Hyvin on meillä sujunut. Meillä on menossa harjoitteluviikko kaksi ja ensi viikon alussa täydet tunnit kun mieskin menee töihin. Tyttö täyttää 11 kuukautta tällä viikolla.
Kovasti on mietityttänyt ja monet ovat sanoneet että miten voit ja uskallat (tyyliin olet huono äiti) tms., mutta olosuhteiden pakosta meilläkin tähän ratkaisuun päädyttiin.
Tyttö on ollut mielissään menosta, on tämän viikon vielä pienin, ensi viikolla tulee kahdeksankuinen ryhmän kuopukseksi. Tyttö kuulemma syö ja nukkuu hyvin, on aktiivinen leikeissä ja muutenkin sosiaalinen. Ei ainakaan vielä ole kiukutellut, meille eikä tarhan henkilökunnalle. Toisaalta, vasta toinen viikko menossa ja viime viikon maanantaina (ensimmäinen päivä ) olivat miehen kanssa parisen tuntia aluksi tutustumassa menoon. Tyttö oli leikkinyt leluilla ja tyypillisesti maistellut niitä; illalla kuume ja seuraavat yöt helvetillistä itkua
. Pari päivää myöhemmin me kummatkin sairastuttiin pienehköön flunssaan miehen kanssa. Odotettavissa on lisää sairastelua, mutta niinhän se menee.
Kyllä se pahalta tuntui, mutta onneksi tuo meidän tyttö on niin menevä pakkaus että en usko kärsivän hulinasta. Rytmitys on vielä hakusessa, toiset päikkärit nukkuu illalla ja menee yöunille vasta n. klo 22:00, mikä on aika huono juttu. Vielä on kuitenkin niin pieni etten ole huolissani, kyllä se rytmi löytyy.
Eli meillä siis sujunut hyvin, mitä nyt tuo flunssa sekoitti pakkaa.
Turhia huolehdit, hyvin asiat yleensä menee. Voin sanoa että se on kovempi pala aikuiselle kuin lapselle, kaikki syyllisyydentunnot yms. Ja eihän sitä tiedä miten teidän olosuhteet ehtivät vuodessa muuttua. Ala murhetia vasta vuoden kuluttua, jos silloinkaan =) . Ja onnea odotukseen ja tulevaan synnytykseen ja ah niin kamalanihanaan vauva-aikaan!
meillä on vielä todella allerginen toinen lapsi, ja silti ovat ihan tavallisessa lähipäiväkodissa, joten senkin suhteen ovat asiat ainakin vielä toimineet.