseessä jo puhuva lapsi, puhuisin asiasta etukäteen. Kertaisin, miten iltatoimet tapahtuvat: pesut, satu, pusu ja hyvää yötä. Ja kun hyvätyöt on sanottu, ruvetaan nukkumaan.

Sopisin myös sanktioista: jos nukkuminen menee pelleilyksi, lapsi menettää jonkun edun tms. (onko teillä joku "tarrakeräys" tai "rasti seinään" -systeemin käytössä?)

Mutta ennen sopimuksia, menisin rauhassa kerran ja keskustelisin rauhassa hetken, tekisin selväksi, että nyt ruvetaan nukkumaan ja äiti ei tule takaisin pelleilyn takia. Enkä menisi kuin muutaman minuutin huudon jälkeen ja silloinkin vain peittelisisn, enkä sanoisi mitään.
 
Kokeile sitä, että nukkumaan mennessä jätät peiton viikattuna johonkin ja toteat: että tät ei taida tarvita kun potkit peiton pois. Sinulla taitaa olla kylmä kun sen potkit. olet aivan rauhallinen ja sanot yöt. jos alkaa huuto, kerrot että huutamalla ja raivoamalla ei saa mitään. nätisti kun pyydät, saat peiton, mutta jos kerrankin sen potkit pois, peitto menee olohuoneeseen yöksi.
 
3v kyseessä, ja todellaki just valtataistelua tämä on. Pitkään on ollu se tyyli meilläkin että iltahommien jälkeen ei enää sängystä poistuta, mutta oikeasti siitä on välillä vaikeaa pitää kiinni ja varmaan se vaikeus on just siinä etten jaksa yksinään ottaa vastaan niitä tunnin raivareita joka ilta.
 
Voisin ajatella meneväni kerran ja kertovani lyhyesti että laitan peiton ja tuon vesilasin, kerran saa vielä pyytää huoneeseen jos on pakko ja sitten ei enää. Ja niiden kahdenkerran jälkeen en menisi. Kertoisin asiasta myös jo iltapalalla, selittäisin miksi ja ettei äiti ole mitenkään vihainen tms., on vain aika opetella nukahtamaan itsekseen.

Jos raivarit sitten muuttuisivat elämän ja kuoleman taistoksi ja kestäisivät kauan, niin ottaisin tuolin makuuhuoneeseen ja olisin lähellä, mutta mitään kontaktia eli puhelemista jne. en harrastaisi. Ja tuolia sitten siirtäisin joka ilta pienenmatkaa poispäin. Teoriassa kaikki on helppoa...
 
iltapuuhat tehty, lapsi peitelty sänkyyn, satu luettu ja hyvillä mielin alkamassa nukkumaan, kunnes tahallaan potkii peiton pois ja alkaa huutokonsertti: Annnnna peittoaaaaaaaaaaa. Huutaa niin että yltyy itkuraivariksi, jos en mene. Annatko periksi?

Tänään(kin!) kävin kerran laittamassa peiton uudestaan. No, lapsi alkaa huutamaan vettä, ja sama homma taas.

Meillä on kyllä sääntö, ettei sängystä enää tulla pois, ja pompotteluahan tuo on. Mutta antaako periksi vai ei? jos lapsella onki oikeasti jano. Melkein joka ilta sama tahtojen taistelu..


En tietenkään anna periksi. Meillä nukkumaanmeno tarkoittaa nukkumaanmenoa, ei temppuilua.
 
3v kyseessä, ja todellaki just valtataistelua tämä on. Pitkään on ollu se tyyli meilläkin että iltahommien jälkeen ei enää sängystä poistuta, mutta oikeasti siitä on välillä vaikeaa pitää kiinni ja varmaan se vaikeus on just siinä etten jaksa yksinään ottaa vastaan niitä tunnin raivareita joka ilta.

Ja menee vaikeammaksi koko ajan, jos annat välillä periksi!

Eihän lapsi voi tietää, milloin huutamisella saa palkinnoksi äidin huomion ja milloin ei, jos välillä lipsut. Siksi se varmuuden vuoksi kokeilee aina.

Puhu etukäteen, sovi asioista. Ota vaikka joku "kerää tarroja 10 niin saat pikkuauton" -viritys käyttöön. Nimeä tarra vaikka "hyvän illan tarraksi" ja ole tosi ylpeä ekasta sujuvasta nukahtamisesta.

Kyllä se siitä.
 
2½ tajuaa et kerran voi pyytää halin tai vettä ,sen verran kyllä joustankin,sitten käy hyvillä mielin nukkumaan. On näistä akoinaan itkettykkin ennen kuin ymmärsi et kerran onnistuu yhtenä iltana nämä,muttei enempää.
 
Kamalan vaikean kuuloisia iltoja. En antaisi pompottaa eikä ole onneksi kenenkään lapsen kohdalla tarvinnut moiseen edes ryhtyä, vaikka voimakastahtoisia muuten ovatkin. Iltapuuhat ja rutiinit on tehty alusta alkaen mahdollisimman luonteviksi ja elämään kuuluviksi asioiksi, ettei niissä varmaan mitään pmpottamisen tai kiukkuamisen aihetta edes ole. Päivän puuhien jälkeen ovat tyytyväisiä kun menevät väsyneinä nukkumaan ajoissa, joskushan saattaa yliväsynyt lapsi tehdä temppuja. Vaatii kyllä jaksamista vanhemmilta.
 
[QUOTE="mie";23665348]Kamalan vaikean kuuloisia iltoja. En antaisi pompottaa eikä ole onneksi kenenkään lapsen kohdalla tarvinnut moiseen edes ryhtyä, vaikka voimakastahtoisia muuten ovatkin. Iltapuuhat ja rutiinit on tehty alusta alkaen mahdollisimman luonteviksi ja elämään kuuluviksi asioiksi, ettei niissä varmaan mitään pmpottamisen tai kiukkuamisen aihetta edes ole. Päivän puuhien jälkeen ovat tyytyväisiä kun menevät väsyneinä nukkumaan ajoissa, joskushan saattaa yliväsynyt lapsi tehdä temppuja. Vaatii kyllä jaksamista vanhemmilta.[/QUOTE]

No ei tää onneksi ihan joka iltaista ole, on hyviäki iltoja että kaikki sujuu niinku ajatus. Mutta usein, ihan liian usein näin.. ja ei tässä muuten epäselvää ookaan mutta siis jos oikeasti sitte on se pissahätä tai kauhea jano niin onhan se aika kohtuutonta kieltää toista juomasta.

Mutta tuon vesipullon otan nyt käyttöön huomisesta lähtien, se oli hyvä vinkki :)
 

Similar threads

Yhteistyössä