Alkuvuoden '09 lapsettomuushoidoista vauvautuneet

Mä täällä vielä.. mies tekee jotain hommia koneellaan nii roikun sit itsekin :ashamed:

PANTSU no toi on totta, noista istuimista.. Mut aina ei tiiä onks se hirrrveen kallis sit se paras kuitenkaan. Ku mä haluaisin sellasen kunnon hyvän josta hyvät arvostelut, mutku vähän hämää se, että ne hyvät arviot on yleensä sillä isofix kiinnityksellä eikä vöillä. Toistaseks ku on sellanen auto ettei oo niitä kiinnikkeitä ja noita istuimia ei oo sellasia jossa olis varoiks molemmat kiinnitykset jos auto vaihtuu :kieh: Ihme rahastusta.

Ainii.. piti muuten sellastaki mietiskellä, et ootteko muute huomannu, tai siis koskaan ajatellu.. että samanikäset vauvat on tosi erioloisia. Siis no, vaikka jotku 5-6kk, toiset on tosi "vauvamaisia" ja toiset tosi aikuismaisia, siis sen oloisia. Hassua. Mistäköhän sekin johtuu :) Siis tällanen "leikkimielinen" ajatus, ei mikään arvostelu. No, niimpä se menee ku muukin kehitys, toiset lähes kävelee 7kk ja toiset vielä ihmettelee kääntymistä 8kk iässä :)

Jep. jos yrittäs häipyä täältä notkumasta
 
meillä mies laitto autoon ite isofix kiinnikkeet, makso muistaakseni muutaman kympin. Oli helppo ja nopee homma.

Mä taas mietin että näkeekö jokainen äiti oman vauvansa "maailman kauneimpana lapsena". En tiedä pidättekö mua nyt ihan typeränä mutta näin äsken kaupassa aika ihmeellisen näkösen ja kokosen vauvan....
 
HILMA no.. tuo riippuu autosta. Kaikkiin ei saa/voi laittaa jälkiasennuksena.. esim Audi-liike ilmoitti, että kiinnikkeet maksavat jotain 9 e, mutta se vaatisi kiinnikkeiden hitsaamisen takaistuimen eikä ne sitä ala tehdä..

Nii, en tiiä.. Kyllä mä tiedän äitejä jotka oikeesti jopa mietii että oma muksu ei oo nätti tms.. Ja en mä sua typeränä pidä, kyl mäkin joskus katon samalla lailla/mietin samaa joistain lapsista/vauvoista.. vaik jokainen varmaan pitää eri asioitan nättinä, niinku aikuisissakin :) Ja se on monesti hassuinta, että ne söpöt/nätit vauvat ei monesti oo enää söpöjä isona ja toisin päin ;)
 
Ei sitten menny ihan putkeen meidän treffit miehen kanssa tänään, jouduttiin lähteen jo leffan jälkeen kotiin ku poika oli vaan raivonnu pullolle eikä suostunu syömään |O Täytyy varmaan ens kerralla yrittää niin et lähetään illalla kun poika on menny nukkumaan, öisin kun ei yleensä saa mitään ruokaraivareita.

Vaikka oma lapsi tietenkin omasta mielestä onkin söpö ja ihana, niin kyllä mun mielestä ihan ylisöpöjä on sellaiset ruskeasilmäiset tummempi ihoiset vauvat!
 
Hilma: Juu, se on jännä, kuinka usein söpöimpänä pitää samannäköisiä tai -oloisia vauvoja kuin oma vauva on. Joskus sitä tosiaan näkee erikoisen näköisiä vauvoja, ihan luonnollista sekin, eihän me kaikki olla samasta muotista tulleita. :)

Vauvajumpassa on tullut huomattua sama, mitä Kauniskuukin. Samanikäiset vauvat voi olla huimasti eri oloisia. Toiset katselee jo 3 kk:n ikäisenä maailmaa hirmu tarkkaavaisesti, kun taas toiset olla möllöttää, eikä paljoa ympäristöstään välitä.

Kauniskuu: Meillä poika on aika riippuvainen minusta. Nyt on tullut selvästi jotain eroahdistusta. Tänäänkin kaverin luona menin vessaan ja poika oli kuulemma jäänyt vakavana tuijottamaan mun perään. Vasta kun tulin takaisin, otti rennosti. Kaverin sylissä ollessa katseli mua vakavana, jotenkin syyttävänä. :ashamed: Ehkä mukana oli mun omaa tulkintaa, mutta selvästi poika huomasi, että oli vieraassa sylissä.

Äh, en tajua mihin ihmeen kassiin mä saan pakattua meidän tavarat. Mies toi nyt rinkan varastosta. Huh, hirveä raahaaminen siinäkin...
 
HILMA: Mä olen huomannut itsessäni ainakin samaa. Oma vauva on se ihanimman näköinen ja jotkut on vähä oudonki näkösiä :)

EMILY: MUlla kans aika reilut menkat aina, mut jos sulla oli se kemiallinen niin sehän kyllä voi vaikuttaa myös asiaan.

Bartsu
 
ANSELMIINA Onnittelut hienoista neuvolakuulumisista! Ihanaa ja rauhoittavaa, kun vauva kasvaa normaalisti :heart:

Meillä istuu joko mies tai minä takapenkillä, kun toinen ajaa. Siiryn kyllä heti etupenkille, kun mahdollista, nyt vaan on pakko olla virittelemässä harsoa näkösuojaksi, syöttää autossa (pitkä matka sujuu paremmin, kun syötän matkall, enkä käytä pysähdystaukoa siihen) näytän erilaisia leluja, ja silittelen poskesta, jotta nukahtais jne,

ISTUIMISTA en ole edes tietoinen missä hinnoissa ne istuimet liikkuu, mutta onhan ne saletisti kalliita, ja selvähän se on, että siinä ei voi kauheesti tinkiä. Mutta mäkään en usko, että kallein on välttämättä paras.. Ja tuotasamaa mietin mäkin isofixien kanssa kuin KAUNISKUUKIN. No ehkä täll kaukalolla vielä hetken pärjää.

Niin mä olen miettinyt samaa, että onko kaikkien mielestä se oma lapsi söpöin. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että jos lapsi on oikeasti kaunis niin töki hän on maailman söpöin. Jos taas vauva on jotenkin "omituisen" näköinen, esim outo nenä, kallon muoto silmät tms, niin todennäköisesti ne on just ne piirteet, jotka tekee vauvasta oman näköisen, ja omalla tavallaan liikuttaan ja herttaisen ja just niihin sitten rakastuu, ja onhan ne aina (ellei lahjasolut) niin vanhempien omia piirteitä, eli ne tuntuu kuitenkin varmasti tutuilta ja omilta...

Sitten olen myös huomannut, että toiset on ihan vauvamaisia 1-vuotiainakin ja toiset tomeria hössöttäjiä jo 7kk. Jännää, että mitkä kaikki siihenkin vaikuttaa, minkälainen tuntma lapsesta tulee...

Ja juu, mun mielestä toiset lapset näyttää myös tosi oudoille, tai oudon kokoisille tms, oma vaan on just jotenkin se vauva, jonkalaiseksi vauvan mieltää :)

Meillä kyllä selvästi kaivataan äitiä. En tiedä mistä johtuu, onko ikää, vai rintaruokinnasta johtuvaa vai mitä, mutta jos mua ei ole hetkeen näkysällä tai poika tahtoo erityisesti mut, niin vaatii kyllä. Ja monesti jää huhuilemaan mun perään jos jätän jonkun muun kanssa leikkimään. Mä olen yleensä sitten se, joka viimekädessä kelpaa rauhoittamaan. Nyt on vähän muuttunut, kun jotenkin pojan tuntet ja tahto on helpommin ymmärrettävissä. Helpommin tajuan mitä hän tarkoittaa jne. Selvästi kyllä kokoaika nauttii enemmän myös muiden seurasta kuin vaan mun.

Vauvauinnissa oli tänän ihan huippupäivä. Pessi oli ihan liekeissä ja sukelteli niinkuin mikäkin vesipeto. Saatiin myös koeilla lähetyksiä ekaa kertaa, hienosti meni, nyt alkaakin uinnista kesätauko, syksyllä sitten uudestaan :)

Kauniita unia kaikille!
 
EMILY harmi tosta illan kulusta :( No, ens kerran sit. Ja joo, mulla ollu aina supermini menkat ja ny jo toiset kamalan isot. En osaa ees oikee suhtautua ku en oo tottunu et vuotaa viikonkin ja reilusti!! Sisko sano samaa et eka vuos synnytyksestä oli isoja menkkoja ja sit taas tasottu normiksi.

Nii.. en tiedä sit miks mä koen itse että tyttö ei mua ns. kaipaa..? Tai sit sekin menee yksilöllisesi. Ei se mua huutele tai sen kummemmin narise jos meen eri huoneeseen tai jos tyttö jää jonku sylii .. Tavallaanhan se helpotaa elämää mut tavallaan myös tuntuu jotenki pahalle tai..miten sen sanos.. oudolle.. :ashamed: Esim ku oltiin sillo siel häissä ja anoppi hoisi illan ja laitto nukkumaankin jne. nii ei ollu mitää ongelmaa.

Jep. öitä kaikille.
 
Aurinkoista kesän alkua kaikille tasapuolisesti! Piiiiitkästä aikaa taas kerkesi tännekin kurkkaamaan ja nyt täytyy kyllä tunnustaa heti etten ihan kaikkea väliin jäänyttä jaksa lukea...

Aika monilla nuo hampaat vaivaavat, meidän poitsulla on nyt kaksi hammasta alhaalla ja kyllä niiden tuleminen koetteli myös hermoja. Ei maistunut ruoka ei maito ja unet oli mitä oli...Että uusia hampaita odotellessa ;-) Ai nii, ensimmäinen hammaslääkärikutsukin jo pojalle tuli ja ollaan nyt perjantaina menossa näyttämään niitä kahta hammasta...

Herra oppi kunnolla ryömimään viime viikonloppuna. On siis päässyt eteenpäin jo tovin, mutte ei ole itse "hoksannut" asiaa vasta kuin nyt. Pari muuta tuttavapiirissä olevaa aivan samanikäistä tytteliä jo konttaavat ja nousevat seisomaan tukea vasten. Että kyllä aika eri tahtiin lapset kehittyvät. Mutta eihän tässä mikään kiire ole valmiissa maailmassa :LOL:

Vaatteista: mä suosin myös bodyja ja housuista juuri niitä resori-vyötäröisiä malleja, jotka ei purista mahaa. Talvella mentiin sukkahousulinjalla. Väreinä meillä on aika paljon harmaata, ruskeeta ja tietenkin jonkin verran sitä sinistä. Bodyista osa on sellasia iloisenvärisiä, mm bamse-merkkiä. Mä en kyllä jaksa joka syönnin jälkeen vaihtaa vaatteita vaikka ne likaantuvatkin. Tietty jos ollaan menossa johonkin niin asia on eri.

Nuo helteet saivat meillä herran päikkärit aivan raiteiltaan eikä meillä nukuttu päivisin kuin pieniä hetkiä. Onneksi nyt vähän viileni.

Syökö teillä lapsukaiset ns kaikki ateriat? Eli siis aamupala, lounas jne. Meillä jää usein välipala syömättä. Musta tuntuu ettei vain yksinkertaisesti tunnit päivässä riitä. Tänään kyllä sekin kerettiin syödä. Herra on enemmän tuota perunan popsijaa eikä mitkään hedelmämössöt uppoa kuin puuron seassa.

Me käytiin hoidoissa myös Väestöliitossa ja siellä pakkasessa ois vielä muutama alkio odottelemassa, mutta se, että käytetäänkö niitä, on vielä ihan auki. Jos mieheltä nyt kysyy, niin meillä lapsiluku jää tähän kahteen...mutta aika näyttää.

Meillä pojalla on myös tosi hyvä iho, lukuunottamatta pientä ihottumakohtaa suupielessä, mikä ei oikein tahdo lähteä millään voiteilla. Miehellä on ihosairautta ja itsellä jopa vieläkin tosi huono iho (aknea ja tosi rasvainen). No lääkevoiteilla saa pidettyä aika hyvin kurissa ja raskausaikana iho oli ihan loistikunnossa. Mutta nyt kun tuo maaginen puolivuotta synnytyksestä tuli täyteen ja oma hormonitoiminta alkaa käynnistyä, niin johan näppyä pukkaa. Toivottavasti lapset säästyy tältä riesalta...

Hurjan pitkiä reissuja (siis ainakin ajallisesti) osa on jaksanut matkustella vauvan kanssa. Meillä kyllä nukutaan aika hyvin vielä nuo pidemmät automatkat, mutta lyhyemmät sinnitellään hereillä ja kiukkukin usein tulee, kun ei paikallaan jaksa olla. esikoisen kanssa istuskelin takapenkillä, mutta nyt kahden istuimen välissä on niin ahdasta ettei siellä mielellään ole. Toki joskus on sinnekin ollut pakko tunkea :)

meillä muuten syödään edelleen läpi yön, viime yö varsinkin kahden tunnnin välein. helteillä annoin syödä niin usein kun halusi, koska päivällä ei ottanut oikein mitään. Tuleepahan vuorokauden nestemäärä edes osittain täyteen, vaikka sitten yöllä. En viitsi huudatella öisin, koska herättää myös tytön. Katsotaan kauanko jaksan tällä menolla, viekä ei niin kova rasita...ja vaikka tiedän mitkä "saarnat" minua hammaslääkärissä perjantaina odottavat noista yösyömisistä ;-)

No nyt on mentävä taas, oikein aurinkoista kesän alkua kaikille!

Kesäsiili ja herra 7,5kk

PS Mietin tässä eilen, että itse asiassa taidan selvitä helpommalla nyt kuin vuosi sitten, jolloin vain maata möllötin sohvalla/sängyssä ja toivoin parasta ja pelkäsin pahinta. Ja ennen kaikkea odotin ajan kuluvan mahdollisimman nopeasti. Veiläkin musta on niin ihme, kun pikku mies todellakin meillä on ja ihailen häntä aina iltaisin /öisin, kun vieressä maata möllöttää suloisena :)
 
Kesäsiili: Kiva kuulla sustakin! :) Ihan samoja fiiliksiä mullakin. Vaikka olisi kuinka joutunut tappelemaan nukutuksen kanssa, niin sitten kun poika tuhisee siinä vieressä, ei voi muuta kuin hymyillä ja olla onnellinen. :heart: On se vaan niin ihana.

Mäkin oon tota miettinyt, että miten jotkut ehtii syödä sen viisi kertaa päivässä? Toki kyllähän mä nytkin imetän varmaan saman verran tai jopa enemmän, mutta se on vaan aika paljon helpompaa. Kun tähän lisäksi pitäisi sitten vielä tehdä ne muutkin ruuat, niin huhhuh.

emily: Voi harmi, että teillä meni ilta osittain plörinäksi! :( Saitte sentään leffan katsottua loppuun, vaikka ehkä se on laiha lohtu. :hug:

Oletteko muut muuten harkinneet jonkinlaisen matkasyöttiksen hankintaa? Mä törmäsin tänään sellaiseen kankaiseen Sack'n seat lastenistuimeen, jonka saa viritettyä tavalliseen ruokapöydän tuoliin. Meillä kun ei kaveripiirissä ole kenelläkään lapsia, eikä siis syöttötuoleja, niin tuollainen voisi olla aika kätevä. Ei kuitenkaan aina koko aikaa jaksa pitää sylissä.

ON: Täällä on tavarat pakattu ja kohtapuoliin pitäisi lähteä. Saas nähdä kulkeeko juna, vai joudutaanko bussin kyytiin. Ainakin aamulla oli rata poikki. :kieh:
 
KESÄSIILI mukava kuulla sustakin, ja että kaikki on hyvin :) Meillä myös monesti vähän ehtimisongelmaa noiden ruokailujen kanssa. Mä pyrin siihen 5 ateriaa päivässä + imetykset, mutta harvoin se onnistuu. En oo ottanut siitä nyt stressiä, tuntuu meidän rytmitkin olevan ihan hakuisassa tälähetkellä. Meillä aamupuuro uppoaa yleensä tosi huonosti. Lounaan pyrin tarjoamaan aina - jotakin lämmintä ruokaa. Tarjoan myös välipalan aina - jotakin hedelmää. Sitten iltaruoka syödään aina jos vaan ehditään - lämmin ateria. Jos ollaan reissussa ja en pysty antaa toista lämmintä ateriaa, tarjoan sitten toisen hedelmäaterian tässä välissä. Iltapuuro hedelmän kera syödään aina, ja sitä meneekin todella paljon. Olen kyllä miettinyt, että olenko mä liian huoleton noiden ruokailujen suhteen, maitoakin menee kyllä vielä tosi paljon. Ja vaikka alussa ajattelin, että syödään sitten aina keittiönpöydän ääressä, niin aika boheemisti on tullut annettua tilaten mukaan vähän missä vaan ruokaa. Sitten tilanne tietysti muuttuu, kun Pessi syö täysin itse. Tähän asiaan liittyen ei olla mietitty matkasyöttiksen hankkimista, poika kun syö ihan sujuvasti sylissäkin ja rattaissa jne. Sitten taas, jos ei syö, niin voi ihan hyin kölliä maassa tai sohvalla tms. Mökille ajateltiin ostaa ihan syöttötuoli, joku halpa.

EMILY Harmi munkin puolesta, että treffit päättyi lyhyeen. Meilläkin jokaikinen irtiotto on tähän mennessä päättynyt samalla tavalla, mutta kai se jossakin vaiheessa helpottaa. Ihana, että teillä kuitenkin on Sisulle hoitajia, että on mahdollista ottaa mihen kanssa kahdenkeskistä aikaa. Kateeksi käy, meillä kaikki asuu hieman liian kaukana, toistaiseksi.

PNTSU mukavaa reissua, toivottavasti junat lähtee liikkeelle, ja kaikki menee hyvin!

Täällä nukutustaistelut jatkuu, en voi käsittää, miten tää on nykyään näin hankalaa :kieh:
 
Tuohon lasten erilaiseen oppimiseen liittyen tuli mieleen, että esimerkiksi minä ja siskoni ollaan oltu tosi nopeita oppimaan, ja käveltiin ja tapailtiin sanoja n 10kk, meidän pikkuveli taas oli tosi hidas, ja äiti ehti jo huolestua, eikö se ala ikinä puhumaan, kunes 3-vuotiaana yhtäkkiä alkoi puhumaan täysiä lauseita.

No saa nähdä miten toi oma poju kehityy, mieskin kun on ilmeisesti ollut varsinainen vauhtiveikko. Nyt kuuluu taas käninä, joten nukuttamaan täyyy rientää.
 
Leivon tässä sämpylöitä, ja tuli mieleen, että jos laittaa taikinaan hunajaa, niin saako valmiita sämpylöitä antaa vauvalle? Muutenkin aloin miettiä, että pitäiskö vauvan leivät leipoa jollain tietyllä reseptillä. Täytynee tehdä ihan suolattomat, makeuttamattomat leivät, joissa ei ole siemeniä tms. pojalle veteen leipomalla..
 
KESÄSIILI moi!! kiva kuulla kuulumisia!! Ja ei kannata verrata vauvoja, jokainen varmaan on lopuviimeen siinä samassa vaiheessa yhtä aikaa, eli kävelee kunnolla , juoksee jne :)

HALTIA no.. kotitekoset leivät sun muut on kohtuu suolattomia, joten en mä uskois että se vaarallista on jos poika niitä jyrsii jne. Sit asia toinen jos ruokaa syömällä syö missä on suolaa. Ite aina mietin että "elettiin sitä ennenki".. tuskinpa meidänkään aikaan on erikkoleipiä paisteltu .. :) Mut eihän se väärin oo jos vaan jaksaa eriksee väkertää.

Mä olen kans kävelly 10kk ja puhunu ajoissa, mies taas just samalteen yhtäkkiä vasta alkanu puhuu n 3v. nykypäivänä se olis heti syynissä.

Meillä kyl tyttö varmaa söis 5 ateriaa mut hedelmät ei oikeen uppoa joten ateriaks ei oikeen aina voi sitä yhtä laskea. Muute noita menee paljon joten uskon että riittää ku tulee maidot päälle. Suotta tosta kannattaa ressiä hakea, kyl ne muotoutuu jokatapauksessa sitten isompana.. sit menee oikeesti jotain oikeeta välipalaa ja maitoo ei mee enää joka välissä ja on oikeestikin sit nälkä joka ruoalla.

Me syödää syöttiksessä, sylissä sit jos ei muuta oo.. se on kyl ihan ärsyttävää.. Mut uskon et tää toimii sen minkä tarvii, kahviloissa yms on kuitenki syöttärit.

 
Meillä sitten meni elämä eilen ihan uusiksi. Vielä ei oikein itsekään tajua kuin hilkulla saattoi olla,että olisin jäänyt tytön kanssa kaksin. :'( Onneksi olin ripeä ja soitin ambulanssin. Mies saatiin hoitoon ja tänään tehtiin operaatio ja nyt alkaa pitkä toipuminen. Ihmeen hyvin oon jaksanut olla tytön kanssa kaksin. viime yönä oli neiti vähän levoton,mutta otin sitten viereen niin rauhoittui. En tiiä vaistosiko sitten,että isi ei kotona ja että mulla paha olla ja itketti sikana.
Nauttikaa jokaisesta päivästä kanssatoverit. :heart:

Käyn kommentoimassa myöhemmin juttuihin. Nyt syömään jotain,kun sain tytön unille. Huomenna taas sairaalaan katsomaan miestä.
 
MILLIS :hug: paljon halauksia ja voimia koko perheelle. Välillä liippaa niin läheltä, että ei voi muuta kuin hengähtää ja huokaista. Onneksi toimit nopeasti, ja miehelläsi ei ilmeisesti ole enää hengen vaaraa. Laittaa tuollaiset aina elämää vähän uudella tavalla tärkeysjärjestykseen. Jaksamista.
 
PANTSUlle halusin vielä sanoa, ku sanoit että kitinää on tullu kuvioon.. Sulla on sen veran topakka ja iso poika että voihan se oikeesti olla ihan sitä, ettei maidolla enää pötkitä pitkälle kauaa. Täällä ainaki kiinteistä huolimatta maitopullollinen ei pidä nälkää juuri yhtään. Etenki ku liikutaan jo enemmän. Lisäks kiinteän määrän totesin nousseen huomattavasti jotta tyttö pysyy tyytyväisenä. Sellanen epämääränen käninä helpotti ku aloin taas antaa reilummin evästä plus maidot ruoan kanssa siten ettei tuu liian pitkiä välejä. Tänään esim nukkumisen kans tuli yhdeksi syöttöväliks n.4h.. ihan hirvee narina vaikka annoin heti maidon ku heräs. Veteli ison satsin soseita päälle ku "ymmärsin" yskän :)

Tuli vaan tossa mielee... illan yksinäisyydessä :)
 
Mun mies sai eilen aamulla sydänkohtauksen. :( Ja mun mies on tosiaankin vasta 35vee. Niin vaikea käsittää. Tänään tehtiin pallolaajennus,koska löytyi tukos. (ja mieheltä löytyi s.valtimotauti) Ei oo tällä hetkellä mitään hengenvaaraa. Mun herästykellot soi päässä eilen heti,kun miehen oireet alkoi. Tajusin samantien mistä kyse ja soitin ambulanssin. Ne aloitti täällä kotona lääkityksen ja se auttoi paljon.
Näin ne elämäntilanteet muuttuu.
 
MILLIS helpottavaa kuulla, että tällä hetkellä miehesi saa keskittyä toipumiseen ja hengenvaara on ohi. Onneksi tosiaan toimit nopeasti - noissa sydänkohtauksissa se on kaikista tärkeintä! Vajaa vuosi sitten meillä oli lähellä käydä samoin, kun miehelläni alkoi ottaa sydämestä. Itse en vain tiennyt onko oikeasti hätätilane vai ei. Soitin lääkäripuhelimeen ja välittömästi käskivät soittaa ambulanssin. Sillä kertaa selvittiin säikähdyksellä, ei ollut kohtaus, vaan angina pectoris tms. Mutta vaatii seurantaa ja itsehoitoa, tai muuten myöhemmin todennäköisesti tulee sydänkohtaus. Silloin sanoivat, että mitä nopeammin toimii, sen parempi, ja sitä vähemmällä vauriolla selviää. No kyllä se silloin säikähdytti - mietin vaan näkeekö syntyvä lapsi isäänsä ikinä. Jos vielä jotakin tapahtuisi, en miettisi kyllä hetkeäkään, vaan tilaan ambulanssin heti. Kyllä näitä valitettavasti melko nuorillekin tapahtuu. Edelleen suuret halaukset ja paljon voimauttavia ajatuksia koko perheelle. Toivottavasti miehesi toipuu hyvin.
 
Hei vaan kaikille piiiitkästä aikaan.

Millis - :hug: Voimia teille ja pikaista paranemista miehellesi. Onneksi olit tilanteen tasalla ja nyt kaikki on jo parempaan päin.

Oon ollut poissa linjoilta kun se meidän Rollon reissu venyi yli kuukauden pituiseksi ja viime viikolla tultiin sitten kotiin tekemään muuttoa. Huomenna illalla asutaan jo keskustassa :D Oon käynyt lukemassa kuulumisianne mutta en ole kerennyt sen kummemmin niitä kommentoimaan.

Meillä neiti nyt vähän rapiat 3,5 kk. Neuvolassa käytiin viime perjantaina -mitat oli 67 cm ja 6,6 kg, pipoa en muista. Hyvin kasvaa. Nukkuukin ihan hyvin, vähän toi kääntymisen oppiminen ja käsien hallinnan harjoittelu teki aamuöistä levottomia. Onneksi tajusin kokeilla kapaloa, joka rauhoitti touhuavan neidin. Päiväunet lyheni helteillä mutta nyt taas mennään vähän niinku ennen. Perunan maistelu aloitettiin eilen ja olihan ilmeissä nauramista.

Itse väsähdin täysin tuolla piiiiiitkällä reissulla. Kuvitelkaa -anoppilassa melkein kuusi viikkoa!!! Kävinkin välissä pari yötä Oulussa lepäämässä ja hoitamassa asuntoasioita. Lähinnä siksi että pääsisin vähän leputtaan päätä. Neidin yöhulinoiden jälkeen pakotin peruslaiskan mieheni valvomaan joitain öitä ja nyt olen taas oma itseni.

:heart: ihanaa olla takas :heart:
 
millis: :hug: Voin vain kuvitella mitä kävit ja käyt läpi! :( Onneksi toimit ripeästi ja mies sai tarvitsemansa avun! Ei sitä aina ymmärrä kuinka hauras tämä elämä loppujen lopuksi on. Onneksi noin nuorella on vielä erinomaiset mahdollisuudet toipua! Mun miehen isä sai myös aika nuorena sydänkohtauksen. Elämäntapojen muutoksella ja stressin vähentämisellä (ja tietysti lääkityksellä ) on kaikki sydänoireet pysyneet kuitenkin poissa ja on ollut terve. Paljon jaksamista, toivottavasti toipuminen on nopeaa. :hug:

perhone: Kiva kuulla susta! :) Huh, olipa pitkä reissu! En yhtään ihmettele, että halusit välillä lepuuttaa päätäsi. :) Kiti onkin kasvanut tosi hienosti! Onnea ja jaksamista muuttoon.

Kauniskuu: Juu, voihan se olla. Toisaalta, poika selvästi on alkanut tajuta, että kitisemällä saa tahtonsa läpi, joten varmaan on suureksi osaksi sitä. Kun on tylsää, kitistään -> äiti tulee. :D Nyt on selvästi tiheää imua, parin tunnin välein on saanut syöttää. Viikonloppuna sitten aloitellaan kiinteät. :)

ON: Matka sujui yllättävän hyvin. Pari juttua vaan huomasin: kannattaa varata paikka leikkivaunusta (IC2-juna). Siellä on tilaa vaunuille ja vaipanvaihtomahdollisuus wc:ssä. Nyt varasin netistä ihan normipaikan (onneksi alakerrasta), eikä noi matkarattaat mahtuneet edes kasassa mihinkään! :headwall:

Poika oli tosi kiltisti koko matkan! Jopa söi kaksi kertaa ja muuten leikki ja seurusteli ihan nätisti. Käytävän toisella puolella oli mummeli, joka kysyi, onko poika 8 vai 9 kuukauden ikäinen? :D Hämmästyi, kun sanoin, että lauantaina tulee puoli vuotta täyteen. Äiti sai taas aiheen ylpeillä terhakalla pojallaan. :heart:

Kohta tulee sisko käymään ja huomenna menemme tapaamaan Veenaa ja tyttöstä. :)

-Pantsu
 

Yhteistyössä