Amerikassa asuneet tms

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja n@miska
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

n@miska

Jäsen
11.03.2016
79
1
8
Aina on mietityttänyt ja jotenkin sitä sinne amerikkaan hinkua olis ollut jo vuosikausia.. :)
Olisko täällä ketään joka siellä olis asunut tai asuu? Tai vaikka vaan "lomaillut";)

Minkälaiset palkat ja kulut (esim sairasvakuutus) siellä mahtaa suurinpiirtein olla?

Entäs asuminen.. onko kallista? Siellä taitaa olla enemmän tarjolla omakotitaloja kuin suomessa? Voin olla väärässäkin..

Ilmapiiri yleensäkin.. Naapuruston väki.. käykö joka kadun kulmassa jotakin traumaattista?

Työskentelyssä on mietityttänyt aina että onko samantyyppiset "perustyöajat" kuin suomessa tyyliin 8-16 vai mennäänkö siellä esim aamulla töihin, päivällä muutama tunti vapaata ja töihin takas ja illalla vasta kotiin vai häh.. ?o_O

Kertokaa kaikki!:)
 
Aina on mietityttänyt ja jotenkin sitä sinne amerikkaan hinkua olis ollut jo vuosikausia.. :)
Olisko täällä ketään joka siellä olis asunut tai asuu? Tai vaikka vaan "lomaillut";)

Minkälaiset palkat ja kulut (esim sairasvakuutus) siellä mahtaa suurinpiirtein olla?

Entäs asuminen.. onko kallista? Siellä taitaa olla enemmän tarjolla omakotitaloja kuin suomessa? Voin olla väärässäkin..

Ilmapiiri yleensäkin.. Naapuruston väki.. käykö joka kadun kulmassa jotakin traumaattista?

Työskentelyssä on mietityttänyt aina että onko samantyyppiset "perustyöajat" kuin suomessa tyyliin 8-16 vai mennäänkö siellä esim aamulla töihin, päivällä muutama tunti vapaata ja töihin takas ja illalla vasta kotiin vai häh.. ?o_O

Kertokaa kaikki!:)

Suosittelen lukemaan blogeja, esim veera kaukana kotona. Löytyy myös muita blogeja googlella, jotka kertovat aivan normaalista työssäkäyvän elämästä ja haasteista.
 
Mikä paikka siis kiinnostaa? Aika valtavia eroja osavaltioiden kesken...

Me ollaan asuttu 6kk San Franciscossa ja mieheni oli siellä Sonylla. Ihan perus työajat oli, mutta tämäkin riippuu täysin siitä missä firmassa työskentelet, millä alalla ja mitä ylipäätään teet.

Asumiskustannukset aika huimat, asuttiin eka vuokralla perus omakotitalossa jossa vuokra oli jotain 5 000e/kk ja sen jälkeen löydettiin kerrostaloasunto ihan Sonyn vierestä ja oli jotain 4000-5000e/kk johon siis sisältyi kyllä huonekalujen vuokra. (oli ehkä jotain 800e/kk ne huonekalut) En tarkalleen enää muista, mutta suuntaa-antavaa nyt ainakin. Lähistöltä perus omakotitalot joissa ei siis pihaa kauheasti ole, oli yleensä jotain miljoonan dollarin luokkaa kun huvikseen katseltiin, ei siis ole aikomusta muuttaa sinne pysyvästi. Joskus varmasti mennään hetkeksi takaisin.

Ihana ilmapiiri, lasten kanssa saa paljon positiivista huomiota ja no ylipäätään siitä että KÄVELET niiden kanssa jossain. Kaupassa moni halusi auttaa jos pieni sai itkut ja kassakin pysäytti koko jonon vaan pelleilläkseen surulliselle lapselle. Jonossa ihmiset vaan hymyili ja kehuivat miten kivasti kassa teki jne...
 
Palkat, asumiskulut ja naapurusto riippuu ihan siita missa pain maata olet. Hyvia ja huonoja. Useita vuosia eripuolilla jenkkilaa asuneena en voi rehellisesti sanoa kaipaavani sinne takaisin.

Nyt siis tilapaisesti euroopassa, ja vaikka viela on pari vuotta taalla edessa, kammottaa silti jo valmiiksi ajatus paluusta jenkkeihin.

Parhaiten rakennetut talot olen loytanyt teksasista, muuten seka omakoti- etta kerrostalot on rakennettu lastulevyista muovisilla puunnakoisilla pinnotteilla. Lapsia ei voi paastaa mihinkaan yksinaan, jos ei pelkaa kaappausta niin vahintaankin naapurusto soittaa poliisille lapsien heitteillejatosta.

Duunit on sekalaista, kunnon koulu- ja tyotodistuksilla voi olla vaikea saada mitaan duunia jos ei ole suhteita ja vihreaakorttia valmiiksi taskussa.

Ruokakulut saattavat yllattaa. Joa haluat kokata hyvaa ja terveellista ruokaa, ja nauttia vihanneksia ja hedelmia, se maksaa yllattavan paljon. Roskaruokaa ja mattoa saa sikahalvalla. Monia suomalaisille tuttuja tuotteita ei saa mistaan, ja monin oaikoin on vaikea loytaa kunnollista leipaa. Kaikkialla on vaan vaaleaa vehnapaahtista. Kahvit on suomalaisittain alaluokkaista tavaraa. Siis gevaliaa jne pidetaan huippuluksustuotteena, ja suomessahan ae tunnetusti on halpaa ja halveksittua laatua.

Mihinkaan et oikeastaa voi menna ellei sinulla ole autoa, julkista liikennetta ja takseja on erittain vahan muutaman suurkaupungin ulkopuolella.

Lahes ainoa positiivinen asia on, etta juhlatapahtumat (itsenaisyyspaiva jne) ovat hyvin perhekeskeisia, ja suomen tyypillinen kanniorvellys puuttuu kokonaan. Huonoa on esim. uima-altaat eivat aukea ennen toukokuun loppua vaikka kelit olisivat 25-30 c asteessa jo maaliskuussa. Yleisia uimahalleja on erittain vahan, saunoja viela vahemman ja ne mita on, ovat noin 40-45c asteisia.
 
Joo hyi hitto se kahvi, kävin ekat 3kk Starbucksissa hakemassa aamu- iltapäivä- ja iltakahvini. Välillä joku vieras toi pari pakettia ja olin onnessani, Suomessa käydessä pakkasin ison matkalaulullisen täyteen kahvipaketteja ja selvisin loppuajan.
 
Joo, kahvi on pahaa: Folgers best, Gevalia...huoltisten ja pikaruokaloiden kahvit vasta kuraa onkin. Haaleaa vettä.

Olen asunut Usassa (etelävaltio) muutaman vuoden, takaisin en haluaisi. Ilma oli kivan lämmin koko ajan, mutta siihen tasaisuuteen kyllästyi. Asuntoalueen uima-altaita tuli käytettyä aluksi aika paljon, mutta niihinkin kyllästyi vuosien mittaan. Harva niitä käyttääkin, jotkut kotona olevat lapsiperheet päivisin, ja se yksi jonka on pakko pitää super rusketus päällä koko ajan.

Ulkona syömisessä oli enemmän vaihtoehtoja ruoille, niitä ruokia on välillä vähän ikävä. Varsinkin kiinalainen ruoka on siellä paljon parempaa kuin Suomessa. Samoin jenkeistä löytyy ihania kalaruokapaikkoja (Red Lobster mm.) Muuten jenkkiruoat on tosi sokerisia tai mauttomia, esim. tomaatit. Jauhoihin on lisätty valmiiksi hiivaa, eli leipominenkin on vähän erilaista. Hyvää tummaa leipää ei löydy.

Palkat riippuu usein suhteista. Mutta myös koulutuksesta. Lakisääteisiä kesälomia ei tunneta, joten jotkut joutuvat painamaan lomatta elämänsä läpi, tai palkattomalla lomalla ollen (en tiedä onko muuttunut, palasin Suomeen n. 2013). Muuten keskimääräinen kesäloman pituus on 2 viikkoa. Moni työ on tosi pienipalkkainen, esim. pollliisin keskipalkka on n. 6 dolsua. Joutuvat sitten tekemään muita töitä että on rahaa elää paremmin.

Äitiysloma on edelleen 3kk pitkä. Suurella todennäköisyydellä menetät työsi jos jäät sen jälkeen kotiin.

Ihmiset on tavatessa ihan ystävällisiä, tosi paikan tullen ennemminkin kauhistelevat ja haukkuvat kun auttavat. Edelleenkään siihen kysymykseen, että mitä sinulle kuuluu, ei kuulu vastata muuta kuin diipa daapa, ja hymyillä. Tosiystäviä on vaikea löytää.

Erityisesti etelävaltioissa rasismi on ihan toisella tasolla mitä esim. Suomessa. Eri kansalaisuudet ovat tiukasti omissa "ryhmissään": meksikolaiset omissaan, mustat omissaan, jne, mutta mustienkin kesken on rasismia, riippuen vaaleus tai tummuus tasostasi. Ohiampumistilanteita eri ryhmien välillä sattuu silloin tällöin.

Jenkeissä on vallalla pelottelukulttuuri: joka tuutitsta tulee rikoksia, sarjamurhaajia, raiskaajia...kerrotaan, että yksin ei saa liikkua siellä eikä täällä, auton ovet pitää pitää lukossa, on vaarallista jäädä autolla tien päälle, mukana pitää kantaa asetta tai pippurisumutetta, jne. Itse kyllästyin tähän jatkuvaan pelotteluun. Mitään pahaa minulle itselleni ei tapahtunut n. 10v aikana, vaikka liikuin paljon yksin, ja aika vapaasti. Ammuskelua kuului huonoilta asuinalueilta kyllä lähes joka yö. Niin, asuinalueet on jaettu tiukasti hyviin ja huonoihin, mutta esim. pankki tai sähkölaitoksen toimisto saattaa sijaita huonolla asuinalueella, joten sellaisillekin on pakko välillä mennä.

Mitäs muuta. Niin ja koulutkin on jaoteltu mustien ja valkoisten kouluihin. Valkoisena saa rasistista kohtelua esim. KFC:llä jos siellä (ja usein on) suurimmalta osin mustia työntekijöitä.

Lapsille ei ole turvallista leikkiä keskenään oikeastaan muuta kuin ihan omalla aidatulla kotipihalla.

Tavara on ehkä vähän halvempaa. Itse olin vuokralla hyvällä asuinalueella, vuokra oli n. 900 dollaria kuukaudessa. Riippuen asuntoyhtiöstä, vuokrat etelävaltioissa lähtevät 300 (tosi rupunen paikka) dollarista, 500 saat jo ihan ok kaksion (1 bedroom).
 
Jatkan vielä, että liiketilojen, koulujen, asuntojen jne edessä on yleensä ihanat isot ilmaiset parkkipaikat. Se on plussaa. Lisäksi ruokalat, kahvilat, ja monet muut yleiset paikat on tosi kivan tilavia ja moderneja. Paitsi pankit on usein jostain syystä vähän niinkuin omakotitalon sisään tehtyjä. Kirjastojen käyttäminen on hankalaa (lainaaminen) jos et ole USA:n kansalainen. Lääkärit ja hammaslääkärit on kalliita jos ei ole kunnon vakuutuksia. Kunnon vakuutukset maksavat paljon, monta tonnia vuodessa. Poliiseja jotuu oikeasti vähän "pelkäämään", koska jostain syystä kaikki luuseritkin, joilla on halu käyttää väkivaltaa joitain kohtaa, pääsevät poliisikouluun. Poliisikoulu kestää siellä jotain 3kk. Sitä tapahtui paljon että poliisit heitti väkivaltaisesti maahan tai auton konepellille jos oli esim. vakuutukset maksamatta. Mutta ei taaskaan kyllä minulle. Muuten minut kerran pysäytettiin kun rekisterikilven toinen takavalo oli pimeänä, ja kyydissäni oli mustaihoinen nainen, ja meitä kohdeltiin kuin jotain rikollista sarjamurhaajaa siinä tilanteessa.
 
Jatkan vielä, että liiketilojen, koulujen, asuntojen jne edessä on yleensä ihanat isot ilmaiset parkkipaikat. Se on plussaa. Lisäksi ruokalat, kahvilat, ja monet muut yleiset paikat on tosi kivan tilavia ja moderneja. Paitsi pankit on usein jostain syystä vähän niinkuin omakotitalon sisään tehtyjä. Kirjastojen käyttäminen on hankalaa (lainaaminen) jos et ole USA:n kansalainen. Lääkärit ja hammaslääkärit on kalliita jos ei ole kunnon vakuutuksia. Kunnon vakuutukset maksavat paljon, monta tonnia vuodessa. Poliiseja jotuu oikeasti vähän "pelkäämään", koska jostain syystä kaikki luuseritkin, joilla on halu käyttää väkivaltaa joitain kohtaa, pääsevät poliisikouluun. Poliisikoulu kestää siellä jotain 3kk. Sitä tapahtui paljon että poliisit heitti väkivaltaisesti maahan tai auton konepellille jos oli esim. vakuutukset maksamatta. Mutta ei taaskaan kyllä minulle. Muuten minut kerran pysäytettiin kun rekisterikilven toinen takavalo oli pimeänä, ja kyydissäni oli mustaihoinen nainen, ja meitä kohdeltiin kuin jotain rikollista sarjamurhaajaa siinä tilanteessa.
 
Tuli muuten mieleen mainita sekin, et eaim kannykkaliittymat on kalliit. Esim tavanomainen rajaton puhe-, teksti ja data paketti on usein 70-110$/kk. Kaapeli TV ja hima netti piwnimmatkin paketit maksaa yleensa 90-140$/kk.

Rasismi on todellista ja joka paivaista, valkoiaet kohtelee tummia ja latinoita huonosti, ja vastaavasti etenkin tummat on todella torkeita valkoisia kohtaan, ja ihmiset ovat ihan oikeasti erittain tyhmia, suurin osa. Etenkin tavallinen maalaiajarki on jotain mika tuntuu puuttuvan koko maasta lahes kokonaan.

Lastenhoito on jarkkykallista, ja lastentarhat ovat yksityisia, eli lapset eivat valttamatta tule kohdellulsi kovin hyvin. Tarhojen maksuihon yleensa kuuluu jonkinlaimem ruokailu, mutta esim kaikki kouluruokailut maksaa ja koulut ovatuutenkin aika ala-arvoisia laitoksia sela opetuksen etta muun osalta.
 
Rasismi Suomessa on kyllä ihan uskomattomalla tasolla nykyään kuten palstan viesteistä näkee, jos ei automaattisesti vihaa jokaista ulkomaalaista, on mukamas "suvakki" joka kannattaa terroristeja, muslimi, haluaa maata ulkomaalaisten kanssa, hyväksyy raiskaukset yms sontaa. Joo, ei poliisit varmaan vielä ole Suomessa samalla tasolla kuin USAssa mutta kuka tietää tulevaisuudessa...

USAn rikollisuus ja varoittelu- ja pelottelukulttuuri on sikäli tuttua kun olen vuosikaudet lukenut maan rikoksista...tosi karmeita asioita tapahtuu ja ihan viattomillekin. Lapsia ei ulos yksin, ei tietenkään.

Saunojen puuttuminen on plussaa, en Suomessakaan sauno. Ruisleivän puute on huono asia.

Ulkoapäin kyllä vaikuttaa että positiivinenkin yhteisöllisyys on ihan toisella tasolla kuin Suomessa. Jos joku katoaa, heti vapaaehtoiset etsimässä. Auttaminen on itsestäänselvyys. Vapaahetoistyöllä asema jota Suomeenkin toivoisi.

Hyvä ettei äitiyslomat niin pitkiä kuin Suomessa, tosin kyllä sen puoli vuotta saisi olla.

Itseäni kiinnostanut jo vuosia USA, mutta duunarina sinne varmaan hyvin vaikea päästä. Ne jotka sinne pääsevät hommiin, tuntuvat olevan kansainvälisten suuryritysten asiantuntijoita, joille työnantaja maksaa vakuutukset ja asunnot hyvillä alueilla. Jos sinne haluaa normaaleihin töihin, tuskin onnistuu.
 
Alueita en ole miettinyt mutta kallistahan tuo asuminen ainakin jossainpäin kuulostaa olevan. Tosin helsingissäkin on aivan älyttömän kallista.

Aika uskomatonta että kahvi on siellä niin pahaa :LOL: Olisin luullut että sieltä löytyy paremmat kuin suomessa. Ruisleipäkin on lähellä sydäntä.

Kuulostaa tuo rikollisuus olevan aika pahana, ilmeisesti siellä siis pitäisi olla t o d e l l a varovainen, eikös siellä ole jotenkin niin että kuka vaan voi käydä kaupasta aseen ostamassa? :eek:
 
Niin ja te jotka on sinne lähteneet niin kuinka olette uskaltanut? :unsure: Miten sitten ne käytännön järjestelyt olette järjestäneet ?

Minä, joka kirjoitin tuolla muutaman pitkän viestin (mm. viestin missä puhuin Red Lobstersista), lähdin au pairiksi ja jäin sille tielle. Ei siinä mielestäni ole mitään sen ihmeellisempää uskaltamista asua usassa. Vai mitä tarkoitat tuolla uskaltamisella, minkä suhteen?
 
Niin ja te jotka on sinne lähteneet niin kuinka olette uskaltanut? :unsure: Miten sitten ne käytännön järjestelyt olette järjestäneet ?
Me oltiin siellä liikematkalle tarkoitetulla viisumilla, siksi piti tulla 3kk jälkeen hetkeksi takaisin ja sitten taas 2vko jälkeen lennettiin takaisin. Myös matkavakuutuksen takia näin oli pakko kikkailla.

Saatiin 9pv ennen lähtöä tietää koko asiasta ja ei siis ollut mitään hajuakaan sitä ennen, että lähdettäis joskus yhtään mihinkään. Jotenkin vaan sitten uskallettiin, vaikka kyllähän se aika hurjalta harppaukselta tuntui noin nopeasti vaihtaa maisemia. Hyvä kun lähdettiin, onhan se ikuisesti sellainen ihana muisto, kuinka me sillon nuorina vaan yhtäkkiä pakattiin kamat ja lähdettiin perheenä toiselle puolelle palloa. :D
 
Minä, joka kirjoitin tuolla muutaman pitkän viestin (mm. viestin missä puhuin Red Lobstersista), lähdin au pairiksi ja jäin sille tielle. Ei siinä mielestäni ole mitään sen ihmeellisempää uskaltamista asua usassa. Vai mitä tarkoitat tuolla uskaltamisella, minkä suhteen?

Meinasin uskaltamisella ns "tutun turvallisen" kotimaan ja kaiken jättämistä :) tosin ainahan sitä käydä voi kotimaassa mutta tuskin itsellä kovin usein olisi mahdollisuutta
 
Osavaltioissa on kovin suuria vaihteluja elaman tavan ja tyylin suhteen, kuten myos turvallisuuden ja hintatason suhteen. Varmasti kannattais vahan tutkailla etta mille suunnalle oma elamantyyli sopisi parhaiten kuten myos mihin olisi varaa. Sairausvakuutuksesta sen verran etta vanhin poikani (26) maksaa joka kuukausi $487 sairausvakuutusmaksua ja se kattaa vain hanet. Hanella ei ole sairausvakuutusta tyonsa puolesta.
Elaminen miljoonakaupungeissa on ilman muuta paljon kalliimpaa kuin elaminen jossain pikkukylassa esim keski-lannessa. Kouluissa ruokailu maksaa. Lastenhoito maksuista en enaa tieda.
Mina olen asunut keski-lannessa muutaman vuoden (6 vuotta) ja itarannikon pohjoisosassa melkein 25 vuotta. Itarannikko on minulle se ainoa 'oikea' paikka asua - en tykkaa etelavaltiotten elamantyylista, ja lansirannikko on mielettoman kallista. Mutta jokainen loytaa sen itselleen sopivan paikan.
Niin - ja mina paadyin tanne kun lahdin yliopistoon opiskelemaan vuonna '83 ja vuonna '88 menin taalla naimisiin paikallisen kanssa.
 
  • Tykkää
Reactions: n@miska
Minkälainen on etelävaltioiden elämäntyyli? :)

On kyllä hurjan kalliit nuo sairausvakuutukset :confused:


Osavaltioissa on kovin suuria vaihteluja elaman tavan ja tyylin suhteen, kuten myos turvallisuuden ja hintatason suhteen. Varmasti kannattais vahan tutkailla etta mille suunnalle oma elamantyyli sopisi parhaiten kuten myos mihin olisi varaa. Sairausvakuutuksesta sen verran etta vanhin poikani (26) maksaa joka kuukausi $487 sairausvakuutusmaksua ja se kattaa vain hanet. Hanella ei ole sairausvakuutusta tyonsa puolesta.
Elaminen miljoonakaupungeissa on ilman muuta paljon kalliimpaa kuin elaminen jossain pikkukylassa esim keski-lannessa. Kouluissa ruokailu maksaa. Lastenhoito maksuista en enaa tieda.
Mina olen asunut keski-lannessa muutaman vuoden (6 vuotta) ja itarannikon pohjoisosassa melkein 25 vuotta. Itarannikko on minulle se ainoa 'oikea' paikka asua - en tykkaa etelavaltiotten elamantyylista, ja lansirannikko on mielettoman kallista. Mutta jokainen loytaa sen itselleen sopivan paikan.
Niin - ja mina paadyin tanne kun lahdin yliopistoon opiskelemaan vuonna '83 ja vuonna '88 menin taalla naimisiin paikallisen kanssa.
 

Yhteistyössä