Alle vuoden ikäisen päivähoito

Meidän tyttö menee hoitoon elokuussa kun vanhempainrahakausi loppuu. Helsingin asuntolainoja ei vain näillä nousevilla koroilla makseta kodinhoidontuella. Kyllä minuakin arvelluttaa kun tyttö on niin pieni silloin, 10 kk, mutta jos meinaa elää ja asua, niin laskut pitää maksaa ja sen eteen pitää tehdä töitä. Helpompaahan on tuolla jossain Helsingin ulkopuolella jäädä kotiinkin, kun siellä asunnot ei maksa paljon mitään...

 

[
[/quote]

Kyllä meillä mies käy töissä ja tienaa meille katon pään päälle ja ruokaa pöytään. Jos oikein tiukkaa tulee niin sitten hän tekee pitempää päivää, eikä valita yhtään koska myös hänen mielestään pienen lapsen paikka on kotona. Jossain vaiheessa minä sitten menen iltatöihin jolloin mies hoitaa lapsia illat kotona ja minä päivät. Jos olet yksinhuoltaja niin kyllä tuilla juuri niukasti elelee ja lapsen hoitaa.
[/quote]

No sullahan on sitten helppo ratkaisu tähän meille kaikille huonoille äideille, jotka ihan vaan huvikseen vie lapset hoitoon?!
Se on TEIDÄN perheen asia ja hyvä niin.
Yksistään miehen tulot EI AINA RIITÄ maksamaan esim. asuntolainaa.
Voi kun asiat olisivatkin noin yksinkertaisia!

 

\

[

Kyllä meillä mies käy töissä ja tienaa meille katon pään päälle ja ruokaa pöytään. Jos oikein tiukkaa tulee niin sitten hän tekee pitempää päivää, eikä valita yhtään koska myös hänen mielestään pienen lapsen paikka on kotona. Jossain vaiheessa minä sitten menen iltatöihin jolloin mies hoitaa lapsia illat kotona ja minä päivät. Jos olet yksinhuoltaja niin kyllä tuilla juuri niukasti elelee ja lapsen hoitaa.
[/quote]

No sullahan on sitten helppo ratkaisu tähän meille kaikille huonoille äideille, jotka ihan vaan huvikseen vie lapset hoitoon?!
Se on TEIDÄN perheen asia ja hyvä niin.
Yksistään miehen tulot EI AINA RIITÄ maksamaan esim. asuntolainaa.
Voi kun asiat olisivatkin noin yksinkertaisia!

[/quote]

No mitens sitten ne ilta ja viikonlopputyöt? Jos mies hoitaisi vauvaa kun sinä olet töissä? Siinähän ei edes kothoidontuki tipu pois. Ainakin aluksi, rankkaahan se pidemmän päälle voi olla jos yhteistä aikaa jää vähän. Kyllä aina sen puoli vuotta jaksaa. Ja me kyllä asutaan myös Helsingissä.

 

Sanos muuta mami! Paluu 50-luvulle, jolloin naiset hoitivat kodin ja lapset miehiltään saamillaan talousrahoilla Ja tosiaan, kyllä Helsingissä yleensä tarvitaan kahden normaalituloisen ihmisen tulot elämiseen ja asumiseen. Ihan riippumatta siitä, asuuko vuokralla vai maksaako asuntolainaa (paitsi että vuokrat voisi tietysti maksattaa meidän työssä käyvien verorahoilla).

Tästä on nyt tietysti turha täällä kinastella, koska kuten aiemminkin totesin, on perheiden tilanteet niin erilaisia. Lapselle paras ympäristö on ihan varmasti koti, en kiellä sitä lainkaan. Sellaista tutkimusta en kuitenkaan ole vielä tavannut (vaikka olen "alan ihmisiä"), jossa osoitettaisiin, mitä lapsen varhaisesta hoitoon viemisestä seuraa. Jos olisi edes erittäin todennäköistä, että lapseni saisi elinikäisiä henkisiä traumoja ja hänen kehityksensä vaarantuisi merkittävästi päivähoitoon "joutumisen" seurauksena, ottaisin todennäköisesti vaikka pankkilainaa, jotta voisin häntä kotona hoitaa.

 

Siis oikeesti.Eiköhän se ole jokaisen perheen oma-asia miten tekevät.
Miksi tarvii tuomita ja haukkua :/
Mielestäni ap halus kokemuksia hoitoon viemisestä,eikä haukkumis,solvaus ryöppyä.
Niin ja onko se rikkaitten oikeus saada lapsia?!
Hiekkalaatikko syndrooma täällä eräillä tuntuu olevan.

 

\

Sanos muuta mami! Paluu 50-luvulle, jolloin naiset hoitivat kodin ja lapset miehiltään saamillaan talousrahoilla Ja tosiaan, kyllä Helsingissä yleensä tarvitaan kahden normaalituloisen ihmisen tulot elämiseen ja asumiseen. Ihan riippumatta siitä, asuuko vuokralla vai maksaako asuntolainaa (paitsi että vuokrat voisi tietysti maksattaa meidän työssä käyvien verorahoilla).

Tästä on nyt tietysti turha täällä kinastella, koska kuten aiemminkin totesin, on perheiden tilanteet niin erilaisia. Lapselle paras ympäristö on ihan varmasti koti, en kiellä sitä lainkaan. Sellaista tutkimusta en kuitenkaan ole vielä tavannut (vaikka olen "alan ihmisiä"), jossa osoitettaisiin, mitä lapsen varhaisesta hoitoon viemisestä seuraa. Jos olisi edes erittäin todennäköistä, että lapseni saisi elinikäisiä henkisiä traumoja ja hänen kehityksensä vaarantuisi merkittävästi päivähoitoon "joutumisen" seurauksena, ottaisin todennäköisesti vaikka pankkilainaa, jotta voisin häntä kotona hoitaa.

Pakko kommentoida, asumme Helsingissä kantakaupungin alueella, minä olen kotihoidontuella ja mies normaalipalkkaisessa työssä ja hyvin pärjäämme. Pikkasen nyt tuota Helsingin kalleutta liioittelet, toki on hieman kalliimpaa kuin muualla mutta se on ihan oma valintakysymys.

 

\

\

[

Kyllä meillä mies käy töissä ja tienaa meille katon pään päälle ja ruokaa pöytään. Jos oikein tiukkaa tulee niin sitten hän tekee pitempää päivää, eikä valita yhtään koska myös hänen mielestään pienen lapsen paikka on kotona. Jossain vaiheessa minä sitten menen iltatöihin jolloin mies hoitaa lapsia illat kotona ja minä päivät. Jos olet yksinhuoltaja niin kyllä tuilla juuri niukasti elelee ja lapsen hoitaa.

No sullahan on sitten helppo ratkaisu tähän meille kaikille huonoille äideille, jotka ihan vaan huvikseen vie lapset hoitoon?!
Se on TEIDÄN perheen asia ja hyvä niin.
Yksistään miehen tulot EI AINA RIITÄ maksamaan esim. asuntolainaa.
Voi kun asiat olisivatkin noin yksinkertaisia!


[/quote]

No mitens sitten ne ilta ja viikonlopputyöt? Jos mies hoitaisi vauvaa kun sinä olet töissä? Siinähän ei edes kothoidontuki tipu pois. Ainakin aluksi, rankkaahan se pidemmän päälle voi olla jos yhteistä aikaa jää vähän. Kyllä aina sen puoli vuotta jaksaa. Ja me kyllä asutaan myös Helsingissä.

[/quote]

No mitens jos mies on laivalla töissä ja on usein viikkoja poissa? Mun tulot ei riitä elättämään koko kööriä...

 

\

Pakko kommentoida, asumme Helsingissä kantakaupungin alueella, minä olen kotihoidontuella ja mies normaalipalkkaisessa työssä ja hyvin pärjäämme. Pikkasen nyt tuota Helsingin kalleutta liioittelet, toki on hieman kalliimpaa kuin muualla mutta se on ihan oma valintakysymys.

Aina ei ole valintakysymys asua Helsingissä. Kun mekin tänne vajaa 10 vuotta sitten muutettiin, ei koulutusta vastaavia töitä löytynyt muualta kuin Helsingistä. Nyt meillä on asuntolainaa yli 300 000 e ja sitä maksetaan pitkään, eikä sitä makseta pelkästään yhdellä palkalla.

Ja lisäksi, kaikilla ei ole mahdollista tehdä ilta- tai viikonlopputöitä. Joidenkin pitää olla asiakkaiden tavoitettavissa virka-aikana...

 

\

\

Pakko kommentoida, asumme Helsingissä kantakaupungin alueella, minä olen kotihoidontuella ja mies normaalipalkkaisessa työssä ja hyvin pärjäämme. Pikkasen nyt tuota Helsingin kalleutta liioittelet, toki on hieman kalliimpaa kuin muualla mutta se on ihan oma valintakysymys.

Aina ei ole valintakysymys asua Helsingissä. Kun mekin tänne vajaa 10 vuotta sitten muutettiin, ei koulutusta vastaavia töitä löytynyt muualta kuin Helsingistä. Nyt meillä on asuntolainaa yli 300 000 e ja sitä maksetaan pitkään, eikä sitä makseta pelkästään yhdellä palkalla.

Ja lisäksi, kaikilla ei ole mahdollista tehdä ilta- tai viikonlopputöitä. Joidenkin pitää olla asiakkaiden tavoitettavissa virka-aikana...

Ohhoh teillähän on kauhea laina, tuota ei tosiaan yhden palkalla taida maksella. Mutta jos nyt jossittelemaan aletaan, halvemmallakin olisitte saaneet asunnon/talon Helsingistäkin, ja lähikunnissa esim jo Vantaalla ja Järvenpäässä ja Tuusulassa on halvempaa. Junalla pääsee Helsinkiin aika kivasti. Tuttavapariskunta muutti juuri pois keskustasta tuonne kun lapsiluku taas lisääntyi ja isompaa ja halvempaa asuntoa tarvittiin. Ja mies käy Helsingissä töissä. Kyllä 300 000e asuntolainaa on valintakysymys.

 

\

\

\

Meidän kakkos poika meni hoitoon kun oli 7kk, (olosuhteiden pakosta).
Meni vanhimman kanssa ryhmikseen kun teimme vuorotyötä.

Hyvin meni, huonommin se vanhemalla meni. Ja itse ainakin tykkäsin kun oli päiväkodissa kun siellä on useempi hoitaja, joka oli häntä koko ajan hoitamassa. Siellä kuitenki oli aina se 4 hoitajaa ainakin, että 1 kattoi meidän pikkuista ja sitten isompia. Tai sitten meidän 2 pikkuista jotka ei osannut kävellä.

Meidän jäppinen oppi siellä kävelemään 8kk iässä, siellä oppi potalle vuoden iässä jne... Ne opetti. Mikä oli minusta hienoa, opettaako pph?

Tottakai rutiinit ovat samat joka paikassa, olipa sitten päiväkoti tai pph. Mutta ei kai itsetarkoitus ole se, että lapset OPETETAAN kävelemään 8kk iässä????? Pottahommat ja muut opitaan muilta lapsilta ryhmässä, muiden mallista. Myös perhepäivähoitajalla on ryhmä.

Kuinkahan vähän aikaa noilta mainitsemasi ryhmiksen hoitajilta liikeni isommille lapsille, jos omaasi piti koko ajan olla jonkun vahtimassa? En tahtoisi olla ilkeä, mutta väkisinkin tulee mieleen...

Perhepäivähoitomuoto on liian aliarvostettua, vaikka on pienen lapsen kannalta paljon parempi hoitomuoto, kuin iso päiväkotiryhmä. Ja tähän on ihan turha ruveta sanomaan, että parasta olisi kotihoito. Tietysti olisi, mutta ei lapsia voi ikuisesti tynnyrissäkään pitää, eikä koko suomen äidit voi jäädä kotiin lapsia hoitamaan. Joidenkin on tehtävä töitäkin, että yhteiskunta toimisi!

En minä sitä tarkoittanut, enkä olettanut että lastani siellä "aletaan opettamaan". Mutta pointti oli se, että pph on yksin, eikä hällä ole aikaa niin paljon kuin päiväkodissa jossa on monta hoitajaa. Ja päiväkodissa jossa on keittäjä.

Sanoin vain, että meille se oli paras vaihto ehto. (tosin ainoa vaihto ehto kun tehtiin vuorotyötä).

Sanoisin kokemuksesta, (olen ollut myös päiväkodissa työssä) että pph:lla on paljon enemmän aikaa lapselle, kuin pk:ssa. Ja pph pystyy tarjoamaan yksilöllisempää hoitoa. Tämä ei tarkoita, että päiväkotikaan olisi huono, mutta kyllä pienen on parempi pph:lla.

 

Teille kaikille paremmille äideille jotka olette kotona vähintään kolme vuotta. Meidän lapsi on puoli vuotta. Olisin mieluiten kotona vaikka siihen saakka että lapsi on parivuotias, mutta... Miehellä jää käteen 1500 euroa kuussa. Lainamenot on 1500 euroa kuussa. Okei,mies maksaa asunnon, auton, mun opintolainan jne. Mitäs mä sitten saan.. ei kuntalisiä täällä. Sillä rahalla sitten maksettais ruuat, vakuutukset, mahdolliset lääkärilaskut, puhelinlaskut jne. EI JU.MALAUTA OLE VAIN MAHDOLLISTA!!! Mua raivostuttaa tollanen arvostelu että oot huonompi äiti jos viet lapses hoitoon heti ä-loman päätyttyä. Minä meinaan viedä lapseni hoitoon kun on reilun vuoden. Teen vuorotyötä ja vaikka miten haluaisin järjestellä ei A)työpaikallani saa tehdä vain viikonloppuja, koska muutkin ihmiset haluavat lisiä B) ole sukulaisia kenen luokse lapsi viedä hoitoon. Jos teen iltavuoroja alkaa ne jo yhdeltä, ei silloinkaan ole mahdollista, voishan sitä ottaa jonkun MLL:n hoitajan, mutta kumpi mahtaa olla lapselle parempi, useita eri hoitajia vai pph jonka luona lapsi on 10 päivää maksimissaan kuussa.?
Kuin voi olla niin mustavalkoista jonkun elämä!?!? Ihan turha tulla sanomaan että rahat saa riittämään jos vaan haluaa. Ei ne riitä näillä koroilla. Ja olen hankkinut lapseni nuorena, taloudellinen tilanne ei ehkä ole ihanteellinen, mutta kohtuullinen kuitenkin. Miksi pitäisi odottaa että lainaa on maksettu ja tilillä on säästöjä ennen kun alkaa lapsia tekemään jos itse tietää että on löytänyt hyvän miehen ja haluaa lapset nuorena jolloin kun lapset ovat isompia ei itse ole jo eläkkeellä..

 

Meillä ei ole otettu asuntolainaa vielä koska ei pärjättäisi muuten kun minä olen kotihoidontuella. Nyt on niin halpa vuokra että pakko tässä vielä kituutella. Ostetaan sitten asunto kun lapset on isompia ja molemmat vanhemmat pääsee työhön.
Mutta kukin tyylillään, aika puolusteluksi puolin ja toisin on mennyt tämä ketju, rakentava keskustelu on tästä aika kaukana kun kumpikaan osapuoli ei halua ymmärtää toisen kantaa. Päivähoitoon lapsensa aikaisin vievät loukkaantuvat kritiikistä ja kotiäidit eivät halua tai pysty asettumaan edes hetkeksi toisen kenkiin.

 

Mä venytin sitä töihinlähtöä puoli vuotta, vaikka jouduttiin sossunluukulle. Ajattelin sillon etten raaski viedä vielä hoitoon. Kerkeen kyllä niitä veroja makselemaan loppuikäni, niin kai voin jotakin sieltä joskus ottaakkin. Mielestäni ratkaisu oli hyvä, koska tuntui vaan yksinkertaisesti liian pahalta lähteä töihin ja puolitoista vuotta on mielestäni ihan hyvä ikä aloittaa tarha.

Kaikillahan ei tietysti ole mahdollisuutta toimia näin yhteiskunnan kannalta väärin ja lapsen kannalta oikein. Meillä ei ollut velkaa ja mies oli työtön.

 

Pääkaupunkiseudulla asuminen on oma valinta. Niin on myös 300 000 euron asuntolainan ottaminen.

Elämää on muuallakin Suomessa, jopa laadukkaampaa elämää kuin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. 300 000 eurolla rakentaa tai ostaa muualta Suomesta valmiin uuden omakotitalon, jopa kasvukeskuksesta tai sellaisen lähistöltä.

Pienemmillä paikkakunnilla on paljon etuja. Tontit ovat edullisempia ja rakennukselle on helpompi saada ammattitaitoista työvoimaa. Pääkaupunkiseudun tonttimaan hinnoilla saat jopa järvenrantatontin tai ainakin reilunkokoisen tontin kauniilta paikalta. Ettei tarvitse katsella olohuoneestaan tai keittiöstään suoraan naapuriin ruokapöytään.

Lapset saavat käydä pientä koulua ja ympäristökin on turvallisempi kuin isoissa kaupungeissa.

Monet lapsiperheet ottavat huikeita lainoja pitkillä, 20 - 30 vuoden maksuajoilla. Lähisuku, omat vanhemmat ja appivanhemmat ovat takaajina. Arjen kulutustottumukset ovat jokaisen omia valintoja. Vähemmälläkin tulee toimeen, jos haluaa.

Varmasti on niinkin, että 300 000 euron asuntolainaa ei 1 ihmisen tavallisella palkalla maksella. Asuinpaikan valinta on kuitenkin jokaisen oma valinta. Elämää on myös täällä Kehä Kolmosen ulkopuolella B)

 

joo,mulle tuli kyllä näistä teidän jutuista aika pahamieli ja tuli sellainen olo että olen huono äiti, koska menen töihin heti ä.loman jälkeen!
Tässä minun tilanne:

Olin määräaikainen työntekijä n.2vuotta ja olisin seuraavaks saannut vakituisetpaperit, mutta en saannut koska olin raskaana
Ja soitin työnantajalle pari viikkoa sitten ja kysyin että olisiko paikka vapaana jos tulen vuoden vaihteessa töihin,mutta vastaus oli että ei silloin enään ole paikkoja,niin tultiin siihen ratkaisuun että palaan jo sykyllä töihin...Ja mulla ei ole ammatti-koulutusta niin ei ole varaa antaa työpaikkoja mennä naaman edestä,koska vauva joutuisi 3,5kk aikaisemmin hoitoon...

Ikävää tämä on, mutta kuin työpaikkoja ei nykyään noin vaan saada, ja ei varsinkaan jos on ilman ammattia :ashamed:

En ainakaan halua että asunto lähtee sen takia/tai joudun roikkumaan sossun oven takana, koska en mennyt töihin, ja elän nyt jo tiukasti, joten mä katoin tämän parhaaksi, ja olen tyytyväinen päätökseeni...

 

Kyllä varmasti on elämää kehä kolmosen toisellakin puolella, mutta kaikkialta ei saa koulutustaan vastaavaa työtä. En itse koe mielekkääksi tai järkeväksi yhteiskunnankaan kannalta ottaa ensin vastaan ilmaisia korkeakoulututkintoja ja jäädä sitten vuosikausiksi pois työelämästä.

 

\

Asuinpaikan valinta on kuitenkin jokaisen oma valinta. Elämää on myös täällä Kehä Kolmosen ulkopuolella

Joo, mutta jos töitä ei ole siellä...

 

Voi mitä kinastelua

Mulla esim. EI OLE MAHDOLLISUUTTA JÄÄDÄ KOTIIN VAIKKA HALUAISINKIN!!!!! Mä saan minimi äp rahaa eikä sillä maksella vuokria ja ostella ruokaa perheelle! Vaatteet ja muut mahdolliset ostan käytettyinä!! Mutta kun aattelen asiaa näin että mulla on koulua 1,5v. jäljellä ja sitten olen valmis. Kun joskus toivottavasti saan toisen lapsen on minulla varaa jäädä kotiin hoitovapaalle ja voin pitää myös esikoisenkin silloin kotona lähellä äitiä...Mua surettaa asia että poikani menee tarhaan 9,5kk:n iässä (2,5kk:n päästä ) mutta ei oo mahdollisuutta muuhun :'( Olen saanut tarhapaikan 4 päivälle viikosta jotta saan olla poikani ja mieheni kanssa yhden vapaapäivän lisää viikosta vaikka se sekoittaa koulujutut ihan täysin! :heart: :heart:

 

Meilläkin on poika menossa tammikuussa kunnalliseen päiväkotiin. Ei ihan kerkee täyttämään vuotta.. :ashamed:
Raha tilanne ei vaan salli, mun jäädä kotiin. :'(
Nostan hattua niille, jotka pystyvät jäämään kotiin lapsensa kanssa. Ei silti vaan saisi aina tuomita muita, jotka tekevät erilailla.

 

Onko täällä äitejä, jotka HALUAVAT mennä töihin, vaikka lapsi on pieni?
Ja uskaltaako sitä' tässä ketjussa paljastaakaan, jos haluaa..

Itse olen menossa työhön kun poika on 1v4kk, ja odotan sitä päivää. Kotona on ihan ok olla, ihanaa nähdä kun lapsi kasvaa, rakastan häntä. Pääni kaipaa silti sitä ajattelutyötä mitä teen. kotona en pysty keskittymään mihinkään, tuttavat ovat vauvatuttuja, mä en jaksa puhua kakkajuttuja montaa tuntia päivässä, mutta jonkun aikaa aina jaksan.

En ole ikinä ajatellut olevani mikään uraohjus, en ole ylenemässä jne. mutta pidän työstäni ja kaipaan sitä- arki työn ja lapsen kanssa on varmasti uuvuttavaa, mutta uskon että siinä on molemmille hyvää. Lapsi saa olla päiväkodissa, minä työssä, ja meillä on silti yhteistä aikaa. Aion tehdä 30h/vko töitä.

Itselläni on mahtavat muistot päiväkodista, sekä kodista, jossa vanhemmat tekivät molemmat 3vuorotyötä.

 

Tämä todellakin on aihe josta kaikki juupas eipäs vastailee toisilleen. Mun mielestä jokainen saa tehdä elämälleen ihan mitä haluaa, jotkut tekevät pakolliset asiat tyytyväisenä ja joitakin harmittaa. Mitä muut ovat tuomitsemaan näitä asioita...

Tyttöni on vuoden. Olen yksinhuoltaja kehä kolmosen sisältä. Raskaana ollessani ajattelin palata töihin heti vanhempainloman jälkeen. Jäin kuitenkin hoitovapaalle sittenkin. Halusin jäädä koska tunsin että tyttö on kovin pieni vielä. Halusin jäädä koska mulla on työvuosia jäljellä vielä reilu 30, ehtiihän tuota. Halusin jäädä koska on kivaa kun ei tarvitse herätä aamulla töihin. Halusin jäädä koska kesällä ei olisi ollut muuten lomaa. Töihin ajattelin palata vuoden vaihteessa ehkä. Jos löydän työpaikan jonne haluan. Päivätyön koska en halua/jaksa vuororumbaa lapsen kanssa kaksin. Mun ammatissa on työntekijän markkinat joten luuilsi jotain tulevan vastaan. Mutta vain jos tulee ja oikeasti mielenkiintoista. Haluan palata töihin koska rahat on todella tiukassa enkä mä tykkää kitkuttaa. Haluan palata töihin jotta saan enenmmän aikuiskontakteja, ei aina jaksa vain lapsia ja äitejä jotka puhuvat lapsistaan. Vaikka välillä se on juuri sitä mitä kaipaa. Haluan palata töihin jotta lapseni näkee ja kokee uusia asioita joihin äiti ei pysty/tajua antaa tilaisuutta. Haluan palata töihin koska välillä pää meinaa hajota kotona oloon.

Moniko näistä kotiäitiyden puolustajista on ollut kotona äidin kanssa? Varmaan osa mutta ei takuulla kaikki. Te jotka itsekin olitte pieninä hoidossa, jäikö teille traumoja joita ette halua lapsillenne kun niin kiivaasti käytte niiden kimppuun jotka menevät töihin ja laittavat lapsensa hoitoon? Itse menin pphlle 5kk iässä, vieläkään minulle ei ole iskeny lapsuuden ajoilta traumoja tästä asiasta. Minä viihdyin hoidossa, sen muistan. Oli kaverit päivällä ja äiti ja muu perhe illalla.

Ja vielä pääkaupunkiseudulla asumisesta. Itse muutin tänne 6 vuotta sitten. Työn perässä ja viihdyn loistavasti. Asun vuokralla ja maksan vuokraa paljon pienestä asunnosta. Omaan ei ikinä tällä elämäntilanteella ole varaa. Voisin muuttaa myös kauas pienelle paikkakunnalle josta saisin ostettua omakotitalon omilla tuloillani, mutta täällä on aina turvattu työn saanti, mitä muualla ei välttämättä ole.

Näin, kivaa kesää.

 

Meillä tyttö menee marraskuussa ,kun 11kk.perhepäivähoitoon kun aloitan työt.teen puolikasta työaikaa ,joten hoitopäiviä ei kuukaudessa 4 enempää lapselle tule.pakko mennä töihin rahan vuoksi ja oman pääkopan myöskin

 

Ihmiset on erilaisia.
Mulla tuttuja joilla ennen lapsen syntymää ollut tosi sosiaalinen elämä ja sitten kun vauva syntyi malttoivat hetken olla aloillaan, mutta eivät jaksaneet kotona neljän seinän sisällä vauvan kanssa vaan kaipasvat jo takaisin työelämään ja siihen "vanhaan " elämään.

Meillä on tilanne se että olen vauvan kanssa niin pitkään kotona (ehkä sen 3v) kun vaan jaksan.
Eipä tässä ole äitiyslomaa kuin kuukausi enää ja en kyllä mitenkään voisi noin pientä vielä hoitoon laittaa. Ei äidin sydän kestäisi sitä...