Olen 19 -vuotias ja odotan ensimmäistä lastani. Elämäntilanteeni on hankala, sillä en ole kertonut raskaudesta vanhemmilleni mitään. He eivät hyväksy lapsensaantia näin nuorella iällä, kun en ole vielä opiskellut itselleni ammattia. Lisäksi he eivät halua tutustua poikaystävääni, koska eivät hyväksy suhdettamme. Pelkän siis heidän reaktiotaan enemmän kuin mitään.
Raskaus on tosi alussa, vasta 9. viikolla, mutten ole kertaakaan harkinnut aborttia. Lähes kaikki ystäväni säälivät minua/tilannettani ja kauhistelevat ääneen, miten muka aiomme pärjätä lapsen kanssa. He myös toteavat, etten enää lapsensaannin jälkeen " voi elää kuten muut ikäiseni, vaan olen täysin jumissa". E kai ensimmäisenä mielessä olekaan biletys ja oma napa, kun on vauva, jota täytyy hoivata. En ole kuullut lähes ainoatakaan positiivista kommenttia tilanteestani!
Aion pärjätä, ja olemme miehen kanssa vuokraamassa asuntoa heti, kun sellainen löytyy. En myöskään aio lopettaa opiskelua kuin seinään - totta kai elämä lapsen saannin jälkeen on aivan erilaista, mutten suostu uskomaan, että se olisi pelkkää kurjuutta. Uskon pärjääväni, vaikkei kukaan muu siihen uskoisikaan.
Kysynkin, onko muita nuorella iällä lapsensa saaneita, jotka negatiivisista kommenteista huolimatta kokevat tehneensä täysin oikeanlaisen ratkaisun????????????
Raskaus on tosi alussa, vasta 9. viikolla, mutten ole kertaakaan harkinnut aborttia. Lähes kaikki ystäväni säälivät minua/tilannettani ja kauhistelevat ääneen, miten muka aiomme pärjätä lapsen kanssa. He myös toteavat, etten enää lapsensaannin jälkeen " voi elää kuten muut ikäiseni, vaan olen täysin jumissa". E kai ensimmäisenä mielessä olekaan biletys ja oma napa, kun on vauva, jota täytyy hoivata. En ole kuullut lähes ainoatakaan positiivista kommenttia tilanteestani!
Aion pärjätä, ja olemme miehen kanssa vuokraamassa asuntoa heti, kun sellainen löytyy. En myöskään aio lopettaa opiskelua kuin seinään - totta kai elämä lapsen saannin jälkeen on aivan erilaista, mutten suostu uskomaan, että se olisi pelkkää kurjuutta. Uskon pärjääväni, vaikkei kukaan muu siihen uskoisikaan.
Kysynkin, onko muita nuorella iällä lapsensa saaneita, jotka negatiivisista kommenteista huolimatta kokevat tehneensä täysin oikeanlaisen ratkaisun????????????