Alle 25v. ensiodottajat

Ajattelin että sais pinottua alle 25v. ensiodottajia. Vois kesustella millasta on odottaa esikoista ja odottaako yksin vai kaksin. Miten on mennyt jne.

Mä olen siis 22v. helsingistä Rv. 6+5. Alku lähtenyt käyntiin kamalalla ololla, heikottaa, mikään ei mene sisään ja kaikki kuvottaa. Suihkussa käynti on suurin päivän projekti. Odottelen avomiehen kanssa, emme asu vielä edes yhdessä. Sairastan anoreksiaa ja paniikkihäiriötä ja niihin mulla on lääkitys jota voi käyttää raskaana. Raskaaksi tulin heti ensimmäisestä yrityksestä. Tässä nyt innolla odottelen ekaa ultraa ja masukumpua.

 

jospa mie sit hyppään tähän pinoon eli esikoista odotetaan kahdestaan samanikäisen mieheni kanssa, 23v ollaan, ja sit 24 ku vauva syntyis. Ei mekää viel virallisesti mun opparin vuoksi yhes asuta mut tän kuu lopus on muutto eli sillo ny viimeistää sit yk3 tärppäsi meillä ja nyt 5+4, mitään oireita ei enää ole, plussan aikaan oli mahan vihlasuja useastikin.. tosin ny kyl on nännit arat ja vilunväreitä eli onpas mul ees sen verra oireita eka nla ois 28.3 :heart:

 

Voisinhan sitä tännekin ilmoittautua, itse olen 24v. ja esikoista odotetaan avomieheni kanssa.
Huomenna tasan rv 19+0, vauva on alkanut pienesti ja hentoisesti potkia juuri..
Olen voinut koko raskausajan hyvin alusta alkaen, ei ollut juuri pahoinvointiakaan.

Onnea Rinzessa raskautumisesta anoreksiasta huolimatta! Kaikilla ei käy noin helposti, tuttuni kärsii sekä siitä että lapsettomuudesta.

 

Miekin taidan hypätä tähän kelkkaan

Olen 21-vuotias (vm. -86) esikoista odottava. Mies on 16 vuotta vanhempi, mutta esikoinen on hänellekin =) Yhdessä ollaan oltu 4 vuotta, yhdessä asuttu 3 vuotta ja naimisiin mentiin 1.9.2007. Kihloissa ehdittiin olla reilu vuosi ennen papin aamenta.

Nyt on 19. raskausviikko ja vauvelin liikkeet olen tuntenut jo jokusen viikon. Tais olla joskus 13. viikolla, kun tunsin ekoja liikkeitä. On se sitten ihanaa tuntea, kun toinen mellestää siellä =) Ulkopuolelle liikkeet ei vielä kuitenkaan tunnu. Neuvolassa sanottiinkin, että mulla on kohtu jotenkin somasti jemmassa lantion uumenissa, että voipi muutama viikko vierähtää, ennenkuin mies ne masun päältä tuntee. Harmi sinänsä. Ois niin kiva jakaa se tunne miehen kanssa. Mut noh..josko jaksais odotella

 

minäkin hyppään tänne, -85 molemmat, mies täytti viime viikolla 23 ja itse vasta vauvan synnyttyä. naimissa ollaan oltu reilu vuosi ja mies on jenkeistä joten kaksikielinen tulee meidän vauvasta. la olis 8.8. ja esikoista tosiaan odotellaan ja vilkas tapaus tuntuu olevan, semmosta mekkalaa välillä pitää masussa vahva poikaolo ollut pitkään, reilu 2 vkoa vielä rakenteeseen, jospa siellä sais tietää onko vaistot oikeassa perheeseen kuuluu myös kesällä vuoden täyttävä kissa.

alussa olin tosi väsynyt mutta säästyin enimmiltä pahoinvoinneilta, vain satunnaista kuvotusta sekä se et jotkut ruoat tekee pahaa edelleen, kuten kaikenlainen tomaattikastike menkkamaisia kipuja oli paljon ja tissit ihan himokipeät.

mulla kans paniikkihäiriö mut ei ole lääkkeitä, sen verran lievä että miehen henkisellä avulla ja tuella pärjään ilman.

kivaa et on tämmönen pino, oonki etsiskellyt

salamanteri85 + steve 19+3

 

Huh ja mulla kans on tissit niin kipeet, et hyvä, kun kykenee olee. Mä en voi ajatella välillä jotain tiettyä ruoka-ainetta kun se rupeaa jo ajatuksenakin oksettaa. Laskettu aika olis 5.11. Mulla mies on 28v. ja hänellekin tämä on esikoinen. Äsken ajattelin, että olis aika vissiin taas syödä jotain, mutta kun yritin ajatella mitä jääkaapissa on niin johan alko oksettamaan, joten se siitä syömisestä tällä hekellä.

 

Mä olen kerinnyt suunnitella jo, että haluan ehdottomasti siihen 4D ultraan! Vaikka vielä voi sattua mitä vain, mutta silti suunnittelulle ei voi mitään. Ja mä haluaisin johonkin varhaisultraankin nääkee, että masussa on tosiaan joku... mutta olen vähän hukassa et miten sellaseen pääsee, meillä, kun ei neuvolassa ole mun tietojen mukaan mitään laitteita... täytyy varmaan huomenna soittaa neuvolaan. Mä kävin neuvolassa ekan kerran jo rv.5+0, kun mulla tätä raskautta seurataan kai vähän tiiviimmin tän mun sairastamisen takia.

 

eikös varhaisultrassa yleensä käydä yksityisellä jos käydään? Ja mä en semmoseen oo menossa ku maksaa.. jaksan ootella sinne 12 vkon kulmille Ja 4D ultaa en myöskään tarvihe, mulle riittää et nään et siel on kaikki hyvin ja et sydämensykkeet kuuluu Hirmu into vaa ois huutonetistä jo yks vauvan unisex vaatepaketti huutaa mut ei sitä kai kehtaa

 

Olen opiskelija alle 25 v ja mies kohta 30. Esikoinen tulossa, kovasti odotellaan jo milloin päättää haluta tulla ulos.

Alussa oli rinnat tosi kipeät, sitten öklötti (kannattaa kokeilla esim. mintunmakuisia ksylitol-pastilleja, mulla esti oksentamista jonkun kerran). Oksentelussa on semmoinen inha juttu, että se refleksi jättää välillä päälle. Keskivaiheilla olin oikein viehkeä, paitsi että verta vuoti nenästä useamman kerran. Verenpaineet oli tosi matalat. Nyt sitten tässä loppuvaiheessa olen nautiskellut olostani ja harmitellut lähinnä vain rv 35 todettua raskausdiabetestä. Selkä pysyy kasassa tukiliivillä.

Hyvää elämänne toivottavasti parhainta aikaa, tuoreet äidinalut!

Sienna rv 40+2

 

Rinzessa, tosiaan yksityisellä pitää käydä, jos haluat varhaisultran.
Me käytiin rv 7+2 ja siellä sydän sykki semmoisella sentin pituisella möntillä
Haluttiin tietää ennen lomamatkaa, että siellä on elämää - 55e muistaakseni maksoi.

Kunta tarjoaa ainakin täällä 11-12rv np-ultran ja 18-20 rakenneultran. Me päädyttiin menemään 4d-ultraan, joka on samalla rakenneultra, eli jätetään tuo kunnallinen väliin. Vaikka maksaakin, niin esikoisen odottaminen on kuitenkin ainutlaatuinen kokemus.
Ja ei se 160e siitä kenenkään maailmaa kaada ja saa ihanan dvd-tallenteenkin mukaan Vielä pitäis reilu viikko malttaa odottaa!

 

Mä pääsin varhaisultraan ihan naistentautien polille (maksoi normaalin poliklinikkamaksun 22?) kun mulla oli alkuraskaudessa pientä vuotoa niin piti se käydä tutkimassa.. Siellä rv 8 sykki kuin sykkikin pieni sydän, vaikka sen vuodon takia olin jo pahinta pelännyt (ja keskenmenoksikin ehditiin jopa diagnosoida). Kaikki olikin oikein hyvin

Mekin ajateltiin, että siel 4D:ssä ois kiva käydä, mutta tultiin sitten siihen tulokseen, että riittää nuo "normaaliultrat" meille.

Meidän omakotitaloon tehdään parhaillaan uutta kattoa, joten kolina ja pauke on kova näin arkisin kello 8-16 välillä. Nyt siihen kiinnittää huomiota kun olen töistä sairaslomalla flunssan takia, niin joudun sitä pauketta kuuntelemaan kun kotona olen. Noh mutta eipä tuo haittaa, ku tiiän että uudesta katosta tulee hyvä! =)

Meillä rakenneultra vasta kuun viimeinen päivä. Ei malttais odottaa

 

Täällä olisi myös yksi nuori ensiodottaja Helsingistä!
Täytän toukokuussa 22 ja miekkonen syksyllä 30, eli ikäeroa meilläkin jonkin verran mutta olen huomannut että jokainen vuosi tuohon suuntaan on tarvittava

Viikkoja kasassa nyt 15+6 ja ensiodottaja olen vaikka yksi raskaus takana onkin mutta se päättyi onnettomasti keskenmenoon reilu vuosi sitten.
Yritystä saada tämä raskaus alkuun oli koko ajan kunnes joulun jälkeen plussa pärähti testiin molempien suureksi yllätykseksi :heart: epätoivoon ehdittiinjo vaipua mutta onneksi nyt ollaan turvallisesti pullat uunissa!

Kaikki on mennyt hyvin toistaiseksi suurempia ilman suurempia mutkia ja toivotaan että tällä kertaa saadaan esikko maailmaan ja perhe alulle

Rakenneultra on 15.4 ja sitä odotellaan hirmuisesti, jännittää kauheasti saadaanko tietää tulokkaan sukupuoli ja tietysti vauvan hyvinvointi!


Jaksuja massukoille ja mammoille :flower:


Tini+Pingu rv 15+6

 

Te muut tunnutte niin rauhallisilta, mä kun olen tällänen hössö ja sit saan kokoajan paniikkikohtauksia millon mistäkin. Tänään menen terapian jälkeen pyörimään stadiin vauva-osastoille kaverin kanssa

 

Sä olet vielä niin alkumetreillä että kaikki varmasti pelottaa!
Itse olin aivan kauhuissani viikoille 12 asti jonka jälkeen olen pikku hiljaa rauhottunut

Nopsasti ne viikot lopulta hurahtaa ja pian olet sinäkin rauhallisempi
Kyllä mulla ainakin tulee silti vieläkin niitä kauheita epäilyjä ja säikähdyksiä mutta tähän asti on selvitty ihan hyvin.

 

Sama juttu mulla. Koko alkuraskaus meni stressatessa ja pelätessä (edellinen raskauteni kun päättyi viime kesänä keskenmenoon rv 11 niin sekin varmasti vaikutti asiaan!). Ravasin ja soittelin neuvolaan ja lääkärille melkein jokaisesta vihlaisusta. Ja sitten kun sitä pientä vuotoakin oli... Eli en todellakaan ollut rauhallinen

Onneks kuitenkin kaikki on mennyt oikein hyvin. 12. raskausviikon jälkeen (ekan seulontaultran jälkeen) olen alkanut rauhoittumaan ja uskomaan, että kaikki on ok. Ja kotidopplerilla vauvan kuuntelu aina, jos tulee "epätodellinen olo" ja nyt vauvan liikkeiden tunteminen helpottaa oloa =)

 

Helou!
Täälläkin odotetaan esikoista. ollaan molemmat loppukesään asti alle 25-vuotiaita.
Nyt on menossa 24+3, torstaina on neuvola ja pääsen täyttelemään kelanlappuja.

 

Heippa vaan kaikille!
Voisin minäkin tähän pinoon liittyä, vaikka ei enää (toivottavasti) montaa viikkoa tuohon meikäläisen jakautumiseen ole.
Olen 22 -vuotias (vuosimallia 1985) ensiodottaja Helsingistä. Asustelen avomiehen (vm. 1983) kanssa yhdessä.

Mulla on koko raskausaika mennyt melko kivuttomasti. Ensimmäiset pari kuukautta oli pahoinvointia, mutta en hirveän paljon oksennellut kuitenkaan.
Nyt loppuraskaudesta on selkäkivut yltyneet niin, ettei välillä saa öisin nukuttua ollenkaan. Häntäluu myös kauhean kipeä.. :headwall: :headwall: :headwall:

Tänään mulla alkoi kuitenkin äitiysloma, joten nyt saa vaan rellotella kotosalla verkkareissa loppuajan!!

Zemppiä kaikille, ja nauttikaahan tästä raskausajasta, älkääkä liikoja stressatko. Kaikki menee kuitenkin hyvin omalla painollaan! :flower:

elzibelzi ja Nöttönen rv tasan 35

 

Hei!
Täällä olisi lasketun ajan aikoihin 23-vuotta täyttävä ensiodottaja Pohjanmaalta. Avomies on viisi vuotta vanhempi. Juuri saatiin talomme valmiiksi ja sitten yllättäen raskaana! Olin jo ajatellut ettei saadakaan.. Toivottavuudesta huolimatta ajatukset olivat alkuun ja ovat vieläkin vähän sekaisin. Kaikki on niin uutta.. Oireet alkoivat jo viikko ennen testiä (ja odotettuja vuotopäiviä ) yllättävillä aamuopahoinvoinneilla. Pienessäkään mielessä ei silloin käynyt raskauden mahdollisuus! Rinnat alkoivat turvota heti ja ovat arat edelleen. Vatsa alkoi pullistua jo rv 6:n jälkeen, vaikka päivittäisen pahoinvoinnin ja puolittuneen ruokavalion tähden olen edelleen lähtöpainoa kevyempi. Vilukissa olen muutenkin, mutta nyt tuntuu niin kuin olisi kuumetta koko ajan. Oireet ovat olleet aika voimakkaita tässä tapauksessa. Ruokailuaikoja olen joutunut tarkkailemaan entistä enemmän, koska alkaa helposti heikottamaan ja huimaamaan. Syön töissäkin monta välipalaa (hedelmiä ja jogurttia) että jaksan olla. Tuntuu että sokerit heittävät häränpyllyä. Kunhan ei olisi/tulisi raskausajan diabetesta..
Ajatusten kanssa olen päässyt etenemään jo "positiivisempaan suuntaan", vaikka vieläkin kauhistuttaa nopea ajan kulu.. Syksy ja la ovat täällä yhdessä hujauksessa!
Kuinkas teillä muilla miehen puolikkaat suhtautuivat uutisiin? Meillä isäntä ei meinannut uskoa ensin todeksi, kun häkeltyi niin kovasti.. Nyt hymyssä suin odottaa ja etsii isompaa autoa perheelle ja vaunuille =)

Niin, meillä menossa rv 8, la 26.10. Ensimmäinen neuvola viikon päästä keskiviikkona. Jännittää kuulla ensimmäiset sydänäänet!

 

Tänään pyörähti käyntiin rv.7 aion ruveta nyt soittelee yksityisille lääkäreille, et varaisin ajan siitä varhaisultrasta. Kun mulla eka u on 18.4 ja siihen on kuukausi, en millään jaksa odottaa niin kauaa

 

Heippa!

Täälläkin yksi, kolmen viikon päästä 24wee pirkanmaalta, LA 10.9.. En ehdi nyt vielä juttujanne lueskelemaan, nopeasti tulin vain ilmottautumaan. parin viikon päästä kirjoittelen sitten lisää, nyt kutsuu lentokenttä ja sieltä thaimaa. Mukavaa pääsiäistä kaikille!

suhveli+nappula 15+0

 

Terve :wave:
20 vuotta ikää ja rv 8+5 nyt menossa.
Ensimmäinen lapsi.
Yritettiin 1v 8kk saada lasta ja nyt onnisti.
Kirjoittelen enemmän kun olen katsonut diagnoosi murhan ja tehnyt kotihommat.

 

Tervetuloa uusille, mukavaa että meitä on näin monta :heart:

 

ajattelin ilmottaa tässä et mulla on myydään osiossa myynnissä yhdistelmät..

 

Rinzessa, saanko udella, miten sinulla on käyttämättömät yhdistelmät myynnissä, jos olet esikoista odottava..? Ettekö käytä vaunuja omalle tulevalle vauvallenne..?

Täällä kova 4d-ultran odotus, vielä reilu viikko pitäisi malttaa odottaa! Silloin rv 20+3.Jännittää jo nyt, toivottavasti pienellä on kaikki hyvin. :heart:

 

ilmoittaudunpa minäkin joukkoon. Olen -87 syntyinen pohjanmaalle muttanut tyttönen ja odotan avopuolisoni ( -85) kanssa esikoistamme rv 10+2. raskaus oli yllätys, ei suunniteltu, mutta kuitenkin iloinen asia lopulta kun ensijärkytyksestä toipui. Opiskelen lähihoitajaksi, piti valmistua 2009 mutta se sitten siirtyy ainakin vuodella. Opiskelut onneksi jää hyvään vaiheeseen, joten ei ole huolta ja ressiä sitten ensi vuoden syksyllä on tarkoitus sitä jatkaa. Mieheni on vakituisessa työssä joten jotenkin toivomme rahallisestikkin pärjäävämme.

Kovasti olen hermoheikkinä ollut koko tämän raskauden ajan. Yhdessä ultrassa olemme käyneet 8+3 viikolla ja silloin kaikki oli hyvin ja pysty huokaseen että kyllä siellä joku kasvaa. Silti joka nippailua säikähtää tavattomasti ja kun olen pienestä tuhruttelusta kärsinyt, on välillä kovin epätodellinen olo sen suhteen että tämä ikinä loppuun asti menisi. Peukut pystyssä koko ajan mennään. 7.3 on nt-ultra, jos vaikka sitten sen jälkeen pystyisi huokaisee ja nauttimaan raskaudesta, olettaen että siellä on silloin kaikki kunnossa.