U
unohdus
Vieras
Talo rakennettu 1870. Ei ole homeessa. Pysyy pystyssä vielä pitempään kuin juuri rakennettu uusi omakotitalo.
Ei muuta, hajaantukaa- ei ole mitään katsottavaa enään.
Talo rakennettu 1870. Ei ole homeessa. Pysyy pystyssä vielä pitempään kuin juuri rakennettu uusi omakotitalo.
Ei muuta, hajaantukaa- ei ole mitään katsottavaa enään.
O
ostaja...
Vieras
Ei todellakaan onnistu, koska välittäjät eivät yleensä sitä suostu antamaan, ellei vaivaudu paikan päälle. Todella ärsyttävää ja mulle moni kohde jää katsomatta.
O
ostaja...
Vieras
Ei hirret säily yli 50v lahoamatta. se on riskirakenne. Kyllähän tuo talo on uusittu jo ihan kokonaan. Onko siellä MITÄÄN alkuperäistä enää?
O
ostaja...
Vieras
[QUOTE="nääsnääs";30335691]Näillä nyt saa kyllä pyyhkiä vaikka persettään. Kiinteistövälittäjä valitsee yleensä aina kuntotarkastajaksi "tutun kaverin" ja ne piipparit nyt ei kerro todellisesta hometilanteesta mitään. Eli todellakaan ei kannata luottaa mihinkään puolueelliseen raporttiin. Ai miksikö puolueellinen? No mietihän! Ne toimii yhteistyössä nääs.[/QUOTE]
Juuri näin. Talosta on saatettu vaikka teettää 3 kuntotarkastusta ja valita niistä se, joka ei löytänyt mitään ongelmia. Se kuntotarkastus on pintapuolinen eli miten ihmeessä se koskaan löytäisi kosteusongelmia, koska ne eivät ole pinnassa.
Tilasotjen mukaan lähes jokaisessa vanhassa talossa on kosteusongelmia. Niiden laajuus vain vaihtelee.
Juuri näin. Talosta on saatettu vaikka teettää 3 kuntotarkastusta ja valita niistä se, joka ei löytänyt mitään ongelmia. Se kuntotarkastus on pintapuolinen eli miten ihmeessä se koskaan löytäisi kosteusongelmia, koska ne eivät ole pinnassa.
Tilasotjen mukaan lähes jokaisessa vanhassa talossa on kosteusongelmia. Niiden laajuus vain vaihtelee.
V
viaras
Vieras
P
"pieras"
Vieras
no jos nyt kuitenkin uskallatte ostaa talon niin lisäksi sanoisin, että maistakaa vettä.
Tai ottakaa etukäteen selville millaista on paikkakunnan vesi.
Me ostettiin (mitään mistään tietämättöminä) 60-luvun aravatalo, jossa oli lähinnä pintaremontin tarvetta. Edellinen asukas oli laitattanut uuden katon ja tehnyt autotallista huoneen.
No siitä seuranneita vikoja on, mutta kaikkien kanssa pystyy elämään ja itse vähän fiksaamaan.
10 vuoden harkinnan (ja 2 lapsen) jälkeen teetettiin keittiö- ja kylppäriremppa.
Kylppärin lattia purettiin kokonaan - 80-luvun laatan alta löytyi 60-luvun laatta - mutta ei yhtään kosteutta!
Tai ottakaa etukäteen selville millaista on paikkakunnan vesi.
Me ostettiin (mitään mistään tietämättöminä) 60-luvun aravatalo, jossa oli lähinnä pintaremontin tarvetta. Edellinen asukas oli laitattanut uuden katon ja tehnyt autotallista huoneen.
No siitä seuranneita vikoja on, mutta kaikkien kanssa pystyy elämään ja itse vähän fiksaamaan.
10 vuoden harkinnan (ja 2 lapsen) jälkeen teetettiin keittiö- ja kylppäriremppa.
Kylppärin lattia purettiin kokonaan - 80-luvun laatan alta löytyi 60-luvun laatta - mutta ei yhtään kosteutta!
V
vier ass
Vieras
niin ja sitten semmoiset jutut, että missä on lähin bussipysäkki, mihin asti kunta auraa tien, onko tienhoitovelvoitetta, missä on lähin sen kokoinen koulu, ettei sitä heti seuraavassa käänteessä suljeta yms ja jne.
Ihmettelen meinaan niitä jotka viitsii asua 15 km kylältä, kaikki asiat saa hoitaa autolla, lasten kaverit on kaukana ja märistään koulukyydeistä.
Ihmettelen meinaan niitä jotka viitsii asua 15 km kylältä, kaikki asiat saa hoitaa autolla, lasten kaverit on kaukana ja märistään koulukyydeistä.
D
dddd
Vieras
Äly hoi. Nimenomaan kun ne piilevät viat eivät näy kuntotarkastuksissa, eikä niitä voi tietää, jos ei avaa rakenteita. Piilevät viat paljastuvat vasta, kun uusi asukas alkaa repimään pintoja auki.
J
"jaana"
Vieras
Tehdäänkö kaikissa kuntotarkastuksissa seinän/lattian porausta ja sieltä kosteuden mittausta vai voiko ajatella, että jos porauskohdasta ei ole kosteutta löytynyt niin sitä ei ole syvällä rakenteissa?
V
"vattu"
Vieras
Suihkustahan löytyy aina pintakosteutta jos suihkua on käytetty 2viikon aikana. Eikä lattiaa/seinää voida porata tai avata koska kosteussulku menee rikki ja silloin se ei enää ole standardien mukainen. Eli jos kylpyhuoneessa jotain seinää/lattiaa avataan niin silloin tehdään koko kylpyhuone uudestaan.
N
noh.
Vieras
Kuntotarkastuksessa rakennusinsinööri selvittää ja listaa kaikki talosta löytyvät riskirakenteet. Tämä vapauttaa myyjän vastuusta tapauksessa jossa kuntotarkastusraportissa mainittu riskirakenne on aiheuttanut piilevän vian.
M
"Mymy"
Vieras
Hirret säilyy satoja vuosia lahoamatta, jos talo on rakennettu oikein. Kosteus tai lattiasieni tuhoaa hirren.
?
---*
Vieras
Tällainen tavallinen pullainen ihmettelee, että miten ihmeessä voin koskaan ostaa omakotitaloa, kun en todellakaan ole ammattilainen. Meilläpäin kaikki hyvät ja ok-hintaiset talot menevät heti, näin lama-aikanakin. Miten voi ikinä kilpailla niin, että itse haluaisi teettää ties mitä tutkimuksia ja pähkäillä talonostoa, kun joku jo ensinäytössä ilmoittaa, että tää meille kiitos. Juuri tuttavani osti talon ensinäytöstä, ilman sen suurempia miettimisiä, "koska tuntui siltä". Toki kuntotarkastus tehtiin, mutta onko siihenkään luottaminen, myyjän kautta...
R
rk.
Vieras
On myyjän intressissä valita kuntotarkastaja joka löytää mahdollsimman paljon virheitä. Kukaan ei nykypäivänä halua myydä taloa niin että ostaja homaa piileviä ongelmia 1-5 vuoden sisällä kaupasta koska tämä aiheuttaa vain kuluja myyjälle ja pahimmassa tapauksessa kauppa purkaantuu.
M
"Mymy"
Vieras
Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Suurin häviäjä on aina hometalon ostaja.
Kun vika huomataan, alkaa ensin tutkimusrumba ja vahinkojen laajuuden selvitys. Talon ostanut maksaa. Oireiden takia ehkä joutuu muuttamaan, talon ostaja maksaa samaan aikaan lainakuluja, vuokraa ja hometalon tutkimuksia. Joissakin tapauksissa iso osa tai kaikki irtaimistosta pitää uusia. Hometalon ostaja maksaa. Ja kun on tutkittu, tehdään haaste talon myyjälle.
Jos myyjä tässä vaiheessa suostuu kaupan purkuun niin hyvä, mutta talon ostajalle jää silti paljon tappioita edellämainituista seikoista johtuen. Jos ei suostu tai ehdottaa vain korvaussummaa, mennään käräjille.
Ja sehän tulee vasta kalliiksi! Ei talon myyjälle, vaikka tilanne olisi selvä ostajan eduksi. Vain hometalon ostaneella on koko ajan juoksevia kuluja, lainanlyhennyksiä sun muita. Yleensä talon myynyt ei usko, että oma rakas koti on homeessa ja asumiskelvoton, mikä mukavasti pitkittää käräjöintiä. Ja koko projektin ajan se hometalo täytyy pitää lämpimänä ja mahdollisimman pitkälle samassa tilassa, kuin oli vaurioiden havaintihetkellä. Tästä tulee tietysti kuluja, jotka maksaa... tiedätte kai. Käräjöinti kestää normaalitilanteessa 3-5 vuotta, jos on hankala riitatapaus niin pidempään.
Jos hometalon ostanut voittaa sitten 3-5 vuoden kuluttua riitajutun ja saa kaupanpurun, niin arvatkaa vain, kuinka paljon noista muista jutuista on kertynyt jo tappioita. Hometalon myyjä pahimmillaan joutuu maksamaan takaisin koko kauppasumman, mutta ei muita kuluja. Jos hometalon ostanut häviää jutun, niin...
V
vier
Vieras
Viemärit, salaojat, vesikatto ja kivijalka suorassa- siinäpä ne mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Toisaalta vanha talo on aina vanha talo ja se on hinnassakin huomioitu. Pitäisikö saada uusi kivitalo pienellä hinnalla?
R
"rakentaja"
Vieras
Ei aiheuta yleensä myyjälle mitään kuluja, jos ostajilla ei ole varaa maksaa lakimiehelle 30 -40 000e lähes 3-5 vuoden oikeustaistelusta. Harvoin ostaja saa oikeutta.
Aika monet taistalut päättyvät siihen lopputulokseen oikeudessa, että ostajan on pitänyt ymmärtää vanhan talon viosta (olettaa niitä olevan).
Kauppaa ei pääse purkamaan kuin todella pahissa tapauksissa.
J
"jaana"
Vieras
onko aivan todella huono idea ostaa vanha 50luvun talo, jossa ei ole salaojia ja sitten rakentaa itse salaojat?
R
"rakentaja"
Vieras
[QUOTE="jaana";30341978]onko aivan todella huono idea ostaa vanha 50luvun talo, jossa ei ole salaojia ja sitten rakentaa itse salaojat?[/QUOTE]
Mitäkähän talolle on tapahtunut 60 vuoden aikana, kun salaojia ei ole ollut? Kaikki vesi valunut sisään/kellariin?
Mitäkähän talolle on tapahtunut 60 vuoden aikana, kun salaojia ei ole ollut? Kaikki vesi valunut sisään/kellariin?
J
"jaana"
Vieras
[QUOTE="rakentaja";30342376]Mitäkähän talolle on tapahtunut 60 vuoden aikana, kun salaojia ei ole ollut? Kaikki vesi valunut sisään/kellariin?[/QUOTE]
Jaa-a.
Ne kaksi vanhaa taloa, jota kävimme katsomassa, kummassakaan ei ollut salaojia vielä ja niistä kuntoraportissa mainittiinkin. Toiseen oli vesi valunut kellariin selkeästi ja se kyllä samantien unohdettiinkin. Toisesta en tiedä mutta lopulta sekin jo unohdettiin, kun ei oikein mua innostanut sellainen vanha talo, jossa pitäis tehdä aivan järkyttävä remontti.
Mutta ihan yleisesti, kannattaako tollaiset talot suosiolla unohtaa?
Jaa-a.
Ne kaksi vanhaa taloa, jota kävimme katsomassa, kummassakaan ei ollut salaojia vielä ja niistä kuntoraportissa mainittiinkin. Toiseen oli vesi valunut kellariin selkeästi ja se kyllä samantien unohdettiinkin. Toisesta en tiedä mutta lopulta sekin jo unohdettiin, kun ei oikein mua innostanut sellainen vanha talo, jossa pitäis tehdä aivan järkyttävä remontti.
Mutta ihan yleisesti, kannattaako tollaiset talot suosiolla unohtaa?
H
"hmh"
Vieras
Aika hyvä yhteenveto
Jos muuten joku asunto miellyttää, kannattaa kellaritilat tehdä johonkin pihalle niin, että oviaukko suuntaa pohjoiseen:
JR-Holvikellari
Käsittämätöntä, ettei uusien talojen yhteyteen ole tehty kellaria...
M
"Mymy"
Vieras
[QUOTE="jaana";30344624]Jaa-a.
Ne kaksi vanhaa taloa, jota kävimme katsomassa, kummassakaan ei ollut salaojia vielä ja niistä kuntoraportissa mainittiinkin. Toiseen oli vesi valunut kellariin selkeästi ja se kyllä samantien unohdettiinkin. Toisesta en tiedä mutta lopulta sekin jo unohdettiin, kun ei oikein mua innostanut sellainen vanha talo, jossa pitäis tehdä aivan järkyttävä remontti.
Mutta ihan yleisesti, kannattaako tollaiset talot suosiolla unohtaa?[/QUOTE]
Rintamamiestalot ovat aikamoista riskikamaa, mutta jos löytyy vanhan hirsitalon kehikko ajalta ennen vesivessoja, niin kannattaa harkita!
Saatatte löytää jonkun 1950 tai niillä nurkilla rakennetun talon, joka ei ole homeessa. Ylävä maa, korkea sokkeli, ei myöhempää lisäeristystä, märkätilat erillisessä lisäsiivessä, muhatäyte lattiassa ja seinissä... ehkä. Tai sitten ei. Voi olla rakennettu myös liian märkänä, siis että muhat ei ole olleet tarpeeksi kuivat laitettaessa.
Itse en uskalla edes harkita enää, mutta meillä onkin homesairaita talossa. Meidän perheen ainoa vaihtoehto on täyshirsinen painovoimaisella ilmanvaihdolla itse rakentaen.
Ne kaksi vanhaa taloa, jota kävimme katsomassa, kummassakaan ei ollut salaojia vielä ja niistä kuntoraportissa mainittiinkin. Toiseen oli vesi valunut kellariin selkeästi ja se kyllä samantien unohdettiinkin. Toisesta en tiedä mutta lopulta sekin jo unohdettiin, kun ei oikein mua innostanut sellainen vanha talo, jossa pitäis tehdä aivan järkyttävä remontti.
Mutta ihan yleisesti, kannattaako tollaiset talot suosiolla unohtaa?[/QUOTE]
Rintamamiestalot ovat aikamoista riskikamaa, mutta jos löytyy vanhan hirsitalon kehikko ajalta ennen vesivessoja, niin kannattaa harkita!
Saatatte löytää jonkun 1950 tai niillä nurkilla rakennetun talon, joka ei ole homeessa. Ylävä maa, korkea sokkeli, ei myöhempää lisäeristystä, märkätilat erillisessä lisäsiivessä, muhatäyte lattiassa ja seinissä... ehkä. Tai sitten ei. Voi olla rakennettu myös liian märkänä, siis että muhat ei ole olleet tarpeeksi kuivat laitettaessa.
Itse en uskalla edes harkita enää, mutta meillä onkin homesairaita talossa. Meidän perheen ainoa vaihtoehto on täyshirsinen painovoimaisella ilmanvaihdolla itse rakentaen.
