Alkuraskauden kamaluus

Onko muillakin alkuraskaus näin inhottava? Viikkoja arviolta 5-6 (ensimmäinen neuvola aika saatu ensiviikolle).
Kolmatta päivää pahoinvointia ja olo on kuin pahimmassa krapulassa. Päässä heittää kuin olisi edellisenä päivänä juonut viinaa kaksin käsin ja ei pysty tekemään muuta kuin maata sohvalla. Onneksi on vielä tämä viikko lomaa opinnoista, mutta kestääkö tämä olo kauan, että mahtaakohan joutua sairaslomaa hakemaan ensi viikoksi?

Iltaa kohden olo hieman kohenee, että saattaa jaksaa esim siivoilla 15 minuuttia ennenkuin alkaa heikottaa niin paljon että pakko mennä pitkälleen.

Tänään olen toistaiseksi onnistunut välttämään oksentelun kun en ole vain noussut paria minuuttia pidemmäksi ajaksi kerrallaan ylös.

Miten nopeasti muilla on pahimmat oireet tasoittuneet?

 

Kolme kuukautta tai koko raskausaika.

 

Kolme kuukautta tai koko raskausaika.

Ai kamala... Pystyitkö työskentelemään/opiskelemaan lainkaan? Entäpä kotityöt?

Itse yritin tänään avata tietokoneen koulutehtäviä tehdäkseni, mutta huippasi niin paljon ja oksetti, ettei vain tullut mitään.

Onkohan mitään lääkkeitä mahdollista syödä näihin oloihin, vaan onko se vain oltava sairaslomalla jos ei kykene opiskelemaan/työskentelemään.

On tämä, ihmisen kamalinta aikaa

 

Itse oksensin esikoista odottaessa yötä päivää ekat kolme kuukautta. Pahoinvointirannekkeista oli vähän apua et pysty lähtee lääkärille ym. Kerran kävin nesteytyksessä sairaalassa. Pystyin syömään ainoastaan riisipuuroa ja jätelöä/mehujäätä. Myöhemmin mukaan tuli risotto ja kuorittu kurkku. 2,5 v yritetty niin ei haitannut hirveästi vaikka en muuta tehnytkään kuin oksentelin. Toisessa raskaudessa oksentelin vain päivisin, yöt sai nukkua rauhassa ja vähän paremmin pystyi syömäänkin. Mutta siinä se huono olo kesti puoleen väliin. Ei puhettakaan mistään kotitöiden tekemisestä kummassakaan.

 

Itse oksensin esikoista odottaessa yötä päivää ekat kolme kuukautta. Pahoinvointirannekkeista oli vähän apua et pysty lähtee lääkärille ym. Kerran kävin nesteytyksessä sairaalassa. Pystyin syömään ainoastaan riisipuuroa ja jätelöä/mehujäätä. Myöhemmin mukaan tuli risotto ja kuorittu kurkku. 2,5 v yritetty niin ei haitannut hirveästi vaikka en muuta tehnytkään kuin oksentelin. Toisessa raskaudessa oksentelin vain päivisin, yöt sai nukkua rauhassa ja vähän paremmin pystyi syömäänkin. Mutta siinä se huono olo kesti puoleen väliin. Ei puhettakaan mistään kotitöiden tekemisestä kummassakaan.

Huh, kamalaa! Saitko mitään apua kotitöihin vai jätitkö ne vain tekemättä?

Itselläni ei apua ole saatavilla kuin muutamina päivinä kuukaudessa ,mies reissutyössä. Ja eläimiä ja omakotitalo pohjoisessa, joten huomenna, kun mues taas lähtee reissuun, kauhistuttaa jo, kun eläimet on vain hoidettava ja pihat kolattava.

Pahoinvointiranneke? En olekaan moisesta kuullut?

 

Huh, kamalaa! Saitko mitään apua kotitöihin vai jätitkö ne vain tekemättä?

Itselläni ei apua ole saatavilla kuin muutamina päivinä kuukaudessa ,mies reissutyössä. Ja eläimiä ja omakotitalo pohjoisessa, joten huomenna, kun mues taas lähtee reissuun, kauhistuttaa jo, kun eläimet on vain hoidettava ja pihat kolattava.

Pahoinvointiranneke? En olekaan moisesta kuullut?

Ekan ajoista en hirveästi muista miten kotityöt meni mutta mies hoiti kissat kyllä. Toisessa raskaudessa piti esikoista hoitaa, mutta alussa se tietty oli vaan jotain piltin antamista ja vaipan vaihto tarvittaessa. Muuten kyllä katottiin lähinnä telkkaria sohvalla..

Sea-band rannekkeet oli, niitä kannattaa kokeilla! Kyllä se olo siitä helpottuu joskus, kaikki muu vaan minimiin ja pakolliset vaan tekee.. Tohon pihaan voisi ehkä pyytää apua jostain? Olisiko lähialueella esim joku nuori joka voisi pientä korvausta vastaan tehdä lumitöitä tai hoitaa eläimiä?

 

Ekan ajoista en hirveästi muista miten kotityöt meni mutta mies hoiti kissat kyllä. Toisessa raskaudessa piti esikoista hoitaa, mutta alussa se tietty oli vaan jotain piltin antamista ja vaipan vaihto tarvittaessa. Muuten kyllä katottiin lähinnä telkkaria sohvalla..

Sea-band rannekkeet oli, niitä kannattaa kokeilla! Kyllä se olo siitä helpottuu joskus, kaikki muu vaan minimiin ja pakolliset vaan tekee.. Tohon pihaan voisi ehkä pyytää apua jostain? Olisiko lähialueella esim joku nuori joka voisi pientä korvausta vastaan tehdä lumitöitä tai hoitaa eläimiä?

Hei noita rannekkeita voisi testata kyllä!

Me asutaan todella syrjässä, tässä ei montaa taloa 10km säteellä ole ja niissä ei asu semmoisia ihmisiä, keillä olisi mahdollisuutta auttaa. Täällä Lapissa kun kaikilla on aivan täysi työ kullakin omassa pihapiireissään. Lapsi tuli siis hieman yllätyksenä, tervetullut, mutta yllätys tähän elämäntilanteeseen. Talon myyntikään ei ole mahdollista ainakaan vielä tänä vuonna, joten raskaus- ja vauva-aika on vain taiteiltava.

Tuota ranneketta voisi kyllä testata!

Ja ties vaikka se fyysinen tekeminen parantaisi oloa kun vaan väkisin päivittäin hikoilee (toiveajattelua? ).

Mutta kyllä hirvittää ja jännittää, viimeinen lepopäivä tänään menossa ja huomenna aloitettava kotityöt.

Kyllähän ihmiset selviää mistä vain kun on pakko, mutta en suoraansanottuna tiennyt, että raskaana olo on tämmöistä, luulin että oksennetaan kerran pari aamupäivällä ja olo on muuten ihan ok

 

Olosi saattaa helpottua nopeastikin, toivotaan että niin käy. Ja ajattele positiivisesti: siellä korven keskellä et saa kummeksuvia katseita vaikka yrjöilisit mihin, toisin kuin ihmisten ilmoilla...