~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~

@gemmy voimia loppuraskauteen! Tosi kurjaa et pelottaa niin </3 mut josko pääsisit juttelemaan jonkun mukavan ja ymmärtäväisen kanssa ja edes hiukan olo helpottaisi. Toivottavasti kaikki menee muutenkin hyvin! Onks ne neuvolassa suhtautuneet asiallisesti tohon pelkoon?

@Aislinn83 ihana, mä tiesinkin et siellä kaikki on hyvin ei enää kauaa sulla nt-ultraan!

@Rusakkonen oliko niin et sä olit tosta sektiosta varma, ettet ees harkitse alatiesynnytystä? onhan toi, muistan kun toisessa lahjaryhmässä oli eräs 48-vuotias joka sai vauvan, ja mietti että viitsiikö lopettaa pienen imetystä aikaisin vaan sen takia että pääsis yrittämään toista, joka ei ehkä onnistukaan kuitenkaan. Ja sit on katkaissut imettämisen siltä ainokaiseltaan kesken. Hankalia ja isoja juttuja

ON: täällä alkoi rv12 ja olo on ihan jees! Tänään työvuoro alkoi 3:30 aamuyöllä ja huomasin et näin aikaiset aamut nyt ehkä ei tehny kropalle hyvää, varsinkin kun oon nukkunut muutenkin tosi huonosti viimeyöt kamala sellanen darraolo, ja on vähän vieläkin vaikka tunnin päikkärit nukuinkin.

Vaikea jotenkin sisäistää et oikeasti olis raskaana. Tänään sain kohtauksen vaihteeksi kun sydänääniä ei löytynyt. Laitoin kaverille ja miehelle viestiä ja hätäpäissäni soitin neuvolaankin, et äkkiä mulle joku pika-aika sydänäänien kuunteluun sit ne kuitenkin hetken päästä sieltä löytyi, tyyppi oli rullaillut itsensä ihan eri puolelle mistä yleensä on löytynyt

Myös nt-ultra on pikkaisen alkanut jännittämään. Ei vielä sillein paljoa, varsinkin kun doplerilla on saanut kuunnella sydänääniä. Se pahin pelko oli että vauva on kuollut, mitä se nyt selvästi ei ole. Mut pikkuhiljaa nousee ne kaikki muut riskit ja mahdollisuudet. Luin että alle 30-vuotiailla äideillä on mahdollisuus kromosomipoikkeavaan lapseen korkeimmillaankin vain 30%, mutta sit taas, eipä tilastot oo ollu mun puolella tässä lapsenteossa (taas; terveisin 24-vuotias joka käynyt kolme tuloksetonta ivf:ää). Kunpa siellä tyyppi nyt vaan olis terve. Hassua kun ne verikokeen tulokset saa vasta syyskuussa, vaikka ultra on jo ens viikolla.

Ootteko ottanu mistä viikosta alkaen masukuvia? Miten on alkanut näkymään? Eilen huomasin nyt ekaa kertaa et maha on ehkä vähän pyöristynyt. Eikä oo välttämättä pelkkää ilmaa, et vois olla jo ihan ”oikeaakin” vauvamasua tosi pieni siis ja ei sitä kukaan muu huomaa, menee ihan turvotuksesta kaikille muille, mut ehkä ite salaa oon hiukan innoissani!

Nyuu ja 11+0

 

Heipä hei täältä vauva kuplasta!

Tässä tulee sitten samalla synnytyskertomuskin.
Eli yliaikaiskontrollilta jäin osastolle käynnitykseen. Ultrassa todettiin vedetön kohtu ja painoarvioksi annettiin 4100g. Paikat olivat epäkypsät, joten käynnistys aloitettiin angusta-tableteilla. Ensimmäinen päivä mentiin 25mg annoksella millä ei ollut mitään vaikutusta. Toinen päivä lähti käyntiin 25mg annoksella joka nostettiin sitten 50mg annokseen. Tällä saatiin aikaan supisteluita hyvin. Perjantain ja lauantain välisenä yönä supistukset alkoivat olemaan jo melko tuntuvia. Sain kipupiikin ja sen avulla sain nukuttua muutaman tunnin.
Aamulla lääkärin tutkimuksessa kaula hävinnyt ja olin 3cm auki. Tableteita ei enää lauantaina otettu koska supistuksia tuli säännöllisesti. Yhteen mennessä kivut olivat jo melkoisia ja siirryin synnytyssaliin.

Synnytyssalissa avuksi tuli TENS ja ilokaasu. Tensistä en lopulta tykännyt ja sen jätin pois. Toiveissa oli amme rentoutumiseen, mutta koska viikkoja oli takana jo 42 ja vedetön kohtu niin amme oli pois suljettu. Kivut olivat jo melkoiset ja kätilö ehdotti epiduraalin laittoa. Epiduraali laitettiin ja siitä tuli apu hetkeksi. Lääkkeen vaikutus kesti vain 1h - 1,5h jonka jälkeen kivut tulivat taas kaatamalla päälle. Kalvot puhkastiin ja laitettiin oksitosiini tippa. Niin ja kalvojen puhkasussa huomattiin on ”Hups, ei ollutkaan vedetön kohtu”. Oksitosiinitippaa suurennettin koko ajan, ja vauvan päähän laitettiin syke anturi. Anturissa välillä vauvan syke korkealla pätkiä.
Synnytyssalissa kertakatetroitiin muutaman kerran kun ei ollut pissaaminen onnistunut.
Kovat kivut edelleen. Anestesialääkäri kävi laittamassa uuden epiduraalin, joka toimi taas ensimmäisen annoksen ja tämän jälkeen taas jäätävät kivut päälle. Yö meni kipujen kanssa kärvistellessä. Nousi lämpö ja crp koholle. Aamulla tilanne 7cm auki.

Kivut eivät ottaneet laantuakseen ja uusi lääkärin tutkimus. Tilanne mennyt takapakki, auki 6cm ja kaula paksuuntunut ja jokin lippa ilmestynyt. Tässä vaiheessa olin itse ihan loppu. En jaksanut kipujen kanssa. Lääkäri takasi paikalle ja keskusteltiin siitä että pitäisikö nyt kuitenkin tehdä sektio. Tähän olin heti valmis. Sektio päätöksestä noin 30min niin oltiin jo leikkaussalissa. Kiireellinen sektio tehtiin spinaalipuudutuksessa. Leikkkauksessa kohtu ei tahtonut supistua. Verta menetin 1100ml. Montaa lääkettä ja supistava lääkeinfuusio riippumaan ja näillä lääkäri sai asian hallintaan.

Poika syntyi sunnuntaina 4.8 vähän yli kymmenen.
Painoarvio meni hieman pieleen
Poika oli syntyessään 4989g sekä 56,5cm pitkä!

Vauva lähti miehen kanssa ihokontaktiin sen jälkeen kun sain vauvaa hieman pitää lähellä. Minä lähdin siitä heräämöön ja mies vauvan kanssa osastolle.

Kätilöille ja lääkäreille täydet pisteet. Olivat kyllä kiinnomassa ammatissaan! Sekä kätilö että leikatun lääkäri kävi juttelemassa vielä ennen kotiutumista osastolta.

Tästä tulikin pitkä tarina. Vielä olis tarinaa siitä miten osastolla meni mutta se jääköön toiseen kertaan

 

@Ihanapa OHHOH onpa teillä hyvän kokoinen vauveli ja aikamoinen synnytystarina myös huhheijaa! Mutta todellakin mahtavaa, että olette kunnossa. Jos tekee mieli tarinoida lisää ja avata sun kokemuksia niin tule vaikka tuonne vauvautuneiden puolelle ihmeessä

 

Haikara matkalla

nimim. ... hoito ... monesko tulossa ... LA

MaiMei ... 4. IVF / 1. PAS ... toinen... 26.7.2019
gemmy ... 4.IVF/1.PAS ... toinen ... 5.9.2019
Domi ... 5 IVF/1.PAS (18. siirron) jälkeen "luomu" (scratshing) ... ensimmäinen ... 28.9.2019
hillan_kukka ... 4.IVF/2. PAS ... toinen ... 29.9.2019
Ramiina ... 2.IVF / 1.PAS ... ensimmäinen ... 29.9.2019
Anemonee ... 2.ICSI/1.PAS ... ensimmäinen ... 24.11.2019
Noran ... 2.IVF/5.PAS ... toinen ... la 26.11.2019
BlackCat ... 1.ICSI/2.PAS ... toinen ...la 21.12.2019
Rusakkonen ... 6.IVF/ICSI ... ensimmäinen ... la 28.12.2019
rouvaNiisku ... 1.IVF/3.PAS ...ensimmäinen ... la 4.1.2020
Millionnea ... 3.ICSI... toinen ja kolmas (poika2010) ... la 25.1.2020 x2
shelterme ... 1.IVF/ICSI/1.PAS... toinen ... la 10.2.2020
Jantzu ... 5.ICSI/1.PAS ... ensimmäinen ... la 10.2.2020
Iid@ ... 1.lahjasoluhoito ... toinen ... la 10.2.2020
nyuu ... 2.lahjasoluhoito/1.PAS ... ensimmäinen ... la 27.2.2020
Nonnakka ... 1.IVF/1.PAS ... ensimmäinen ... la 1.3.2020
Aislinn83 ... 2.IVF ... ensimmäinen ... la 2.3.2020




Tulevat tapahtumat
Millionnea ... Neuvola ... 12.8.
BlackCat ... rakenneultra ...12.8
Jantzu ... lääkärineuvola ... 12.8
Rusakkonen ... rakenneultra ... 13.8
nyuu ... ultra ... 15.8
shelterme ... neuvola ... 19.8
Domi ... neuvola... 19.8
Aislinn83 ... 20.8 ... nt-ultra
Jantzu ... äityispoli ... 22.8
Aislinn83 ... 9.9 .. terv.hoit. laaja
Rusakkonen ... kätilönvastaanotto ...16.9
Aislinn83 ... lääkäri laaja ... 25.9
shelterme ... rakenneultra ... 1.10
Rusakkonen ... lääkäri ... 7.10

Maaliin päässeet
SalamaT ... 3.IVF 3.PAS ... ensimmäinen ... 40+1 ... 1.6.2018
kiuski ... 2.ICSI 1.PAS ... ensimmäinen ... 41+6 ... 7.7.2018
Zoona ... 2.IVF 3.PAS ... toinen ... 35+3 ... 10.7.2018
marrasmai ... 5.ICSI ... ensimmäinen ... 40+3 ... 11.7.2018
lullaby ... 7.IVF ... kolmas ... 41+0 ... 13.9.2018
Choco coco ... 2.IVF 1.PAS ... kolmas ... 41+2 ... 4.10.2018
Iiris80 ... 1.IVF ... ensimmäinen ... 20.10.2018
Mamido ... luomu 2.IVF:n jälkeen ... kolmas ... 11.11.2018
mmmoi ... 1.ICSI 3.PAS ... toinen ... 39+1 ... 19.12.2018
Miitta37 ... 1.IVF/1.PAS ... ensimmäinen
kettuperhe ... 1. IVF ... toinen ... 27.12.2018
An1z81 ... 1.IVF 2.PAS ... ensimmäinen ... 40+1 ... 4.1.2019
Toiveikas81 ... 3.ICSI ... ensimmäinen ... 38+0 ... 14.2.2019
Ismundo ... 1.IVF 2.PAS ... ensimmäinen ... 40+5 ... 14.3.2019
Mandala ... 2.IVF 2.PAS ... toinen ... 36+0 ... 28.4.2019
-dino- ... 2.IVF 2.PAS ... ensimmäinen ... 38+2 ... 29.4.2019
atvk87 ... 1.ICSI 2.PAS ... ensimmäinen... 39+6 ... 22.5.2019
Pimpula76 ... 4.IVF lahja-alkio+lahjasolu/ 3.PAS ... seitsämäs ... 38+1 ... 28.5.2019
love- ... 3.IVF/ICSI/1.PAS ... ensimmäinen ... 41+3 ... 20.6.2019
vipe1986 ... 2.IVF/ICSI/3.PAS ... toinen ... 39+0 ... 7.7.2019
Katti75 ... 3.IVF/1.PAS ... toinen ... 40+1 ... 29.7.2019
Ihanapa ... 2.ICSI/4.PAS... ensimmäinen ... 42+1 ... 4.8.2019

************
Päivitykset siten, että ota [ quote ] alusta ja lopusta pois. Jokainen voi päivittää itse tai jättää punaisella värillä / muuten selkeästi päivityspyynnön

 

@Ihanapa oih, onnea sinne vauvakuplaan Olihan tuota tosiaan pojalla kokoa Olen aina ihmetellyt miten paljon nuo arviot välillä heittää.. kaverolla taisi aikaanaan olla 25% pienempi kun mitä arvio.. se on minusta aika paljon.. niin kun on tuo teidänkin...
@millionnea miten sokerirasituksessa meni?
@Aislinn83 onpas ihanaa ettei mitään vuotoja löytynyt, ilmeisesti siis vähän tihkuu vaan limakalvot.. koita nyt edes pari päivää nauttia tiedän, helpommin sanottu kun tehty..
@gemmy sillon kun ekan kerran terkka "tunnusteli" niin oli olevinaan toisin päin.. mutta sillon ei ultralla varmistettu ja nää kaks kertaahan tunnustelijat on ollut kans sitä mieltä et ois toisin päin, mutta ultra paljastanut toisin.. mutta uskon kyllä että olis voinut olla sillon kesäkuun lopulla tosiaan eriasennossa, koska sillon tunsin aina enemmän liikkeitä, ekä niinkun potkuja ylä vasemmalla.. ja terkka tulkitsi et pää olis oikeella alkaalla.. mihin sopisi siis ja nyt pää taas puskee oikeella ylhäällä/navan vieressä.. välillä tosiaan tuntuu et onko ihan poikittain kun navan vieressä puskaa "patti" ja toisella puolen vähän kans.. välillä sit tonne ylemmäks oikeelle nousee se "pääkumpu"... oletan siis yhä et nimen omaan se pää ettei oo vielä ainakaan kääntynyt.. Hyvä jos pääset puhumaan vielä jonkun kanssa peloista.. mulla oli näköjään viime viikolla 31+5 sf-mittä 29 .. oli taas naussut vähän keskikäyrän ylöpuolelle, mutta toki eri mittaaja.. ja keskenäänän näitä todellakaan ei pitä vertailla. Itsestä on tuntut kyllä et mahan kasvu olis vähän jotenkin tasaantunut tässä viim. kolmanneksella, mutta ehkä sitä vaan ei enää hahmota, kun sit tossa joku päivä vähän tarkemmin katsoin peilistä sivuprofiilia, niin kyllähän se maha aika pitkällä menee ja törmäilen ja muksin asioita ja ihmisiä kyllä jatkuvasti tällä kummulla, tai "jätän oven väliin" mahaa.. Koita saada nautittua nyt äippälomasta Minä niiiin odotan sitä, vielä 4 työpäivää!!!!
@nyuu minä oon ottanut mahakuvia jo ihan alusta asti joka la kun alkaa uusi viikko, olen käynyt vaalla ja ottanut kuvat.. näkee sit ihan lähtötilanteesta asti muutoksen.. En toki varmaan mitään järkeä mutta..
Mahakuvista puheen ollen tässä rv 33.. yhä mielestäni kuva "kutistaa".. ja itsestä tuntuu että maha on valtava, mutta useita kommentteja olen saanut tyyliin että pieni ja siro mahahan sinulla on Yksi oli sitä mieltä että iso Sain tai siis vauva sai ekan lahjan siis ihana asiakas joka nyt sit tällä erää kävi vikaa kertaa oli ostanut ihanan herra hakkarainen unikaverin ja muumi yökkärin

Äh, ei se kuva tainnut tulla kun koitin eritavalla laittaa, niin tässä linkki: https://aijaa.com/WMbPyN

ps. en vielä @MaiMei listalta poistanut.. liekkö jo synnyttänyt.. luulisi..

33+0

 

@nyuu @Aislinn83 niin ne viikot vain teilläkin etenee! Harmi et vuotoja yms matkalle mahtynut liikaakin mut joka päivä ootte lähempänä varmempia viikkoja.

@Domi omtiin siel sokerirasitukses pojan kanssa kun ei yksin kotiin tahtonut jäädä. Oltiin kuin retkellä kun kassillinen viihdykettä ja toinen kassi eväitä mukana. Meidän piiku kylä labra ni johan oli uteliasta sakkia et miks siel vaan istuskellaan kaamee nälkä, juoma oli ihan kelvollista kun kylmää. Ensimmäisen tunnin ajan hiukka huonoa vointia. Esim kännykän selailu ei onnistunu joten lueskelin lehtiä. Toinen tunti menikin sit jo paremmin. Hoitaja onnistu ottamaan kolmannen verikokeen jotenkin omituisesti koska nyt kyynärtaipeessa jäätävä mustelma ja oli eilen niin pirun kipee. En o kattonut o ko tulokset tulleet jo. Vai meneekö ens viikkoon.

Täällä alanaut tuleen selkeitä liikkeitä. Potkuja ei viel tunne mut möyrintä/venyttely saa mahan välillä muuttamaan muotoaan täysin. Ja muljahduksista ei voi erehtyä. Eka niit odottaa kuin kuuta nousevaa ja koht toivoo et olisvatte edes hetken paikallaan

@Ihanapa olipas sielläkin pitkä matka synnytyksessä. Mut loppu hyvin kaikki hyvin. Paljon onnea lapsesta! Ja pikaista toipumista.

Kuvia tullut otettua epäsäännöllisesti mutta koska maha ollut selvä jo aika alusta niin mies niitä tykkää napsia. Itse jotenkin vierastan vatsan kuvaamista. Tuntuu et näytän vain järjettömältä tankilta vaikka vatsan muoto on kyl aivan selvä raskausvatsa. Eilen kerroin yhdelle kyläläiselle ja tänään näin toisen lenkillä. Tässä odottelen et koska tieto kiirii muillekin. En ole jotenkin jaksanut kellekään raskaudesta edes puhua. Mulla on aika vähän ketään kavereita joten en edes tiedä kenelle kertoa. Kaippa nuo tutut sit tajuaa jossain kohtaa.

16+1

 

Onko teil muuten käytössä viel pahvinen äitiyskortti vai onko neuvolassanne siirrytty tohon sähköseen. Itse kyl kaipaan sitä pahvista korttia. Sitä on kiva selata viel myöhemminkin. Sähkönen tuntuu niin tylsältä.

Ja mistä sais joustavat äitiysfarkut. Nyt muutamia testannut ja kamalan jäykkää kangasta. Ihan mahdoton istua jos ovat mukavasti istuvat. Legginsejä löytyy mut enempi farkun olosta kaipaan.

 

@millionnea joo meil on! Just sanoin yhdelle tutulle et tosi kiva et saa vielä pahviset ja kauniskin vielä tuo uus kortti ihan typerää toi sähköinen systeemi, onhan tossa pahvisessa enemmän ”tuntua”. Ja sulla varmasti joo masu paremmin näkyvissä kuin meillä yksiköitä mukana kantavilla

@Domi ihana kuva ja jestas teil on siistiä! Kotikateus! Meillä on hirvee läävä tääl kun töiltä ja väsymykseltä ei juuri jaksa siivoilla. Oispa jo itekin noin pitkällä!!

Ehkä mäkin uskallan laittaa ton ”mahakuvan” vaikka sotkuista onkin. Kiva ois kuulla et miten muilla on alkanu näkymään ja missä vaiheessa joku huomas. As said niin tän huomaa vaan itte ja varsinkin kun on vaatteet päällä ni ei tätä muut älyä. Katsotaan osaanko linkata... https://aijaa.com/XYVM42

Katteltiin eilen synnytysvideoita kaverin kans ja pakko oli miehellekin näyttää muutama ihan jo vaan shokkiarvonkin takia! :’D mies on siis tosi herkkä, ei voinu pistääkään mua hoitojen aikana kun sitä puistatti. Mies vaan oli et eikö mua jo pelota, et hän ei taida tietää miten pystyy olemaan mun tukena, kun touhu näyttää niin pelottavalta no, onneks täs on puolivuotta aikaa miehelläkin totutella ajatukseen! Itte en oo tosiaan mennyt synnytykseen vielä ajatuksen tasolla, siihen on niin pitkä matka ja miljoona muuttujaa voi sattua kohdalle.

 

@nyuu - juu en osaa vielä sanoa siitä alatiesynnytyksestä versus keisarinleikkauksesta. Mutta ei täällä kyllä taida kukaan uskoa, että voisin synnyttää alateitse. Sinänsä siis olen kyllä terve, minulla ei ole perussairauksia ja voin mielestani hyvin. Sain myös sokerirasituskokeen tulokset, ja olivat normaalit; tukostestien tulokset olivat normaalit; eika tietaakseni ole raskausmyrkytysta. Eilen kylla minulle tuli kopio sairaalan erikoislaakarin kirjeesta omalle terveyskeskuslaakarilleni, ja olihan se hurjaa luettavaa. Olen kuulemma ‘complicated’, minun tulee mita ilmeisimmin ottaa uusi sokerirasituskoe 26. viikolla ja sitten myos aloittaa hepariinin pistaminen 28. viikolla (aitini kuoli veritulppaan syovan viimeisessa vaiheessa, ja itsellani oli 17 vuotta sitten Australian-lennolla veritulppa). Katilon mielesta synnyttamiseen pitaa olla jonkinlainen ‘synnytyskunto’. Miten minulla voisi sellaista olla, kun en ole koskaan harrastanut liikuntaa? Mutta i alla fall en ole viela puhunut asiasta minkaan laakarin kanssa, niin ehka sitten selviaa tarkemmin? Imettamisesta en ole niinkaan huolissani, koska itse kuulemma kieltaydyin rintamaidosta 6kk:n iassa; jos nyt siihenkin asti paasisi, niin hyva. Joka tapauksessa en varmaankaan voisi aloittaa uutta hoitokierrosta ennen joulukuuta 2020. Tuntuu kylla oudolta ajatellakin uutta hoitoa viela!

20+0 tänään!!!

 

Hei täältä pikkuvauva-arjesta. Tyttö on nyt jo 7kk ihanuus. Ajauduin tänne lukemaan ja ajattelin kirjoittaa pari omakohtaista kokemusta doppleroinnista ja sektiosta.

Itse aloin dopplerilla kuuntelemaan sydänääniä viikolla 11. Ne kuuluu aluksi sieltä ihan häpyluun reunasta. Ja aika voimakkaasti painoin dopleria ja kääntelin eri puolille. Muistaakseni takakeno asento auttoi asiaa. Jostain syystä mies oli siinä parempi ja löysi sykkeen jos itse panikoin. Myös teini-ikäinen tytär oli hyvä löytämään sen. Tein itseni kanssa sopimuksen, että kerran päivässä maks kuunnellaan. Käytin sen aina ko. päivän pahimmalla epätoivon hetkellä. Eikä joka päivä tullut kuunneltua.

Meidän tyttö syntyi suunnittelulla sektiolla perätilan vuoksi viikolla 39. Tampereella. Yleensä vasta viikon 39 jälkeen, että keuhkot ehtivät kehittyä. Sitä pienemmillä sektoiduilla joudutaan usein avustamaan hengityksessä. Parasta on jos synnytys käynnistyy ja sitten vasta sektio. Vauva saa jotain hormooneja tms.

Sektio oli rauhallinen ja enemmän aikaa meni meilläkin valmisteluun. Puudutus meni hyvin ja samalla laitettiin katetri. Vauva syntyi nopeasti ja pääsi rintakehän päälle heti. Mies meinasi pyörtyä ja kävi salin ulkopuolella huimaamassa Tampereella se leikkauskohta puudutetaan leikkauksen jälkeen erikseen tai jotain. Kuulemma hyviä kokemuksia siitä. Ei tule leikkauskipu niin kovana kun se alavartalon puudutus lakkaa. Kipupumppu tulee aina. Myös haavanhoitoon on plastikkakirurgi suositellut useiksi viikoiksi haavansuojateippiä, niin tulee siisti haava. Itse käytin varmaan 2 kk parin pvn välein vaihtaen. Sellaista apteekin ruskeaa tai valkoista teippiä. Mulla on tosi siisti haava. Samalla kun vaihtoi teippiä, niin hieroin sitä haavan seutua ja se on myös ihan hyvä eikä mitään tunnottomia kohtia.

Kipupumpusta mulla tuli osastolla huono olo ja laatta lensi. Olin ottanut sitä runsaasti. Pyysin sen sitten pois. Katetrin poisto ei sattunut.

 

@Rusakkonen mä joudun tohon sokerirasitukseen myös uudelleen koska on sukurasitus. Isälläni ja hänen äidillään 2tyypin diabetes. Ja koska mulla ikää. Ekassa raskaudessa ei mitään ongelmia sokereiden kanssa. Eikä kummallakaan siskolla heidän raskauksissaan. Mut ehkä tuostakin vain täytyy ajatella et hyvä kun huolehditaan.

 

Toivottavasti pääset hyvälle psykologille vielä ennen synnytystä @gemmy
Havahduin muuten yksi päivä siihen kun luin sun raskausviikkoja, että jos mulla ei ois mennyt kesken tammikuussa se edellinen raskaus, olisin jo loppusuoralla kun olin vähän reilu viikko sua edellä sillon.. Onneksi on jo uusi masussa niin ajatuksesta ei tullut kun hassu olo, ei onneksi pahaa mieltä tms.

Ihanaa @Aislinn83 että kaikki on hyvin mahassa

Onnea @Ihanapa Olipas teidän "pikkuisella" kokoa

@Rusakkonen Ja @millionnea Minäkin joudun vielä uudelleen rasitukseen kun on suuri sukurasite

Täällä maanantain rakenneultra jännittää kovasti, kunhan vaan kaikki olis hyvin Ihan hirvee ajatus jos tästä ihanuudesta kun muksii mahaan koko ajan joutuisi luopumaan No käyty vaan koittaa ajatella, että todennäköisyys saada hyviä uutisia on huomattavasti suurempi.

Tänään tasan 21 viikkoa täynnä

 

Kävin tällä viikolaa lidlissä ja ainakin tääl meillä oli myynnissä tämmösiä ihania vartalotyynyjä hintaan 14e! 150 pitkä. Käy nyt raskausaikana hyvin nukkumiseen ja sit imetystyynynä. Olin juuri näitä katsellut mutten raaskinut ostaa kun hintaa oli 60e. Nyt on kaks ja ihan mahtavia!

@nyuu meillä mies myös vihaa pistämistä, sairaaloita yms. Hiukka jännitti et kuinka pärjää synnytyksessä mut ei olis sieltä poiskaan tahtonut olla. Olis kyl kiva joskus kokea sekin puoli. Et joutuis katteleen ku toinen kärsii eikä siit o ittel mitään käryä eikä sille voi mitään tehdä. En muista et mies olis juurikaan edes puhunu koko aikana. Kai se vain yritti olla pois tieltä itse olin niin omissa maailmoissani etten välittänyt yhtään ketä huonees oli. Paitti nyt vaihtaisin kätilön. Oli sen verran ärsyttävä tyyppi sillo. Mut mä uskon et loppujen lopuks ei sunkaan puoliso halua poissa olla. Ja voihan siel välil käydä käytävällä vetään happea jos pahalt tuntuu.

 

Joo mulla kanssa sukurasite diabetekseen, joten sen ja iän puolesta se uusintatesti minulle varmasti tulee.

 

@nyuu Neuvola on suhtautunut tosi hyvin ja tsemppaavasti mun pelkoihin. Sillai sopivan vakavasti, mutta ei liian. Ne kategorisoi lut varmaan semmoiseen enemmän tukea tarvitseviin ja kun kerran sanoin, että alkaa taas huolet olla enemmän mielen päällä niin sain uuden ajan ripeästi. Olin nyt tässä raskaudessa tosi avoin alusta asti, esikoisesta hävetti, että pelottaa. Nyt toki tiedän, että tämä on vain raskauteen liittyvä vaihe, mutta tosi avoimesti oon puhellut jos se auttaisi. Oon ehkä itsekin ymmärtänyt edes hiukan miksi mun pelko on niin voimakasta ja miten ehkä lahjasolu/lapsettomuustausta luo siihen vielä oman aspektin.

@Ihanapa Onnea reippaan kokoisesta pojasta.

@millionnea Mulla on pahvinen neuvolakortti. Sokerirasitus on tympeää käydä useita kertoja. Mä "onneksi" narahdin ekasta arvosta raja-arvolla 5,3 koska muuten olisin varmaan käynyt oksentamassa siellä rasituksessa useita kertoja. Mulla PCOS joten sen takia riskiryhmässä.

@BlackCat Tsemppiä rakenneultraan. Se on musta se raskauden pahin rasti,niin lähellä jo eloonjäämisviikkoja, mutta vielä ehtii löytyä vaikka mitä.

@Domi Joo sf-mittoja ei kannata vertailla. Mulla on koko ajan ollut siellä alakäyrällä, eka ei kyl päässyt ees sinne.

Oon taas valvoskellut. Vatsa naksahtelee tosi usein kun vauva liikkuu. Onkohan ne sit niitä kalvoja. Torstaina olen täysiaikainen (tai vauva on) ja saisi syntyä vaikka heti. Välilihan venytykseen sain ohjeen neuvolasta, mutta enhän mä nyt mitään semmoista pysty tekemään Ensinnäkin sormien laittaminen emättimeen ei kyllä onnistu, johan pelkkä kosketus emättimen suulla on kipuillut ja poltellut jo useamman viikon. Jos pyyhkiminen tekee kipeää niin miten sinne oikein voisi työntää mitään Pakko mennä synnyttämään ilman tätäkin valmistautumista Onhan se tietty kivuliasta kun vauvakin pää siellä venyttää paikkoja,mut siihen toivon hyvää puudutusta niinkuin viimeksi.

Katoin yhden synnytysvideon ja paperipussin oisin tarvinnut jo katsomiseen Vähän koitan sitä kuitenkin miettiä, varmaa on että rennon musta saa vasta kun vauvan päähän saan pinnin. Viimeksi sen jälkeen avauduin nopeasti 6 cm-> 10 cm. Vaikka kohdunkaula oli kadonnut ja olin täysin auki niin silti piti odottaa melkein 4h, että sai alkaa ponnistaa. Olin siis aina luullut, että kun on täysin auki niin sit vaan ponnistetaan Luin esikoisen synnytyspaperit ja niissä lukee, että kohdunkaula kokonaan kadonnut klo 17.05. Ponnistaminen aloitettiin klo 20.38.

Fyysisesti mulla alkaa olla väsynyt olo. Parin kilometrin kävely sattuu ja varsinkin paikallaan seisominen on tosi tylsän tuntuista. Paljon mietin jaksaisiko mieli ja keho vielä raskauden tämänkin jälkeen. Meillä siis 11 blastoa pakkasessa Aiemmin aina niin surkea tulos, ettei mitään pakkaseen ja nyt noin monta. Jotenkin aina ajattelin, että kaikki alkiot haluisin kokeilla, mutta nyt niitä on kyllä tosi monta. Aika näyttää mitä tapahtuu. Ikäkin kyllä tulee vastaan äkkiä.

36+3

 

Ei ole tullut nyt hetkeen kirjoiteltua, mutta lukenut olen palstaa joka pv.

@nyuu itse ostin kotidopplerin viime raskaudessa.Tuntuu, että ilman sitä en olis varmaan selvinnyt järjissäni. Harmittaa, kun en ole kirjoittanut mihinkään ylös milloin kuulin sillä kertaa sydänäänet ekaa kertaa. Paljon myöhemmin joka tapauksessa, kuin nyt. Nyt kuului jo rv 9. Mulla on istukka edessä, joten oli ihan tuuripeliä et kuului noin aikaisin. Nt ultrassakin äänet kuului vaan hetken kovana ja heti vaimeni kun vauva hiukankin liikahti. En kuule niitä läheskään joka kerralla. Ja olen todennut, että tällä kertaa niiden etsiminen ei niinkään auta. Parhaiten se käy niin, että laittaa anturin tiettyyn kohtaan ja odottelee. Vauva yleensä liikahtaa siten jossain vaiheessa, että sydänäänet kuuluu. Ihme ja kumma, en ole mennyt paniikkiin siitä jos ei ole kuulunut. Olen kokeillut yleensä seuraavana päivänä ja sitten taas äänet kuuluu.
Ihana vatsa sinulla jo näkyy . Mulla on nyt rv 13+6 ja vatsa on aika pallo. Ainakin kohdallani pitää hyvin paikkansa, että toinen raskaus tulee näkyviin paljon aiemmin. Tätä ei enää piilottele ellei ole joku tosi löysä huppari päällä. Valokuvaa ei ole tullut vielä otettua. Täytyy napsia jossain vaiheessa.

@Jantzu hienoja nt ultrakuulumisia sinullakin!

@Katti75 olipas sinullakin pitkä rupeama ennenkuin sait pikkuisen syliin. Onnittelut ja toipumisia!

@Aislinn83 hienoa, että siellä pikkuisella oli kaikki hyvin. Tuollaiset vuodot on kyllä niin hermoja raastavan säikäyttäviä.

@gemmy Voimia sinulle loppuraskauteen. Toivottavasti keskustelu auttaa pelkoihin edes hieman ja voit olla rauhallisimmin mielin.

@Ihanapa onnea vauvasta, teidänkin kohdalla kokoarviossa aika heitto. Taitaa olla aika yleistä. Pitkä tie oli sielläkin ennen kuin sait palkinnon syliisi.

@Domi toivotaan, että vauva on synnytyksen aikaan kääntynyt. Sinullakin ihana masu. Olen niin aina ollut hullaantunut raskausvatsoihin. Toiset eivät tykkää omasta vatsastaan raskausaikana. Itsellä tuli ikävä viimeksi sitä.

@millionnea olen miettinyt mihin pojan laitan, kun menen sokerirasitukseen. Siellä kuitenkin menee aikaa ja viimeksi mulla tuli niin huono olo, että pääsin pötköttelemään ensiavun puolelle. Siellä on potilaat vaan verhoilla eroteltu niin ei varmaan oikein pysty tuota vilkasta vilperiä sinne ottamaan. Täytyy toivoa, että saan jonku hoitamaan. Mies on reissuhommassa silloin niin ei ole apua.
Meilläkin on se sähköinen äityskortti. Ihan tyhmää! Pahvinen olis niin paljon kivampi ja helpompikin. Mä ostin joskus sellaisen kalliimman Doomoon kokovartalotyynyn ja olen käyttänyt sitä molemmissa raskauksissa ihan alusta asti. En saa vaan hyvää asentoa ilman sitä. Hyvän löydön teit Lidlistä. Kannatti varmasti ostaa!

@BlackCat tsemppiä rakenneultraan. Onneksi tosiaan aika harvinaista, että sieltä huonoja uutisia saisi. Mutta on se vaan niin jännittävä virstanpylväs. Ainakin itse osasin sen jälkeen vasta olla jotenkin rentoutuneempi raskauden suhteen.

ON: Täällä jatkuva etova olo on helpottanut. Yhtäkkisiä pahoinvointikohtauksia vielä tulee ja sitten on kiire vessaan. Väsymyskin on ehkä inan helpottanut. Sen huomaa siinä, että nyt oikeasti nukkumisen jälkeen on pirteämpi. Vielä nukun joka pv pojan kanssa päikkärit. Nyt on ollut riesana alhainen verenpaine. Alle 100 on yläpaine monena päivänä. Vähän ollut huteraa tämä meno. Hiukan kun äkkinäisemmän liikkeen tekee niin silmissä mustenee. No sekin on nyt sitten eri tässä raskaudessa, viimeksi ei ollut tätä vaivaa. Tämä on kyllä kaikinpuolin erilainen raskaus kun viimeksi. Lonkat jo tykkää kyttyrää jos istun tai nukun liian kauan toisella kyljellä. Parin viikon päästä poika aloittaa perhepäivähoitajalla 2 pv/vkossa. Mun pitäis jaksaa tämä syksy pusertaa koulussa monimuoto-opintojen parissa. Jännittää tuo pojan hoitoonmeno ja oma jaksaminen koulun suhteen. Viikon päästä olis neuvola ja sitten sokerirasitukseen. Pelkään tuomiota, kun viimeksi oli radi ja se kaiketi todella helposti uusii. Ruokavaliolla pysyi täysin kurissa, mutta en jaksaisi niitä mittauksia ja sitä neuroottista aikataulua ja ruokavalion kyttäämistä. Mä kun olen sellainen, että musta tulee sitten niin älyttömän tarkka kaiken suhteen. Saan siitä itselleni kunnon stressin aikaseksi... Jaahas, huomenna pärähtää sitten taas uusi viikko käyntiin.

RV 13+6

 

@nyuu kiitos.. heh.. Nyt kun katson tuota kuvaa tarkemmin, niin dääm on jäänyt taustalle vaaka lojumaan, kun olin just ennen käynyt vaa´alla .. No kyllä meillä siis yleensä tosiaan on aika siistiä. Miehellä on melkoinen "tavarakammo".. ei tykkää yhtää että niitä lojuu missään, toki itsekkin siististä tykkään mutta helpommin kyllä jätän mihin sattuu tavaroita. Nyt mies lähti juuri aamulla 10 päivän reissuun ja tiedän että saan varmaan jo tämän päivän aikana räkäytettyä täällä pommin, kun kerrankin voi jättää "hetkeksi" tavaroita kädestä.. ja sit illalla tai huomenna viimestään itseä ärsyttää kympillä kun on kaaos Toki siis tällä hetkellähän tuleva vauvan huone on ihan kaaoksessa ja tässä nyt miehen reissun aikana on tarkoitus keretä se kuntoon laittaa, mutta edellyttää monen muunkin huoneen/kaapin räjäytystä ensin ulos sit puolet roskiin ja kaikki uudelleen organisoitua, pitäs vaan pari lipastoa ekaks ehkä käydä ostaa, että pääsis kunnolla vauhtiin.. neljä päivää vielä töitä sotkemassa.. Onhan sinulla jo pieni kumpu kun tietää katsoa, mutta ei kyllä varmasti vielä muut huomaa..

@shelterme kiitos Itsekkin kyllä rakastan tätä kumpua ja niin kauan kun muistan niin haaveillut tälläisestä.. Viime vuosina toki toisten vauvamahat on aiheuttanut enemmänkin katkeruutta ja kateutta mutta.. Nyt kyllä nautin tästä täysillä ja ei mikään kiire sinällään eroo.. (just luin jotain tästä 34. viikosta että "enää" 6 vk, mutta että jos joku nainen ajattelee enää, niin ei ole koskaan ollut raskaana, olen siis tässäkin poikkeus tapaus) ja se "seuraava vaihe" (mahan osalta) kyllä vähän aiheuttaa pelonsekaisia tunteita että millanenhan röllykkä jää mutta.. kaiken sen arvoista kyllä mijoonakertaisesti.. Mullakin verenpaineet aika alhaalla, ei oo tainnut nyt ihan olla alle sadan mutta ei paljon ylikää, mutta siis mulla on aina ja ei oo kyllä vielä ainakaan mitään kummempia huimauksia ym ollut..

33+1

 

En tiedä tarkkaan minkä alueen luku se 20-30% käynnistyksestä sektioon on, mutta niin mulle sanottiin sairaalassa. Jos sen olisin tiennyt niin en ainakaan olisi hätäillyt sen käynnistyksen kanssa. Mulle ei annettu minkäänlaisia hoito-ohjeita siihen sektiohaavaankaan, tuntu että meikäläinen unohdettiin sillä sekunnilla kun vauva oli mahasta ulkona. Jälkitarkastus oli se kun neuvolantäti vilkaisi haavaa puolen metrin päästä. Olis kyllä kiva ollu tietää sellasesta haavateipistäkin.

 

@nyuu Neuvola on suhtautunut tosi hyvin ja tsemppaavasti mun pelkoihin. Sillai sopivan vakavasti, mutta ei liian. Ne kategorisoi lut varmaan semmoiseen enemmän tukea tarvitseviin ja kun kerran sanoin, että alkaa taas huolet olla enemmän mielen päällä niin sain uuden ajan ripeästi. Olin nyt tässä raskaudessa tosi avoin alusta asti, esikoisesta hävetti, että pelottaa. Nyt toki tiedän, että tämä on vain raskauteen liittyvä vaihe, mutta tosi avoimesti oon puhellut jos se auttaisi. Oon ehkä itsekin ymmärtänyt edes hiukan miksi mun pelko on niin voimakasta ja miten ehkä lahjasolu/lapsettomuustausta luo siihen vielä oman aspektin.

@Ihanapa Onnea reippaan kokoisesta pojasta.

@millionnea Mulla on pahvinen neuvolakortti. Sokerirasitus on tympeää käydä useita kertoja. Mä "onneksi" narahdin ekasta arvosta raja-arvolla 5,3 koska muuten olisin varmaan käynyt oksentamassa siellä rasituksessa useita kertoja. Mulla PCOS joten sen takia riskiryhmässä.

@BlackCat Tsemppiä rakenneultraan. Se on musta se raskauden pahin rasti,niin lähellä jo eloonjäämisviikkoja, mutta vielä ehtii löytyä vaikka mitä.

@Domi Joo sf-mittoja ei kannata vertailla. Mulla on koko ajan ollut siellä alakäyrällä, eka ei kyl päässyt ees sinne.

Oon taas valvoskellut. Vatsa naksahtelee tosi usein kun vauva liikkuu. Onkohan ne sit niitä kalvoja. Torstaina olen täysiaikainen (tai vauva on) ja saisi syntyä vaikka heti. Välilihan venytykseen sain ohjeen neuvolasta, mutta enhän mä nyt mitään semmoista pysty tekemään Ensinnäkin sormien laittaminen emättimeen ei kyllä onnistu, johan pelkkä kosketus emättimen suulla on kipuillut ja poltellut jo useamman viikon. Jos pyyhkiminen tekee kipeää niin miten sinne oikein voisi työntää mitään Pakko mennä synnyttämään ilman tätäkin valmistautumista Onhan se tietty kivuliasta kun vauvakin pää siellä venyttää paikkoja,mut siihen toivon hyvää puudutusta niinkuin viimeksi.

Katoin yhden synnytysvideon ja paperipussin oisin tarvinnut jo katsomiseen Vähän koitan sitä kuitenkin miettiä, varmaa on että rennon musta saa vasta kun vauvan päähän saan pinnin. Viimeksi sen jälkeen avauduin nopeasti 6 cm-> 10 cm. Vaikka kohdunkaula oli kadonnut ja olin täysin auki niin silti piti odottaa melkein 4h, että sai alkaa ponnistaa. Olin siis aina luullut, että kun on täysin auki niin sit vaan ponnistetaan Luin esikoisen synnytyspaperit ja niissä lukee, että kohdunkaula kokonaan kadonnut klo 17.05. Ponnistaminen aloitettiin klo 20.38.

Fyysisesti mulla alkaa olla väsynyt olo. Parin kilometrin kävely sattuu ja varsinkin paikallaan seisominen on tosi tylsän tuntuista. Paljon mietin jaksaisiko mieli ja keho vielä raskauden tämänkin jälkeen. Meillä siis 11 blastoa pakkasessa Aiemmin aina niin surkea tulos, ettei mitään pakkaseen ja nyt noin monta. Jotenkin aina ajattelin, että kaikki alkiot haluisin kokeilla, mutta nyt niitä on kyllä tosi monta. Aika näyttää mitä tapahtuu. Ikäkin kyllä tulee vastaan äkkiä.

36+3

Voi, olisipa itselläkin tuollainen ”ongelma”, et blastoja on noin runsaasti pakkasessa. Kun itsellä omasoluhoidot eivät tuottaneet tulosta ja luovutusmunasoluilla ja -siittiöilläkin tuli vaan yksi ainoa blasto, joka nyt siis tuolla vatsassa kasvaa, ja tähän kaikkeen mennyt kaikki säästöt ja melko paljon vanhempienkin rahoja, niin en tiedä onko mitenkään realistista ajatella että maksaisin
7000-8000€ uudesta luovutussoluhoidosta. Ja itselläkin tulee ikä vastaan melko pian. Olisipa Suomessa alkioadoptio mahdollista. Sama se olisi kun biologista lasta en todennäköisesti ikinä saa eikä miestäkään ole, jonka siittiöitä voisi käyttää. Ja tuntuu tosi surulliselta, että alkioita ei voi adoptoida vaikka ottajia löytyisi, vaan sit ne menee roskiin tai tutkimuskäyttöön kun ei ole enää ”tarvetta”.

Itse kärsin sokerirasituksen jo pari viikkoa sitten koska siskon raskausdiabeteksen takia olen riskiryhmässä. Uudestaan saa sen kärsiä sit vähän myöhemmin. Tuli kyllä alkuun aika huono olo siitä litkusta ja mua alkoi väsyttämään ihan hirveästi. Onneksi ainakaan toistaiseksi kaikki arvot pysyivät raja-arvojen alla.

Nyt toista viikkoa oikeastaan alkaa vähän jo huomata ja tuntua, että vatsa kasvaa. Olen itse niin lyhyt niin lääkäri arveli et aika nopeasti voi alkaa näkyä ja niin taitaakin käydä. Vaikka suurin osa kyllä edelleen turvotusta. Iltaisin maha on kuin pallo Ihan sama mitä syön niin turpaan silti. On melko rasittavaa. Kuvia olen ottanut säännöllisen epäsäännöllisesti alusta asti, pahimpia turvotushetkiä välttäen kylläkin

Doppleri on mulla käytössä lähes päivittäin tällä hetkellä. Nyt löydän äänet jo lähes samantien. Oli vähän huijariolo perjantaina neuvolassa, kun hoitaja lopuksi sanoi, et kuunneellaanpa sitten sydänäänet ja tietenkin oletti että olisin kovin innostunut asiasta. En sit kehdannut sanoa, että olen niitä aika paljon kotona kuunnellut

14+3

 

Voi, olisipa itselläkin tuollainen ”ongelma”, et blastoja on noin runsaasti pakkasessa. Kun itsellä omasoluhoidot eivät tuottaneet tulosta ja luovutusmunasoluilla ja -siittiöilläkin tuli vaan yksi ainoa blasto, joka nyt siis tuolla vatsassa kasvaa, ja tähän kaikkeen mennyt kaikki säästöt ja melko paljon vanhempienkin rahoja, niin en tiedä onko mitenkään realistista ajatella että maksaisin
7000-8000€ uudesta luovutussoluhoidosta. Ja itselläkin tulee ikä vastaan melko pian. Olisipa Suomessa alkioadoptio mahdollista. Sama se olisi kun biologista lasta en todennäköisesti ikinä saa eikä miestäkään ole, jonka siittiöitä voisi käyttää. Ja tuntuu tosi surulliselta, että alkioita ei voi adoptoida vaikka ottajia löytyisi, vaan sit ne menee roskiin tai tutkimuskäyttöön kun ei ole enää ”tarvetta”.

Itse kärsin sokerirasituksen jo pari viikkoa sitten koska siskon raskausdiabeteksen takia olen riskiryhmässä. Uudestaan saa sen kärsiä sit vähän myöhemmin. Tuli kyllä alkuun aika huono olo siitä litkusta ja mua alkoi väsyttämään ihan hirveästi. Onneksi ainakaan toistaiseksi kaikki arvot pysyivät raja-arvojen alla.

Nyt toista viikkoa oikeastaan alkaa vähän jo huomata ja tuntua, että vatsa kasvaa. Olen itse niin lyhyt niin lääkäri arveli et aika nopeasti voi alkaa näkyä ja niin taitaakin käydä. Vaikka suurin osa kyllä edelleen turvotusta. Iltaisin maha on kuin pallo Ihan sama mitä syön niin turpaan silti. On melko rasittavaa. Kuvia olen ottanut säännöllisen epäsäännöllisesti alusta asti, pahimpia turvotushetkiä välttäen kylläkin

Doppleri on mulla käytössä lähes päivittäin tällä hetkellä. Nyt löydän äänet jo lähes samantien. Oli vähän huijariolo perjantaina neuvolassa, kun hoitaja lopuksi sanoi, et kuunneellaanpa sitten sydänäänet ja tietenkin oletti että olisin kovin innostunut asiasta. En sit kehdannut sanoa, että olen niitä aika paljon kotona kuunnellut

14+3

Ihan vaan sellainen kommentti, etta kohdussasi kasvava lapsi on kylla aina biologisesti Sinun, vaikka ei sitten olisikaan geneettisesti, jos on luovutetuilla munasoluilla tehty hoito (epigeneettisesti Sinulla on kylla vaikutusta myos luovutetusta munasolusta kehittyvaan sikioon).

 

@Ihanapa - kiitos synnytystarinan kirjoittamisesta ja onnittelut viela kerran ihanasta pikkuisesta!!!

 

@Sukkis Onhan Suomessa mahdollista käyttää luovutettuja alkioita. Olen itsekin miettinyt että jos vielä tämän jälkeen yrittäisi, niin luovutetulla alkiolla, koska meidän alkiot loppuivat pakastimesta ja uusi kierros alusta asti olisi liian kallis. Ja tämäkin vauva on lahjamunasolulla aikaan saatu, tosin ehkä mies pitäisi vielä ylipuhua siihen ettei olisi hänen siittiöstä. Ei ehkä ole tämän hetken murhe

33+0

 

@Sukkis Suomessa on kyllä alkioadoptiota, meidän kli ikalla adoptoitu alkio maksoi 2015 950e/kpl (+siirto/sulatus yms, kulut). Harkitsimme tätä kun IVF-hoidoissa kerätyistä 65 munasolusta ei ollut tullut vielä yhtään blastoa. 1 kolmepäiväinen saatiin, siitä alkoi esikoisen raskaus. Esikoisen vuoksi jatkoimme vain luovutetuilla siittiöillä tässäkin yrityksessä. Oli kaksi vasteetonta stimulaatiota (keskeytettiin) ja sit 4. stimulaatiosta ekaa kertaa tosi paljon blastoja. Lääkekombo oli täysin eri. Voihan olla, että ne 11 on kaikki epänormaaleja. Koska meillä luovutetut siittiöt niin ei voida muille pareille lahjoittaa ylimääräisiä.

Oon laskenut, että meidän lasten tekemiseen on kulunut 33 350 e. (vuodesta 2012) 1/3 meidän rivariasunnon hinnasta. Velkaa on vielä 2100 e jäljellä. Lainarahalla oli pakko mennä kuin mies oli kht vuoden 2018 ja hänen vuositulot 3400 e (-verot) Ja munkaan palkka nyt ei superhurja, välillä hyvä kun ruokaan riitti rahat. Ihan kamalaa. Rahaa se silti vaan on ja pakko oli takoa kun munasoluja vielä tuli. Ei voi tässä iässä muutamaa vuotta odottaa.

En saa taaskaan nukuttua, aamupäivällä on äitipoliaika ja aikalailla jännittää.

36+4

 

@Sukkis Suomessa on kyllä alkioadoptiota, meidän kli ikalla adoptoitu alkio maksoi 2015 950e/kpl (+siirto/sulatus yms, kulut). Harkitsimme tätä kun IVF-hoidoissa kerätyistä 65 munasolusta ei ollut tullut vielä yhtään blastoa. 1 kolmepäiväinen saatiin, siitä alkoi esikoisen raskaus. Esikoisen vuoksi jatkoimme vain luovutetuilla siittiöillä tässäkin yrityksessä. Oli kaksi vasteetonta stimulaatiota (keskeytettiin) ja sit 4. stimulaatiosta ekaa kertaa tosi paljon blastoja. Lääkekombo oli täysin eri. Voihan olla, että ne 11 on kaikki epänormaaleja. Koska meillä luovutetut siittiöt niin ei voida muille pareille lahjoittaa ylimääräisiä.

Oon laskenut, että meidän lasten tekemiseen on kulunut 33 350 e. (vuodesta 2012) 1/3 meidän rivariasunnon hinnasta. Velkaa on vielä 2100 e jäljellä. Lainarahalla oli pakko mennä kuin mies oli kht vuoden 2018 ja hänen vuositulot 3400 e (-verot) Ja munkaan palkka nyt ei superhurja, välillä hyvä kun ruokaan riitti rahat. Ihan kamalaa. Rahaa se silti vaan on ja pakko oli takoa kun munasoluja vielä tuli. Ei voi tässä iässä muutamaa vuotta odottaa.

En saa taaskaan nukuttua, aamupäivällä on äitipoliaika ja aikalailla jännittää.

36+4

@gemmy - ymmarran hyvin tuon rahan kanssa kamppailun. Meillakin on mennyt arviolta noin 60 000e (vuodesta 2017), kun ei ole ollut mitaan Kelan yms. tukia ja matkat paalle. Minunhan piti myos jattaa sillloinen tyopaikkani viime vuonna aika lailla siksi, kun hoitoja ei ymmarretty/tuettu/hyvaksytty; loysin kylla muita kivoja toita heti, mutta lahes puolella palkalla. Viime vuosi oli todella raskas, myos koska olin suurimman osan vuotta kahden asunnon loukussa, ennen kuin se myytava asunto lopulta myi ja sain siis vaihdettua halvempaan. Mutta myos minusta tietenkin kaikki on kannattanut ehdottomasti - tama raskaus on ehdottomasti meille ihan valtava siunaus ja kaikki on todellakin lopulta mennyt parhain pain, nyt minulla on jopa kannustava ja ymmartava pomo ja kunnon aitiysloma tiedossa - kunhan nyt vain tosiaan saisi vauvan elavana syliin ja sairaalasta kotiin kasvamaan. Vahan tassa jannittaa tiistain rakenneultra, etta onhan vauva elossa - mielestani kylla tunnen pienia potkuja nyt. En viitsi laskea, paljonko lainoja ja korttisaldoja viela jaljella. Tai no laskin/arvioin, ja onhan se paljon, mutta uskon, ettei pida pelätä vaan luottaa johdatukseen, ja joskus on helpompaa ja joskus vaikeampaa, mutta yritan oppia.

 

@Sukkis voi! Meillähän kävi kans ekassa luovutusmunasoluhoidossa että 13 solusta saatiin vaan yksi blasto. Mut onneks klinikka tuli vastaan ja seuraavat solut saatiin ilmaiseksi, ja nyt on vielä kuusi jäljellä! alkioadoptio on kyllä suomessakin mahdollista, ja hiukan halvempaakin kuin siittiöiden ja munisten erikseen ostaminen, että jos ja kun toisen lapsen aika tulee niin kannattaa kysyä sitä vaihtoehtoa

Niin ja kivaa et on muitakin aktiivisia dopplerin käyttäjiä! ite en päivittäin ihan oo käyttäny, mut melkein joka toinen tai kolmas päivä. Musta se on niin ihanaa ja kuinka mieskin tykkää sydänhän siinä sulaa kun näkee miten onnellisena mieskin kuuntelee sitä sykettä! <3

Ja kuten @Rusakkonen sanoi niin biologisia äitejä me ollaan kaikki täällä geneettisiä ei ehkä ihan kokonaan mutta mikäs väli sillä on olis hassua ettei oltais biologisia äitejä kun vauva kuitenkin kasvaa meidän mahassa, saa meiltä kaiken tarvitsemansa, me ollaan se lapsi toivottu ja haluttu ja synnytetään se. Musta on hassua kun jotkut lahjamunasoluäidit selittää olevansa vaan sosiaalisia äitejä, mut ite käyttäisin tota termiä vaan jossain sijaislapsi tms kuvioissa. Mut onko tuolla kategorisoinnilla nyt mitään väliä muutenkaan? Ainoita äitejä me lapsillemme ollaan ellei tällä palstalla sit oo naispareja, sit tietty on asia erikseen!

@gemmy mä unohdinkin kokonaan et teilläkin lahjikset käytössä! Joo kallista lystii tää on... me laskettiin et meil ois ollu vielä kolmanteen lahjahoitoon varaa, mut sit ois ollu pakko lopettaa. Kyllä mua ahdistaa kans kuinka mun koko vuositulojen verran on mennyt lapsentekoon. Onneksi sentään kaikki se vaiva palkittiin ja massussa pyörii kovan työn ja rahanmenon tulos niin se raha-ahdistus on mennyt mut laskettiin et n 20 000€ ollaan hoitoihin nyt käytetty. Ja onhan se paljon. sitä voi tosiaan synnytystalkoita lobbailla mielin määrin mut kun hoitojen hinnat on näin kovat mitä on niin harvallahan on puhtaasti varaakaan yrittää