Alkoholistin vaimo?

[Hyväuskoinen hölmö]

Menin naimisiin 3 v. sitten miehen kanssa, joka oli kaikinpuolin miellyttävä ja hyvää aviomiesainesta. Olimme seurustelleet pari vuotta.
Seurusteluaikana mies ei juonut viinaa kovin montaa kertaa juopumiseen asti. Joskus jossain juhlissa niin kävi, mutta tulkitsin sen satunnaiseksi ja vahingoksi. Olin asiasta silloinkin kiukuissani ja hän hyvitteli aina ja pyyteli anteeksi ja lupasi olla tarkempi. Siis kiukaussani olin lähinnä siksi, että käytös ei ollut kännissä mallikelpoista ja suusta pääsi sammakoita ja häpesin sitä.

Nyt viimeiset kaksi vuotta tätä kännäämistä on ollut lähes joka viikonloppu. Ja hänen reaktionsa ovat muuttuneet agressiivisemmaksi. En uskalla sanoa mitään, koska muuten on helvetti irti. Hirveä huuto, miten olen lapsellinen ja kohtuuton enkä varmasti löydä mistään parempaa miestä.
Ja vielä se, että kännääminen nyt on hänestä niin kivaa, että sitä ei ole tarvis lopettaa, muutkin saavat tehdä heitä miellyttäviä asioita.

Arkena on kohtuullisen hyvin asiat, joten lähteminen on vaikeaa. Myös taloudellisesti on helpompaa kahden. Mutta olen itkenyt salaa joka viikonloppu, ulkoilen yksin, käyn kylässä yksin, hän makaa krapulaansa. Olen yksinäisempi tässä liitossa kuin yksin ollessa. En kehtaa pyytää meille ketään, en lähteä hänen kanssaan mihinkään missä on viinaa tarjolla.

Mitään lupauksia muutoksesta hän ei enää anna enkä niihin uskoisikaan. Kävimme pari kertaa terapiassa, mutta 3 päivää siellä annetun vähentämislupauksen jälkeen hän oli taas kännissä.
Työnsä hoitaa hyvin samoin kuin koti ja paikat on kunnossa.

Onko tällaisessa liitossa mitään toivoa? Sanokaa te, joilla on kokemusta.

 

[Näkijä-62]

Onko tällaisessa liitossa mitään toivoa? Sanokaa te, joilla on kokemusta.

Toivoa on aina mutta ei elämä välttämättä helppoa ole. Olette kuitenkin vielä aika alussa pitkällä tiellä. Mies ei vielä edes voi myöntää että mikään on vialla. Valitettavasti useimmiten pitää alkoholistin käydä aika pohjalla ennenkuin on edes mahdollista että hän tajuaa että muutos on välttämätön.
En halua maalailla liian ruusuista kuvaa mutta en toisaalta masentaakaan. Te voitte selvitä jos sinä jaksat odottaa ja miehessäsi on riittävästi voimaa nostaa itsensä takaisin "pinnalle". Toisaalta voi olla että sinä et jaksa ja että mieskään ei pysty katkaisemaan kierrettään. Silloin elämä voi olla vuosikymmenestä toiseen yhtä helvettiä.
Itse olen tuon vaihtoehdon nähnyt, myös yhden hyvin pitkän raittiin ja hyvän jakson jälkeen. Toisaalta olen myös nähnyt onnellisia loppuja mutta mikään niistä ei ole ollut ilman tuskaa tai dramatiikkaa. Ja jälkiä ne ovat jättäneet aina.
Jos haet helppoa ratkaisua, lähde niin aikaisin kuin mahdollista. Mutta jos et pysty niin voimia ja tukea tarvitset paljon. Hae siis tukea heti, eikä vasta sitten kun olet jo ihan uupunut.

 

[Hyväuskoinen hölmö]

Toivoa on aina mutta ei elämä välttämättä helppoa ole. Olette kuitenkin vielä aika alussa pitkällä tiellä. Mies ei vielä edes voi myöntää että mikään on vialla. Valitettavasti useimmiten pitää alkoholistin käydä aika pohjalla ennenkuin on edes mahdollista että hän tajuaa että muutos on välttämätön.
En halua maalailla liian ruusuista kuvaa mutta en toisaalta masentaakaan. Te voitte selvitä jos sinä jaksat odottaa ja miehessäsi on riittävästi voimaa nostaa itsensä takaisin "pinnalle". Toisaalta voi olla että sinä et jaksa ja että mieskään ei pysty katkaisemaan kierrettään. Silloin elämä voi olla vuosikymmenestä toiseen yhtä helvettiä.
Itse olen tuon vaihtoehdon nähnyt, myös yhden hyvin pitkän raittiin ja hyvän jakson jälkeen. Toisaalta olen myös nähnyt onnellisia loppuja mutta mikään niistä ei ole ollut ilman tuskaa tai dramatiikkaa. Ja jälkiä ne ovat jättäneet aina.
Jos haet helppoa ratkaisua, lähde niin aikaisin kuin mahdollista. Mutta jos et pysty niin voimia ja tukea tarvitset paljon. Hae siis tukea heti, eikä vasta sitten kun olet jo ihan uupunut.

Emme ole enää ihan nuoria ja haluaisin toki päästä jo vähän helpommalla.
Miehellä on takanaan yksi avioliitto ja pari avoliittoa ennen minua, mutta juomisesta ei ole kukaan entinen nainen valittanut eikä se ole ollut ongelma, siis miehen mukaan.

 

[no]

Se on ihan siitä kiinni miten sinä jaksat. Tuollaisia liittoja on paljon ja ihmeellisesti ne kestävätkin naisen voimin, toisaalta kun mies käy töissä ja on tunnollinen, niin se helpottaa.

Tosiasia on niin, että kieltäminen ei häntä saa lopettamaan juomista, vaan se voi jopa lisääntyä. Yleensä pahoista riippuvuuksista kannattaa herätellä sanomalla mitä menetät.

Kutsu niitä vieraita ja sano miehellesikin; hän voi tsempata ja juoda vähemmän. Uskoisin, että tässäkin asiassa "rakastavan ihmisen ohjeita noudatetaan".

Sitten vielä se, että känniläiselle sattuu vahinkoja, joku niistä voi pysäyttääkin ja saada hänet tajuamaan tilanteensa.

 

[Hyväuskoinen hölmö]

Se on ihan siitä kiinni miten sinä jaksat. Tuollaisia liittoja on paljon ja ihmeellisesti ne kestävätkin naisen voimin, toisaalta kun mies käy töissä ja on tunnollinen, niin se helpottaa.

Tosiasia on niin, että kieltäminen ei häntä saa lopettamaan juomista, vaan se voi jopa lisääntyä. Yleensä pahoista riippuvuuksista kannattaa herätellä sanomalla mitä menetät.

Kutsu niitä vieraita ja sano miehellesikin; hän voi tsempata ja juoda vähemmän. Uskoisin, että tässäkin asiassa "rakastavan ihmisen ohjeita noudatetaan".

Sitten vielä se, että känniläiselle sattuu vahinkoja, joku niistä voi pysäyttääkin ja saada hänet tajuamaan tilanteensa.

En pyydä enää vieraita. Olemme tästä keskustelleet, hän lupaa olla selvä, mutta kuinkas ollakkaan. Kohta jo on taas ihan kaatokännissä ja mölisee siinä määrin typeryyksiä, että häpeän todella paljon. Haukkuu minua kovaäänisesti muiden läsnäollessa, esittää typeriä lausuntoja (mielipiteitä hänen mielestään tyyliin: ihan perseestä toi homojuontaja yms.) Miten ihminen voikin muuttua niin paljon?

On myös sattunut vahinkoja: käsi murtunut ja kipsattu, kolhuja siellä täällä, otsassa haava, päänahassa haava yms.

 

[no]

En pyydä enää vieraita. Olemme tästä keskustelleet, hän lupaa olla selvä, mutta kuinkas ollakkaan. Kohta jo on taas ihan kaatokännissä ja mölisee siinä määrin typeryyksiä, että häpeän todella paljon. Haukkuu minua kovaäänisesti muiden läsnäollessa, esittää typeriä lausuntoja (mielipiteitä hänen mielestään tyyliin: ihan perseestä toi homojuontaja yms.) Miten ihminen voikin muuttua niin paljon?

On myös sattunut vahinkoja: käsi murtunut ja kipsattu, kolhuja siellä täällä, otsassa haava, päänahassa haava yms.

Ohoh, ja mies ei tajua olevansa alkoholisti? Kysy häneltä kumman valitsee, viinan vai sinut.

 

[Hyväuskoinen hölmö]

Ohoh, ja mies ei tajua olevansa alkoholisti? Kysy häneltä kumman valitsee, viinan vai sinut.

Vastaus riippuu päivästä: maanantaista torstaihin se olen minä, mutta pe-su se on viina.
Muutanko siis pois viikonlopuiksi ja kaikki hyvin? Tai ainakin siihen asti, että hän tappaa itsensä jossakin törttöilyssä.

 

[original alte]

Vastaus riippuu päivästä: maanantaista torstaihin se olen minä, mutta pe-su se on viina.
Muutanko siis pois viikonlopuiksi ja kaikki hyvin? Tai ainakin siihen asti, että hän tappaa itsensä jossakin törttöilyssä.

Nosta kytkintä!

Pääsääntö viikonloppunaukkailijoillakin. Vähänkin sivistyneemmät ei hakkaa oma rakasta, ei tuota hänelle pahaa mieltä!

Jos normaalin keskusteluäänenpainolla ei asiat suju tai toinen ei siihen kykene on jotain vialla!
Mies on aina hävinnyt pelin jos sortuu lyömään tai muuten henkisesti alistamaan naista !

 

[KaijaLiisa]

Yritä keskustella aihe täysin läpi silloin kun hän on selvin päin eli viikolla - ei viikonloppuna. Kerro miltä sinusta tuntuu, ilman syyttelyä ja huutamista. Yritä saada hänet ymmärtämään että avioliitto on kahden kauppa, ei hän voi elää poikamieselämää samalla ja juoda itsensä tajuttomaksi jokainen viikonloppu.

Jälkiviisaus on helppoa mutta todella surullista ettet huomannut / hän ei näyttänyt todellista minäänsä jo seurusteluvaiheessa. Ainahan voi erota mutta ennen sitä kannattaa käyttää kaikki keinot suhteen pelastamiseksi. Jokaisella on kuitenkin oikeus onneen ja meillä on vain tämä yksi elämä. Jos vaikuttaa siltä että viina vie miestä, et voi asialle mitään. Tahto ja halu lopettaa lähtee miehestäsi. Jos sitä ei ole, voit vain joko kärsiä tai lähteä. Yksi keino on yrittää "herättää" miestä ja muuttaa erilleen joksikin aikaa. Erosta voi tulla lopullinen, varaudu siihen.

Viinalla on moneen niin suuri voima ettei siihen auta läheisen uhkailu, kiristys tai lahjonta. Ei itku, ei tappelu, ei aika.

Voimia ja onnea matkaan, toivottavasti loppu hyvin kaikki hyvin.

 

[Selville vesille]

Oman kokemukseni perusteella en tosiaan voi ennustaa ainakaan helpompaa elämää. Jos mies kerran ei ole aikeissakaan luopua juopottelustaan, millään konstilla et häneen pysty vaikuttamaan. Lupaukset, joita hän on sinulle antanut, on tarkoitettu vain tyynnyttämään sinua vähäksi aikaa. Muunlaista muutosta ei tule tapahtumaan, paitsi jos hän loukkaa itsensä tai sairastuu siten, jotta viina+sairaus yhdessä merkitsevät nopeaa elämän päättymistä.

Jos jutteleisit noiden kolmen sinua edeltäneen naisen kanssa, ne suhteet ovat päättynewet tästä samaisesta asiasta. Eihän mies sitä kerro, koska se merkitsisi hänelle ongelmansa tunnustamista!

Mietipä tosi tarkkaan, haluatko elää elämääsi pahenevassa tilanteessa jatkuvassa jännitystilassa ja huolessa. Onko rahallinen hyöty sen arvoista? Sitä paitsi, sekin puoli heikentyy ajan kanssa, tulet huomaamaan.

Valitettavan hyvin olen joutunut alkoholismiin ja seurauksiin tutustumaan. Parikymmentä vuotta olin naimisissa, ennenkuin älysin viimein lähteä. Mikään muu ei kaduta, kuin se, jotta olin niin hyväuskoinen hölmö, jotta toivoin tilanteen parantumista niin pitkään. Ihan saman ilmiön olen nähnyt ympärilläni toistuvan muillakin. Ei siinä auta itku eikä kiristäminen, ei hyvyys ja lempeys. Kaikki antaa vain hyvän syyn lähteä taas kaljoille poikien kanssa. Nalkuttavaa akkaa pakoon tai kehuskelemaan kavereille, kun on niin mukavat olot kotona! Näin tämä sankari tunnusti kerran eron tohinoissa, kun kysyin, miksi vaimo ja perhe eivät ole hänelle tärkeimmät.

Perussyy on tietysti alkoholin antama eufoorinen hyvänolontunne nousuhumalassa. He ovat riippuvaisia siitä eikä ole minkäänlaista haluakaan luopua siitä muiden tähden. Päin vastoin. Kun on nainen huolehtimassa arjen kuvioista ja kodista, on helppoa mennä. Mikäs sen mukavampaa, kuin könähtää valmiiseen petiin ja ruokapöytään, pukea puhtaat vaatteet kaapista ja mennä taas.

 

[lipstikka]

yhtyy edellisen mielipiteeseen ihan täysin!
Me alkoholistien akat olemme uskoneet, toivoneet ja kai rakastaneetkin, mutta usko on alkanut horjua, toivo on mennyt ja rakkauskin on ruostunut. Kukaan tässä maailmassa ei ole niin toiveikas kuin alkoholistin puoliso, varsinkin nainen, hän toivoo ja uskoo, että jonakin päivänä mies lopettaa...lopettaakin, mutta ehkä vasta kuollessaan.
AA:n ohjelmassa on jotenkin näin, jos emme jotakin voi muuttaa, voimme koettaa hyväksyä sen. Voitko sinä hyväksyä miehen juomisen? Jos et, niin se ei ole sinun ongelmasi, jätä mies juomaan ja aloita itse elämä ilman alkoholistia, sillä hän ei ehkä juomista jätä.
Olen saanut elää muutamia vuosia ilman pelkoa, että joku kompuroi yöllä, lyö, haukkuu tai makaa krapulassa, tämä on onnea!

 

[Miksi jäisit?]

Älä jää liittoosi. Kirjoitat itsekin, että olet yksinäisempi liitossasi kuin ilman sitä. Miksi antaisit alkoholistin alistaa sinua? Luota itseesi ja siihen, että siipesi kantavat. Tavaroita pakkaamaan siitä!

 

[herhiläinen]

Älä jää liittoosi. Kirjoitat itsekin, että olet yksinäisempi liitossasi kuin ilman sitä. Miksi antaisit alkoholistin alistaa sinua? Luota itseesi ja siihen, että siipesi kantavat. Tavaroita pakkaamaan siitä!

Al-Anon-ohjelmaan ei kuulu neuvominen. Jokainen tekee itse ratkaisunsa.

Luin eilen taas pätkän Märta Tikkasen vuonna 2004 jukaisemaa kirjaa Kaksi.
Hän kertoi käyneensä elämässään vain yhden kerran Al-Anon vertaisryhmässä.

Nainen kuitenkin kirjoittaa paljon juovasta jo edesmenneestä miehestään.
Miksi keksi pyörä uudestaan? Suosittelen lukemaan lämminhenkisen kirjan amerikkalaisesta ohjelman perustajasta. Hän oli AA:n perustajan vaimo. Jätin aikoinaan ostamani kirjan
perustamaani vertaisryhmään.

Tyyneysrukous löytyy netistä. "...ja pitämään nämä asiat erossa toisistaan."

Voin nykyään erittäin hyvin, mutta jokaikinen päivä muistan miten huonosti aikoinaan voin.
Lempilauseeni oli avioliitossani "miltähän tuntuisi olla ihminen?"

Märtä kertoi miettineensä vuonna 1976 avioeroa. Eniten minua satutti kirjassa kohta, jossa
mies tarjosi lapselle mopoa jos hän ei enää mene terapiaan.

Ehkä oma liittoni oli helppo tuohon verrattuna. Moni luulee minun kirjoittavan kirjan noista vuosista. En ole ajatellut niin tekeväni. Asiasta on jo niin paljon painettua tekstiä.
Elän tätä päivää, mutta kuljetan menneisyyttä mukanani. Kiitän usein lasteni isää.
Hän avasi minulle elämässä monta ovea.

Jatkakaa jutustelua. Tästä aiheesta on runsaasti viestiketjuja. Hae-toiminto vain päälle ja varaa aikaa lukemiseen. Minulla ei nyt ole enempää aikaa kirjoittaa. Lähden taas jatkamaan töitä.

 

[Ansku]

Minä olen ollut aikoinani noin kymmenen vuotta naimisissa alkoholistin kanssa. Alku oli ihanaa ja herkkää, mutta siitä se alamäki sitten pikku hiljaa lähti. Lopulta minun enkelin kärsivällisyyteni petti, en jaksanut enää pitää kulisseja yllä ja suojella miestä, erosin.

Kerran alkoholisti on aina alkoholisti. Miehesi ei ehkä vielä tiedosta ongelmaansa, mutta se on vain vuosien kyse, milloin tilanne käy niin pahaksi, että hänkään ei voi sitä enää kieltää. Täysraittius on alkoholistille ainoa järkevä vaihtoehto, koska kohtuukäyttöön ei pysty.

Sinulle ap, mieti mitä haluat. Älä usko niitä valheita, mitä mies sinulle syöttää. Älä ole se henkilö, joka mahdollistaa miehesi käytöksen. Muista, että sinulla on oikeutesi ihmisarvoiseen kohteluun. Älä tee sitä virhettä, minkä minä tein, että rakensin kulissit ja paikkailin mieheni sotkuja, koska en kehdannut myöntää tehneeni niin väärän valinnan huoliessani sellaisen miehen.

 

[hh]

Ei alkoholistille voi tuloksellisesti antaa joko-tai käskytyksiä. Hänen pitää itse haluta raittiiksi. Älä jää tuohon liittoon. Palatkaa ennemmin vaikka eron jälkeen yhteen, JOS mies muuttuu.

 

[Hyväuskoinen hölmö]

Mies on erittäin taitava syyllistämään minua kaikesta. Vaikka en sano mitään tai juuri mitään (onko sun ihan pakko tänäänkin?) juomisesta, huutaa minun nalkuttavan pikkuasiasta, kaikki juo, lapsenikin juo (aikuinen 24 v. eikä juoppo!), minulla vain on trauma tämän alkoholin käytön kanssa.

On trauma sikäli, että en voi ottaa mitään edes juhlissa, minusta on tullut lapsenvahti aikuiselle. Kun hänen humalatilansa lakipiste on saavutettu, vien hänet kotiin. Ja tätä en juuri halua, poistua kesken kaiken toisen vuoksi! Haluan minäkin pitää rennosti hauskaa, ottaa muutaman drinkin, mutta se onnistuu vain silloin kun mies ei ole mukana.

Hän ei ole lyönyt, mutta se hirveä huuto naaman edessä pelottaa. Aina kun huuto alkaa, siirryn vaistomaisesti lähelle ulko-ovea päästäkseni pakoon. Muutaman kerran olen paennut kylään ja usein olen pakannut salaa välttämättömät tarvikkeet autoni takaboxiin siltä varalta, että on lähdettävä. Hän ivaileekin sillä, että onko muka ikinä lyönyt ja minä pidän häntä luuserina, vaikka on erinomainen aviomies. Onhan hän sitä joskus ollutkin ja on vieläkin, mutta enää hyvin harvoin.
Pelko on paha ja syö loputkin rakkaudet. Mutta siitäkin ajattelen, että ehkä minä olen vaan tällainen typerä haavanlehti, joka säikkyy suotta. Ystäväni kyllä kehotti minua lähtemään, ettei mies tapa loppuakin itsetunnostani.

No näitä vinkkejä tulee ja kaikki samaan suuntaan. Siispä, toimeksi....

 

[vanha virsu]

Kertomasi kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin oma suhteenikin. Herkkä, ihana mies osoittautui alkoholistiksi, kun muutimme yhteen. En kehdannut pyytää ketään kylään, koska en voinut luottaa, että hän voi olla selvinpäin. Jos joskus pyysin jonkun yökylään, mies näytti hapanta naamaa ja osoitti käytöksellään selvästi, miten HÄN uhrautuu minun vuokseni.

Alkoholinjuonnista emme voineet keskustella. Hänen mielestään olin nipottaja, koska kaikki miehet juovat (joo, totta kai, jos tilannetta tarkastelee baarista käsin. Ihan taatusti kaikki baarissa olevat miehet juo!). Kerrankin mies sanoi minulle, että näytä mulle yksikin tavallinen mies, joka ei juo, niin mä näytän sulle paavin pallit ja nunnan nännit!!! Hän ei yksinkertaisesti suostunut uskomaan, että on olemassa ihan tavallisiakin miehiä, joilla ei ole mitään pakkoa juoda alkoholia niin kauan, että onnistuu hankkimaan itselleen alkoholismin. Minusta taas on käsittämätöntä, että aikuinen - ihan fiksukin - ihminen voi olla oikeasti sitä mieltä.

Mieheni oli sitä mieltä, että saisin olla kiitollinen, että hän ei ole väkivaltainen. Siis haloo! Eikö naisella saisi olla miehestä mitään muuta toivetta kuin että hän ei lyö??

Pari vuotta katselin miehen juomista ja harmittaa, etten jo aiemmin eronnut. Otin eron ja lopetin mieheen yhteydenpidon. Tehköön elämällään mitä haluaa.

 

[ymmärrys]

Kertomasi kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin oma suhteenikin. Herkkä, ihana mies osoittautui alkoholistiksi, kun muutimme yhteen. En kehdannut pyytää ketään kylään, koska en voinut luottaa, että hän voi olla selvinpäin. Jos joskus pyysin jonkun yökylään, mies näytti hapanta naamaa ja osoitti käytöksellään selvästi, miten HÄN uhrautuu minun vuokseni.

Alkoholinjuonnista emme voineet keskustella. Hänen mielestään olin nipottaja, koska kaikki miehet juovat (joo, totta kai, jos tilannetta tarkastelee baarista käsin. Ihan taatusti kaikki baarissa olevat miehet juo!). Kerrankin mies sanoi minulle, että näytä mulle yksikin tavallinen mies, joka ei juo, niin mä näytän sulle paavin pallit ja nunnan nännit!!! Hän ei yksinkertaisesti suostunut uskomaan, että on olemassa ihan tavallisiakin miehiä, joilla ei ole mitään pakkoa juoda alkoholia niin kauan, että onnistuu hankkimaan itselleen alkoholismin. Minusta taas on käsittämätöntä, että aikuinen - ihan fiksukin - ihminen voi olla oikeasti sitä mieltä.

Mieheni oli sitä mieltä, että saisin olla kiitollinen, että hän ei ole väkivaltainen. Siis haloo! Eikö naisella saisi olla miehestä mitään muuta toivetta kuin että hän ei lyö??

Pari vuotta katselin miehen juomista ja harmittaa, etten jo aiemmin eronnut. Otin eron ja lopetin mieheen yhteydenpidon. Tehköön elämällään mitä haluaa.

Lisäisin ed. sen että alistava edessä nenän alla huutava mies on mielialahäiriöinen. Psyykkinen lamaannuttaminen noin on yksi henkisen väkivallan alistamiskeinoja. Netistä voit löytää lisää psyykkisen alistamisen muotoja ja verrata niitä aviomiehesi tekoihin. Ainakin tuo huuto ja mollaaminen ihmisten edessä on kaksi sellaista tapaa, joiden vuoksi kannattaa sitä eroa harkita. Tuo mies syö sinut sisältä- .

 

[herhiläinen]

Vanha virsu ei selvästikään ole menettänyt huumorintajuaan.

Olen päässyt Kaksi kirjassa muutaman sivun eteenpäin. Nyt luin, että kirjailija oli käynyt vuosia
monta kertaa viikossa psykoterapiassa pysyäkseen ehjänä ja selväjärkisenä.

Mietin kuinka monella ellillä on varaa ja aikaa käydä noin säännöllisesti terapiassa.
Ehkä senkin takia olen jaksanut kirjoittaa elämästäni elleissä. Joskus joku elli kirjoitti jaksavansa päivästä päivään minun juttuja lukemalla.

Kertomanne jutut ovat elettyä elämääni. Mutta niistä on jo niin paljon aikaa että en enää muistele menneitä. Olen ikuisesti kiitollinen siitä, että mies aikoinaan pitkän jahkailun jälkeen hakeutui katkaisuhoitoon.

Eniten ihmettelen tällä hetkellä Päivi Räsäsen juttuja. Ehkä hänellekin olisi tehnyt hyvää ottaa miehekseen alkoholisti. Tämän parempaa elämänkoulua ei olekaan.

Toivottavasti saan viikonloppuna Kaksi kirjan luettua. Kirja kertoo kirjoittamisen vaikeuksista.
Tärkeintä kirjoittamiselle on kirjoitusrauha. Sitähän mieltä minäkin olen aina ollut.
Kyllä minulla olisi rauha kirjoittaa, mutta ei enää taida olla jutun aiheita.
Olen jo tyhjentänyt sanaisen arkkuni pohjia myöten. Mitäpä tässä mutta kuin kävellä vanhoilla virsuilla.

 

[Samoin miettein]

"Eniten ihmettelen tällä hetkellä Päivi Räsäsen juttuja. Ehkä hänellekin olisi tehnyt hyvää ottaa miehekseen alkoholisti. Tämän parempaa elämänkoulua ei olekaan."

Sen naisen pään juoksua on minunkin hyvin vaikea ymmärtää ja sulattaa. Lääkäri-immeinen vielä. Pitäisi olla tietoa ja valistuneisuutta, mutta jonkunsortin riippuvuus hänelläkin lienee, kun pitää kiinni "teeseistään".

 

[herhiläinen]

"Eniten ihmettelen tällä hetkellä Päivi Räsäsen juttuja. Ehkä hänellekin olisi tehnyt hyvää ottaa miehekseen alkoholisti. Tämän parempaa elämänkoulua ei olekaan."

Sen naisen pään juoksua on minunkin hyvin vaikea ymmärtää ja sulattaa. Lääkäri-immeinen vielä. Pitäisi olla tietoa ja valistuneisuutta, mutta jonkunsortin riippuvuus hänelläkin lienee, kun pitää kiinni "teeseistään".

Olisi pelottaa olla noin fanaattinen uskossaan. Luin äsken tämän päivän jutun Hesarista.
Mutta vaikea täällä netissä on enempää asiasta vaihtaa ajatuksia. Sananvapaus on melko vaikeasti hahmotettava käsite. Nettijutuista saattaa niin helposti rapsahtaa syyte.

Suljen suuni asiasta. Mietin vain omia vikoja. Niitä riittää vaikkka muille annettavaksi.

 

[Telle]

Minunkin kumppanini rakastaa kaljaa yli kaiken, wisky viihdyttää niin vietävästi; siis aivan viinan viemä. Se tavallinen, suomalainen ahkera mies. Työ hoituu, mukava mies ulospäin, sopivasti "janoinen" kuten kaverinsa. Viime aikoina on vaan tuo jano niin jokapäiväistä!
Vapaaehtoisesti jäi töitten vähyyden vuoksi pakkolomalle, jota on nyt riittänyt monta viikkoa.
Onneksi pääsen itse välillä irti tästä tilanteesta - siis töihin. Puhumaan ihmisten kanssa. Tämä mörökölli, kun heittäytyy nykyisin tämän tästä mykäksi. Ilman mitään syytä. Ei puhu mitään, vastailee kysymyksiini nyökkäilemällä tms. eleillä. Välillä minusta tuntuu, että räjähdän siihen puhumattomuuteen, hiljaiseen mökkiin. Ei ole ketään, jolle puhuisin näistäkin mietteistä.

Ollaan hengailtu about 36 v. yhdessä. Ylä -ja alamäet könytty. Ei ikinä oikeesti riidelty. Siis ihan malliliitto. 3 aikuista lasta, lapsenlapsiakin 4. Jano on ukkokullalla ollut kaiken aikaa. Taukoja vaan ennen ilmeni sentään paljonkin juomisessa. Nykyisin kaljaa pitää olla aina, ja viinaakin jopa arkisin. Ennen mies saattoi käydä ravintolassa joskus. Ei enää vuosiin kylläkään, käy kerran pari kesässä kaverinsa mökillä - ryyppäämässä samanhenkisten ystäviensä kanssa. Nykyisin siis ryyppää kotona kaiket illat. Ei innostu mistään, ei naura. Kiroilee.

En osaa itkeä. Sisälläni on iso vuosien mittaan kerääntynyt möykky, itkupato. Olen rustaillut päiväkirjamaisesti jonkinlaisia runoja, se auttaa jotenkin purkautumaan.

Tänään en aio kuulla
yhtään "vittua", "homoa" tai "lesboa".
En ainuttakaan oluttölkin aukaisua
tai röyhtäisyn laukaisua.

Tänäänkään en sano tätä ääneen
tänäänkin huomaan itseni
viereesi jääneen...



Aika näyttää
pettääkö ensin talous,
saunan lauteet
vai miehen sydän.

vai romahtaako akka..................................

 

[Runoseppä]

Erinomaisia riimejä Telle. Laita tänne lisää tai kustanna ohari, minä ainakin ostaisin ja lukisin mielelläni noita lisää! Sinulla on huumorin ja rytmin lahja!

Ja alkoholistimiehen paraneminen ykskaks on kuin pääpotti-lottovoitto, harvemmin sattuu omalle kohdalle... Kannattaakohan sen varaan loppuelämäänsä suunnitella.

 

[ei ei ei!!!]

AP:lle

älä vaan tule raskaaksi tuollaisesta kännäristä ethän? että alat aatella , kyllä se siitä muuttuu...

kokemusta alkoholisti vanhemmista : ei tule olemaan hauska elämä lapsille , ei.

Mies voi ehkä, joo lue 'ehkä " sitten vasta muuttua oikeasti kun heität sen pellolle tai jätät sen, ehkä mokoma sitten hakee apua alkoholisti ongelmaan, tai ei muutu vaan pahenee..
mutta, tuo ei ole sitten sinun vika ja syy jos noin mennoo.


ajattele OMAA tulevaisuuttasi!

Jos jatkat elämöö alkoholistin kanssa joka ei tee asialle mitään, niin oma elämä mennoo pieleen, ei älä mene lankaan että alat vain säälin takia sen kanssa viettää yhteistä elämää, pilaat oman elämäsi! ja jos lapsia tulee, voi raukat! tuhoat penskojen elämät ! uskone poisne!

Katso FAKTOJA silmiin!

good luck girl!

 

[tonza]

Terve!

luin tuossa pitkät litanniat että mies on alkoholisti ja nainen pitää kaiken yllä

nyt haluaisin tietää mitä kaikki on mieltä siitä kun nainen on alkoholisti ja mies lähes absolutisti. Ollaan nyt lähes vuosi oltu yhdessä kesällä alkoi ryyppääminen nainen tunnustaa olevansa alkoholisti ja sanoo että jos pahaksi menee nii hakeutuu hoitoon mutta kuinka huonosti pitää mennä ennen kuin tajuaa vai voiko alkoholisti koskaan selvitä vai onko se niin sanotusti aina ``halki poikki ja pinoon`` tyylinen tarina.
eroa en halua koska nainen on selvinpäin kuin enkeli mutta viina päissään piru.
olisiko kenelläkään tietoa siitä mitä mun täytyisi tehdä miten saan juomisen loppumaan ja miten saan takaisin sen onnen mikä oli ennen kesää. olen yrittänyt jo vaikka ja mitä uhannut erolla välillä on välillä off.

ps: auttakaa ny miestä mäessä rupiaa keinot loppumaan
ja mieheltä mieli