~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~

Voi Marrasmai, teiän pikku rakas maanantaikappale❤ Täällä ihan liikutuksissa sun viestiä luin.
Ei oo varmasti helppoa sulatella ja miettiä tulevia hetkiä.
Te saatte varmasti siellä huippu hoitoa vauvalle.
Voi kun teiän pikku ihme jaksaisi olla vahvana ja kaikki menisi olosuhteisiin nähden hyvin. Teiän sydän varmasti meinaa särkyä ja särkyykin, kun joudutte seuraamaan avuttomina pikkusen rakkaan taistelua.
Paljon enkeleitä matkallenne!
 
MyMa mulla käynnistettiin kun vesien menosta huolimatta ei 24h sisällä alkanut synnytys. Eli vaihtoehtoja ei ollut jäädä odottelemaan tulehdusriskin takia. Vesien menosta 12h päästä käytiin näytillä käyrillä ja otettin streptonäyte. Se kun oli nega niin lähetettiin kotiin yöksi. Olin silloin vaan sormelle auki. Supistuksia tuli yöllä, mutta laimeita ja epäsäännöllisiä joten seuraavalle aamulle varattu käynnistys sitten toteutettiin. Heti aamulla osastolla lääkäri tosi kovakouraisesti puhkaisi kalvot kohdunsuulta, se reikä mistä lapsivettä pulppusi oli jossain muualla kuin kohdunsuulla. Ja siitä sitten saliin ja oksitosiinitippaan. Se aloitettiin noin klo10 mennessä aamulla niin synnytys on kirjattu alkaneeksi (supistusten säännöllisyyden alkaessa) muistaakseni vasta klo 13 päivällä.

Ai niin jos vesiä menee oikein urakalla niinku mulla että pulppuaa pitkin päivää niin ei kannata olla huolissaan (niinku minä silloin), että jääkö vauvalle vettä ollenkaan. Lapsivettä muodostuu niin kauan aikaa kun istukka toimii ja sehän toimii niin kauan kunnes vauva on syntynyt.

Itse en jotenkin tajunnut pelätä käynnistystä. Voin kertoa oman kokemuksen uudestaan tähän (tulee romaani :ROFLMAO:). Eli muutenkin menin aika 'takki auki' synnyttämään, synnytystoivelistasta sanoin kätilölle vaan, että haluttais perhehuone. Koin sitte kuitenkin todella vaivaantuneeksi alkaa pyytelemään heiltä jotain ohjausta esim hengityksestä, asennoista, liikkumisesta jne jos itse olisin vain synnytyskuplassani. Ois kyllä pitänyt! Olin jotain mindfullness juttuja miettinyt rentoutukseen ja itsensä psyykkausta "jokainen supistus tuo vauvan lähemmäs", mutta muuten menin avoimin mielin enkä sulkenut pois lääkkeellistä kivunlievitystä vaikka ajattelin, että olisihan se kiva jos pystyisi olemaan ilman.

Jumppapallolla oli mukava heijailla siinä alussa, mutta scalp anturi lähti jatkuvasti vauvan päästä pois ja siitä jotenkin taannuin enemmän sängyn puolelle kun synnytyskuplassani jotenkin koin, etten halua uudella scalpilla rei'itettävän vauvan päätä jatkuvasti, ja että scalp lähti just sen jumppapallon takia.
Kuulemma scalpistakin voi kieltäytyä, ainakin hetkittäin. Seuraava kerta jos tulisi ja sama tilanne niin pyytäisin käyriä otettavan mahan päältä jonkin aikaa että saisin rauhassa jumppapalloilla ja liikuskella niin kauan kun pystyy. Sänkyyn jääminen voi hidastaa prosessia kuitenkin ja niin kauan aikaa kun ei ole liian kipeä liikkuakseen niin kannattaa pysyä aktiivisena mitä minä en tajunnut :X3:

Kuitenkin sitten kun oksitosiinia tippui jo hyvä määrä ja supistukset alkoi olla hurjia niin ei kyllä mulla mitään mahdollisuutta olla ottamatta koko helahoitoa. Olin kokeillut varmaan kaikki lääkkeettömät paitsi aquarakkulat kun kuullut niistä vaan huonoa, että niiden laitto sattuu niin paljon että hetkeksi unohtaa supistuskivut :LOL:

Jossain vaiheessa päivän mittaan aloin olla ihan saatanan kipeä ja mitkään mindfullnessit tai tsemppaukset ei kyllä enää auttanut kun supistuksia vyöryi päälle. Olin vaan 3cm auki kun alkoi olla vitsit vähissä ja sain oxanest kipupiikin mikä vei mukavasti supistuksista terän (mies myös hieroi stressipallolla alaselkää kovasti) ja vaikka jokainen supistus veikin kiputranssiin niin silti niiden välissä lääkkeen ansiosta pystyin vaipumaan "aahhh mikä fiilis" olotilaan kun mulle noi opioidipohjaiset lääkkeet toimii hyvin ett saan tosi kivan fiiliksen niistä :D Ja oxanestin tarjoaman rentoutumisen myötä parissa tunnissa lähti etenemään ja avauduin 6cm ja kun vaikutus siinä lakkasi niin sain epiduraalin. Se aika odotella epiduraalia kun kipupiikki ei toiminut oli, noh... aika karmeaa :whistle: Ja kuten muutkin sanoo niin taivas aukesi epiduraalin myötä ja sain levättyä.

Mulla kroppa ei kai ota vastaan noita rankkoja oksitosiinisupistuksia hirveän hyvin tai sitten päästin sen "VOI PRKL KUN SATTUU" ajatuksen liikaa mieleen etten pystynyt rentouttamaan ajatuksia ja itseäni tai ajattelemaan yhtään, että joo se vauva on lähempänä jokaisen aallon myötä.
Siinä epiduraalipäissäni katselin sitä supistuksia näyttävää mittaria, että eipä siellä paljoa taukoja näkynyt supistuksien välissä huh. Kun olin 10cm niin meni vielä aikaa kun piti odotella vauvaa laskeutumaan, johtui varmaan siitä kun tuli nyrkki poskella maailmaan lopulta imukuppiavusteisesti tunnin ponnistusvaiheen päätteeksi.

Epiduraali puudutti supistuksien kivut tehokkaasti, mutta silti jokainen supistus tuntui ihan järkyttävänä paineena pyllyssä. Sain epiä lisää muutaman kerran, kun vaikutuksen hiipuessa sitä paineentunnetta oli mahdottoman tuntuista sietää, sitä enemmän mitä lähempänä ponnistustamista olin. Ja se paineen tunne myös ohjasi ponnistuksessa eli kun paineaalto pyyhkäisi takalistoon niin oli aika ponnistaa.
Ja mainintana epiduraalin laitosta sen verran, että olin sitä pelännyt ennen synnytystä, mutta siinä vaiheessa ei sattunut kyllä pätkän vertaa! pieni nippaus tuntui kun siinä kärvisteli muutenkin ihan infernaalisissa kivuissa niin hyvä että huomasi!

Ihan hyvä fiilis jäi synnytyksestä, olin kokeillut kaiken muunkin kuin lääkkeellisen ja ammeen eli ainakin yritin. Mielenkiinnosta haluaisin kokea luonnollisestikin alkaneen synnytyksen, että onko ne tosiaan siedettävämpiä ne supistukset niinku niin monet molemman kokeneet sanovat. Ja voisiko minunkin keho ponnistaa vauva ulos vain hengitellessä ilman hampaat irvessä puskemista.
Mulla henk koht ei ollut mitään pienintäkään mahdollisuutta kestää tuota lystiä ilman kaikkea mahdollista apua. Mutta tosiaan apuja kyllä saa, siitä ei kannata olla huolissaan jos käynnistykseen joutuu!
 
Voi Marrasmai! Voimia asioiden sulatteluun. Hyvissä käsissä varmasti olette, mutta onhan se todella rankka alku pienelle ihmiselle ja teille vanhemmille (täällä vetistelen :cry:)

@mavli hienoa, että sait hyviä uutisia.

Toivon, etten enää joutuisi käynnistykseen. Väkivaltainen kokemus! :cry: Mulla ei ollut yhtään tunnistettavaa supistusta ennen synnytystä. Mutta olin 2 cm auki viimeisessä tarkastuksessa, jossa päätettiin käynnistää (koska loop ehkä?). Aukesin ballongilla tosi nopeasti 2 cm lisää. Mutta vasta kun kalvot puhkaistiin tuli hentoja supistuksia omasta takaa. Eipä niitä omia paljon katseltu. Saliin vaan heti kun vapautui ja tippaan. Ehkä n.10 repivää supitusta ja sitten olinkin 10 cm auki ja vasta sitten kätilö ehti katsomaan ja kysyi haluanko epiduraalin. Ilmeisesti sen olisi voinut saada vaikka vähän aikaisemmin (n) Oli kai se hyvä, että toimittiin nopeasti, mutta kun ei vauvalla ollut mitään hätää, niin tommonen 3 h synnytys, kaasu pohjassa, isolla oksitosiiniannoksella. Hyi. Jälkikäteen mietin, että johtuiko se kiire ja ihmisten laukkaaminen edestakaisin ja se, että me jäätiin harjoittelijan vastuulle, siitä että laitos oli sulussa. Ja oli kiire vaan ottaa vauvoja ulos, vaikka väkivallalla, että salit tyhjenee.

Lisäksi leikkaussalikokemus oli ikävä. Odottelin 40 min jalat sellaisiin telineisiin väännettyinä, että lääkäri tulisi kursimaan minut kokoon. Sen aikaa siellä mun jalkopuolella oli hoitajia (siis oikeasti useampia), juttelemassa mun avoimen, runnellun römpsän vieressä niitä näitä. Leikkurista jouduin häräämöön, jossa oli joku jolla oli kiire päästä tauolle. Olin ainoa siellä. Ja tämän heräämötyypin kaverit kävi häntä kärttämässä vähän väliä johonkin. Kuulin, kun nämä käy keskustelua mun jaloista "eikö ne vieläkään liiku?" "No, ei vittu, liiku. Pakko niiden on kohta liikkua". Tuli kauhea hätä valehdella, että tunnen jalat ja kyllä ne liikkuu, kun halusin sieltä niin paljon pois. Vauvaa ei voinut tuoda heräämään, koska lämmöt oli laskeneet ja oli lampun alla. Vasta yöllä pääsin perhehuoneeseen ja aamulla 7 aikaan vauva haettiin pois. Ekat yhteiset hetket jäi ohuiksi.
 
Mulle on tehty nuorena vuosikausia sitten loop myös, mutta ei tainnut vaikuttaa mihinkään.

Yksi asia mitä ehkä pitäisin silmällä itse mahdollisessa seuraavassa synnytyksessä olisi asioiden eteneminen käynnistyksen suhteen. Nythän mulla ei ollut vaihtoehtoja kun alkoi vesien menolla ja oli jo kulunut se vuorokausi, mutta muuten noiden vauhditusten käyttö olisi kyllä hyvä olla maltillista eikä kaavamaista. Mielummin just jää niitä omia supistuksia odottelemaan mikäli ei kiire ole ja vauvan vointi hyvä, mutta kuuleehan sitä tuollaista ikävää että heti tuupataan täyteen kaikkea vain että saataisiin vauva syntymään nopeasti vaikka siihen ei olisi tarve.
Varmaan olisi hyvä valmentaa miestä (tai ottaa mukaan suola tms tukihenkilö) omien toiveiden suhteen että olisi joku puhumassa sun puolesta jos itse et kykene synnytyskuplaltasi kommentoimaan asioiden etenemistä.
 
  • Tykkää
Reactions: Zoona
Voi @marrasmai, itku tuli silmään täälläkin kun sun juttua luin pikku maanantaikappaleesta :cry: Teillä tulee olemaan rankat ajat kun se oma pienenpieni kullanmurunen joutuu heti elämänsä aluksi leikkauspöydälle, mutta yrittäkää jaksaa sillä voimalla, että sitten se pieni elämä saa oikeasti lähteä terveempänä käyntiin ❤ Jos teillä diagnoosi pysyy tuossa, eikä tule muita kehityshäiriöitä ilmi niin kuitenkin kuulostaa siltä, että edellytykset on hyvään ja onnelliseen elämään teidän vauvalla ja perheellä. Vielä on odotusta jäljellä ja varmasti se operointien ajanjakso on hirveää aikaa, mutta sekin aika tulee jäämään taa ja sitten saatte nauttia omasta vauvastanne. :love:

@mavli hyvältähän nuo uutiset tosiaan kuulostavat. Ja aortan kaarikin löytyi, hienoa (y) Ymmärrettävää silti että sitä vähän sulkeutuu omiin mietteisiin kun joutuu kuitenkin tiukan seurannan alle. Mutta se on kuitenkin positiivinen juttu että koko ajan syynätään, vaikka raskasta se kontrolleissa ramppaaminenkin varmaan on. Siihenkin kuitenkin tottunee ja ehkä taas pieni sulatteluaika helpottaa mieltä.

@Zoona kylläpä sulla on ihan p*rse kokemus!:eek: :censored: Toivottavasti tuommoista ei kellekään enää tule eteen! Vähän tuommoisia mietteitä ja samoin @Mandala n keissin tapaisia ajatuksia oon miettinyt pienellä kauhulla (vaikka ihan tietoisesti oon välttänyt negatiivisiin mahdollisuuksiin vellomista), että eniten tuntuisi kurjalta sellainen kylmä, epäinhimillinen ja piittaamaton kohtelu. Ja tuo liukuhihnalta asioiden tekeminen, juurikin esim kalvojen puhkaisu tai kova oksitosiinitippa ihan nyt siksi vaan ettei pitäisi niin kauaa petipaikkaa varattuna.

Olen itse kyllä sellainen että saan suuni auki ja osaan vaatia oikeuksiani ja kysyä toistakin toimintatapaa MUTTA vain jos olen siis ns. täysissä voimissa. Jos olen johonkin kipuihin ja transsiin vajonneena niin mies ei kyllä osaa mun puolia niin pitää tämmöisissä asioissa... Noh, katsotaan kuinka käy, mä menen silti positiivisin mielin Taysiin :)

MyMa 40+3
 
Kiitos tuesta ihanat ❤
Ja ihanaa että mavlilla on kaikki hyvin, vaikka ymmärrä kyllä ettei uskalla oikein luottaa että kaikki menee hyvin kun on kerran säikäytetty.
Mulle on sanottu ettei vauva ole raskausaikana vaarassa tän vian takia, mutta kova huoli on silti.

Nyt oli just tullu nipt-vastaukset, normaalit kromosomit ❤
 
Mitäs muuten kuuluu @Bridge @esemila @SalamaT ja @Tupsuli? Te tulitte nyt ekana mieleen joista ei oo ihan just kuulunu :)

MyMa 40+3
Mulle kuuluu kiitos hyvää! :love: Vauvakuumeissani täällä fiilistelen teidän kuulumisia ja kauhulla seuraan 1 v 3 kk ikäisen kuopuksen kasvua. Nyt ihan muutaman viikon sisällä hän on alkanut muistuttamaan taaperoa, vielä muutama viikko sitten hän oli selvästi vielä ihan vauvamainen... Ihan järkyttävää, mitä ihmettä mä sitten teen!! Imettää aion toki mahdollisimman pitkään, mutta sitten onkin kriisin paikka. Lähipiiriinkään ei ole tietääkseni tulossa vauvoja. No me jatketaan alkioiden pakastussopimusta ja voin haaveilla mielessäni niin sulatuksesta muutaman vuoden päästä :love: Onnea kaikille raskaudessa ja synnytyksessä! Marrasmaille ja muillekin huolestuttavia uutisia saaneille erityistsempit. Ymmärrän huolet leikkauksista ym., mutta onneksi Suomessa (ja Ruotsissa) on maailman parasta ja turvallisinta sairaanhoitoa ja tulee aika jolloin pieni tyttönne elää ihan normaalia taaperon elämää eikä muista leikkauksista mitään.
 
@Caro87 ihana että kaikki meni teillä hyvin ja että sullakin olo on jo ok :love:

@mavli ihania uutisia sielläkin! :love: Ja kuinka hienoa että ehkä sitä vettäkin oli nyt hieman enemmän!

@marrasmai hyviä uutisia sielläkin nipt-tuloksista! Ihanaa! vaikka sydänviat ei nyt ole ikinä helppoja niin hyvää tässä on kuitenkin se että ne tietää jo että mikä pikkuisella on ja siihen osataan näin ajoissa jo varautua. Toivotaan että pääsisitte mahdollisimman vähäsillä leikkauksilla pirpanan kanssa ❤ Kyllähän tämä kaikki ylimääräistä huolta ja murhetta tuo, sydäntä riipii edes ajatella niitä leikkauksia, mutta jos lääkäritkin oli melkoisen positiivisia asian suhteen niin antaa kyllä varmasti uutta toivoa! :love:

@Zoona hyi kamala mitä olet joutunut kokemaan :(

Kuten aikaisemminkin sanoin niin en ole tuota synnytystä osannut (vielä) pelätä, mutt toi liukuhihna meininki kuullostaa kyllä ihan hirveältä! Vaikka joo on kiire ja paikat vähissä niin jotain inhimillisyyttä toivoisi edes :cautious: ja jotenkin just toi kun on siellä sitten ensimmäistä kertaa niin tuskinpa sitä osaa tai kehtaa alkaa vaatimaan mitään. No toivotaan että porukka tekee juhannuksena niitä vauvoja eikä ole synnyttämässä kuten me :whistle:

Mua hirveästi polttelisi mennä ostamaan jo vaunut. Tossa nurkassahan ne sitten 4kk vielä pölyyntyisi mutta jotenkin kauhea tarve ostella jotain... onkohan teidän muiden ostohimot tullu kaikki mulle :unsure:

Kiuski 22+4
 
Marrasmai, hyvä kuulla, että kromot on ok ja sairaus on hoidettavissa. Onhan se rankka alku pienelle, mutta sissi hän varmasti on alusta asti. Olisiko joitain tukiryhmiä tälle sairaudelle? Voisi olla hyvä saada lisätietoa ja onnistumiskertomuksia.
Mavlin tilanne on kyllä ollut raastava ja vihdoinkin aorttakin lopetti piilottelun. Munkin piti viime ultrassa kysyä, joska näyttäisi aortan ja siellähän se oli. Eiköhän se lapsivesiasiakin järjesty. Hyvä, kun olet seurannassa. Voisiko nyt jo puhaltaa ja rentoutua?
Carolle suuret onnittelut pienestä! Oli varmasti helpotus, kun poika oli sylissä.
Myma ja Ranau, kohta kohta. Täällä jännitetään mukana. Tunneistahan nyt on kyse, ties vaikka olisitte jo sairaalassa.
Lullaby, tänään saat ne hyvät uutiset, tulehan heti kertomaan. Ei enää sitten epäilyjä, jookos. Ne arvot tosiaan ei välttämättä yksinään kerro mitään, täytyy ottaa kaikki tekijät huomioon riskinlaskennassa. Onneksi saat nekin tiedot tänään.
Zoona, koita huolehtia vähemmän, stressi vaikuttaa pieneenkin. Kohta hän alkaa liikkumaan joka päivä ja voi nauttia olosta. Mikä kiire tässä on.
Siidakin voisi jo alkaa ostelun, luota vain, että pienet tulee maailmaan. Sulla ei ole tainnut kummoisia ongelmia olla tähänkään asti, toivottavasti pysyy näin.
Kiuski, mää ostin jo vaunut, kerran oli hyvä messutarjous. Jos ne pölyttyy niin pyyhi ne ;) Ostettavaa on aika paljon, joten pienissä erissä on mun mielestä kiva ostaa.
Täällä olo on ihana, todella nautin raskaudesta, mahasta, liikkeistä ja ostoksista. Väsymys tulee herkemmin, mutta sitten täytyy vaan levätä. Kiirettä on pitänyt monen asian kanssa, joten on jäänyt tämä kirjoittelu, luen kyllä teidän kuulumisia ja elän mukana. Vaihdoin tuossa klinikkaa, kun en tykännyt enää lääkäristä. Nykyinen vaikuttaa oikein mukavalta. Viime viikon ultrassa poika oli jo 820 g ja kaikki hyvin. Ihana lähteä hymy huulilla vastaanotolta. Yritän olla aktiivisempi nyt palstalla.
Bridge, 25+6
Bridge ... 5.ICSI:n jälk.lahja-alkio ... ensimmäinen ... 1.6.2018
 
Paljon tullu tekstiä taas edellisestä.. täytynee ennakoida ja ainakin joillekin kommentoida nyt kun ei tiedä pystyykö mitään sit iltapäivällä.
marrasmai Onnea terveistä kromosomeista!! <3 Kovin on kivikkoinen taival tulossa teidän pienelle, ja voin vaan kuvitella miten leikkaukset varmaan jo jännittää.. mut alkuvaikeuksien jälkeen sit pääsette nauttiin siitä ihan normaalista vauva-arjesta ja elämästä siitä eespäin :) Onhan hän osottanu jo valtavaa sisukasta taistelutahtoa ylipäätään kun on selvinny voittajana jo näinkin isoks!
Onneks asutaan täällä maailman pisimmälle kehittyneimmän lääketieteellisen osaamisen keskellä ja asioille on niin paljon tehtävissä.
mavlillakin huolet alkaa hälveneen :)
Ranaulla ja MyMalla loppuhuipennus häämöttää lähipäivinä tai viikkoina, kauaa ei mee enää Xiennallakaan, onnea matkaan! (y)
Oon ainakin ite kokenu et oon saanu hyvää hoitoa Taysissa, kumpa sais kokee sen vielä synnytyksenkin puitteissa.. Oli jossain vaiheessa puhetta kotisynnytyksistäkin, empä uskaltas sellasta riskiä ottaa missään nimessä! Mitä jos yhtäkkiä tarvittaskin hätäsektioo? :eek: huhhuh, en uskalla edes ajatella,..ja haluan todellakin ne tehokkaimmat kivunlievitykset niin pian kun voidaan antaa.
Zoona Kurjaa että viime kerralla oli noin alentavaa kohtelua :devil: Toivottavasti seuraavasta kokemuksesta jää sit paljo parempi muisto!
Bridge, onnea poikalupauksesta :love: samoin mavlille lisäillään siniväriä..

Toissapäivänä oli taas pakko käydä dopplerilla ja sinnikkään hakemisen jälkeen syke löyty, eli ainakin toissapäivänä on ollu hengissä. Eilen mielestäni tunsin myllerrystä ja näinkin ihon kohoilua häpyluun yläpuolella. Ei siitä enää voi erehtyä tai sekottaa pieruun tms. Oireitakin on vaihtelevasti edelleen, aamusta sain just ja just nieltyä vedet mitkä nousi takasin kurkkuun, ja tisseihin on etenkin nänneihin tullu uutta kipeyttä. Turvotuksia ei oo niissä tai missään muuallakaan vieläkään, toivottavasti ei lapsellakaan.. tosiaan eipä ne oireet mitään kerro onko lapsi terve vai ei. Niin miten jos seulat hälyyttää niin saako sen NIPTin sit julkiselta?
Viime yö meni levottomasti, lapsi heräili vähän väliä tukkoseen nenään ja ite en meinannu saada unta enää 5 jälkeen.. yhteensä siis nukuin jonkun 3 tuntia ja senkin pätkissä :sleep: no joskus se on tällästä. Ajatukset meinaa karkailla välillä sinnekin mitä se sit ois jos on kaks pientä herättelemässä pitkin yötä...no se on sit sen ajan (onnellinen) väsymys.

12+0
 
Viimeksi muokattu:
Haikara matkalla :love:

nimim. ... hoito ... monesko tulossa ... LA

Ranau ... 1. IVF ... toinen ... 26.2.2018
Xienna ... 2.ICSI 1.PAS ... toinen (1.yhteinen) ... 26.3.2018
#hope ... 1.IVF ... ensimmäinen ... 22.5.2018
SalamaT ... 3.IVF 3.PAS ... ensimmäinen ... 31.5.2018
Helios ... 4.ICSI 8.PAS (lahjasiittiöt) ... ensimmäinen ... 31.5.2018
Bridge ... 5.ICSI:n jälk.lahja-alkio ... ensimmäinen ... 1.6.2018
esemila ... 9.PAS (lahjamunasolut) ... toinen ... 5.6.2018
Siida ... 3.ICSI 1.PAS ... toinen ja kolmas... 15.6.2018
mavli ... 2.IVF/ICSI 1.PAS ... toinen ... 20.6.2018
kiuski ... 2.ICSI 1.PAS ... ensimmäinen ... 25.6.2018
maljakko ... 3.ICSI 2.PAS .. ensimmäinen ... 29.6.2018
marrasmai ... 5.ICSI ... ensimmäinen ... 8.7.2018
Zoona ... 2.IVF 3.PAS ... toinen ...11.8.2017
lullaby ... 7.IVF ... kolmas ... 6.9.2018


Myöhemmin onnistuvat :unsure:

Toiveikas81 (1.ICSI - myöh. km)
Lia_ (2.ICSI - keskeytys rv22+1)
Tinnu (3.hoito/4.alkio - kkm)
Nenna81 (2.IVF 3.PAS - kkm)
AdeliinaJosefiina (2.ICSI 2.PAS - km)
Ravishing (1.IVF - kkm)
love- (1.ICSI ?.PAS - kem)
Jantzu (1.ICSI 2.PAS - kkm)
reason (2.IVF - kkm)
Molly3 (2 IVF+1 hoito lahjasoluilla 2.pas - tm)
Iiqu (? - kkm)
gemmy (3.IVF/1.PAS - kkm+tm)
Domi (4.IVF/1.PAS - tm)
An1z81 (1.IVF 1.PAS - tm)


Maaliin päässeet (y)

Haaveilija87 ... 1.IVF ... ensimmäinen ... 40+2 ... 17.2.2017
Mamido ... 2.IVF ... toinen ... 40+1 ... 27.4.2017
shelterme... 1.IVF ... ensimmäinen ... 38+1 ... 9.5.2017
Reuna ... 1.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 39+5 ... 12.5.2017
VienoUnelma ... 6. ICSI 3.PAS ... ensimmäinen ... 41+4 ... 13.6.2017
pussipiru ... 1. ICSI 2. PAS ... ensimmäinen ... ??+?
Yrittäjä J ... 2.IVF/ICSI ... ensimmäinen yhteinen ... 37+3 ... 16.6.2017
Sphinx ... 3.IVF/ICSI ... ensimmäinen yhteinen ... ??+? ... 24.6.2017?
adelmiina_ ... 3.IVF ... ensimmäinen ... ??+? ... 14.7.2017
Toive* ... 2.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... ??+? ... 16.7.2017
Viljonkka_ ... 2.IVF/ICSI 1.PAS ... ensimmäinen ... ??+? ... 3.8.2017
Gerbera_81 ... 3.IVF ... ensimmäinen ... 39+5 ... 5.8.2017
Emmiina85 ... 3.IVF ... ensimmäinen ... ??+? ... 7.10.2017
vipe1986 ... 2.IVF/ICSI 1.PAS ... toinen ...??+? ... 12.10.2017
Blob ... 1.ICSI 1.PAS ... ensimmäinen yhteinen ... 37+3 ... 8.11.2017
Roxanne ... 6.ICSI ... ensimmäinen ... 40+4 ... 20.11.2017
Kesäheinä-78 ... 6.IVF 1.PAS ... ensimmäinen .. 38+3 ... 11.12.2017
Evangelina ... 2.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 36+4 ...15.12.2017
Giraffen__ ... 3.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 39+0 ... 19.12.2017
Voikukka... 3.IVF 3.PAS ... ensimmäinen ... 39+0 ... 19.12.2017
Henrietta77 ... 1.ICSI ... toinen ... 39+3 ... 13.1.2018
Caro87 ... 2.IVF 1.PAS ... toinen ... 38+6 ... 17.2.2018
MyMa ... 2.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 40+6 ... 24.2.2018


************
Päivitykset siten, että ota [ quote ] alusta ja lopusta pois. Jokainen voi päivittää itse tai jättää punaisella värillä / muuten selkeästi päivityspyynnön
 
Viimeksi muokattu:
Marrasmai, ihanaa että kromosomit OK! Ihan varmasti mietityttää ja surettaa loppuraskaus ja nuo leikkaukset, pieni on jo tässä kohtaa niin rakas että sydäntä särkee ajatuskin. Onneksi tosiaan täällä Pohjoismaissa hoito on huippuluokkaa, kyllä teidän pikku taistelija saa omista lähtökohdistaan parhaat eväät elämäänsä. Iso halaus!

Lullabylle tsemppiä ultraan! Koita olla liikaa tuijottamatta niitä yksittäisiä arvoja. Ymmärtääkseni NIPTin saa julkiselta jollain raja-arvoilla.

Mavli, hienoa että saitte huojentavia uutisia! Seuranta on hyvästä, voidaan reagoida jos tarvetta ja toisaalta ei tarvitse epätietoisuudessa kärvistellä.

Kiuski shoppaile ihan rauhassa! Meillä on seissyt vaunut tossa jo pari kk, en ole edes raaskinut viedä varastoon vaikka sain sen siivottuakin niin että mahtuisivat... Tää on varmaan sellainen kunkin oman tuntuman mukaan-juttu, kyllähän niitä hankintoja ehtii tekemään vaikka si tarpeen mukaan syntymän jälkeenkin, mutta kyllä mulle se on sellaista henkistä valmistautumista. Kiva selailla netistä, kirjoitella ylös mitä tarvitsee ja vähitellen hankkia. Meinaan viikonloppuna jatkaa, kun mies on poissa, saan tehtyä sen isyyspakkauksen salaa valmiiksi!

MyMalle kiitos kysymästä! Täällä vähän Bridgen tavoin ollut kiirettä töissä ja muuten sit väsyttänyt, olen myös lueskellut kyllä, mutta en ole saanut aikaiseksi hetkeen kommentoida. Sydän syrjälläni olen seurannut Marrasmain ja Mavlin haasteita... Raskaus tuntuu sujuvan nyt oikein hyvin ja siitä on voinut nauttia. Toki väsymystä, turvotusta ja pientä kovottelua on, mutta ne kuuluu asiaan. Eilen meillä oli neuvolalääkäri, kaikki hyvin, kohdunkaulakin kiinteä ja n. 3cm. Typsy potkii ja sätkii koko ajan reippaammin monta kertaa päivässä. Eilen oli myös perhevalmennus, jossa tuli paljon ajateltavaa ja tutustuttavaa, tykkään että kaikki tuollainen on sitä pikku hiljaa valmistautumista. Töitä olisi pari kk ja mun töiden järjestelyt on ihan hyvällä mallilla. Maaliskuulle on lyhyt lomapätkä ja pääsiäinenkin kivasti katkaisee, eiköhän se siitä. Reissaamista yritän vähentää, pe, ma-ti putki tuntuu nytkin kyllä kropassa aika kokonaisvaltaisesti...

T. Salama 26+0, MyMan ja Ranaun tilannetta jännäillen...
 
  • Tykkää
Reactions: lullaby
Kaikki kunnossa ja nt oli pienempikin mitä aiemmalla, 1mm. Kasvussa kiriny sen 3pv vajeen ja vähän ylikin, eli koko oli 12+1!
En tiä tosiaan miten se kone laskee ne lopulliset riskiluvut mutta mihkään trisomiaan ei ollu kohonnu, downiin 1:1100 ja ne muut jotakin 1:10 000 ja 100 000. Ei siis aiheuta lisätutkimuksia tässä vaiheessa. Kovasti kääntyili ja liikutti jalkoja ja käsiä, kun välillä jouduttiin herätteleen et saatiin kaikki mitat ym. katottua..:love:
Huhhuh, jokohan tässä vähä uskaltas hengähtää ja alkaa varovasti uskoo tähän.... Vieläkin tuntuu jotenkin epätodelliselta koko raskaus, vastahan olin jollain varhasilla viikoilla ja unelmoin tästä rv12 ajasta kun ne kaikkein kriittisimmät keskenmeno-viikot ois ohitettu, ja tähän tuntu olevan iäisyys :rolleyes: Rakenne-uä ois sitte huhtikuun puolenvälin jälkeen 20+0.
 
Mahtavaa Lullaby! Onnittelut hyvistä ultrauutisista. Onnea ja tsemppiä myös marrasmaille ja mavlille positiivisemmista uutisista, vaikka huoli varmasti vielä painaakin mieltä. Onneksi kuitenkin seuranta on varmasti molemmilla hyvää.

Ja anteeksi jo etukäteen tämä omanapainen valittaminen johon ei edes oikeasti kai olisi aihetta mutta turhauttaa vaan niin vietävästi kun viime yönäkin 5 tuntia supisteli jo ihan kunnolla ja taas meni ohi. Sain vasta puoli neljä unta kun rauhoittui. Ei vaan jaksais odottaa ja valvoa ihan turhaa. En tiedä miksi tää nyt syö näin paljon vaikka ei vielä yliajalla edes olla. Olis vaan mieluummin ilman mitään oireita jos ei meinaa edes käynnistyä koko synnytys.

Ranau 39+3
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: lullaby
Ja anteeksi jo etukäteen tämä omanapainen valittaminen johon ei edes oikeasti kai olisi aihetta mutta turhauttaa vaan niin vietävästi kun viime yönäkin 5 tuntia supisteli jo ihan kunnolla ja taas meni ohi. Sain vasta puoli neljä unta kun rauhoittui. Ei vaan jaksais odottaa ja valvoa ihan turhaa. En tiedä miksi tää nyt syö näin paljon vaikka ei vielä yliajalla edes olla. Olis vaan mieluummin ilman mitään oireita jos ei meinaa edes käynnistyä koko synnytys.

Ranau 39+3
Mä ymmärrän sua ihan täydellisesti. En tajua miten olisin selvinnyt 40 +, oon hätänen ihminen ja erittäin huono odottamaan.... Tänä aamuna bussin odotus 6 min tuntui IKUISUUDELTA, ehkä siksi liikun joka paikkaan pyörällä, saan ajan kulumaan ja liian energian.. Ja oon dynaamisessa ammatissa.... Meidän muksut syntyi 38+4 ja 38+1, joten voin vaan kuvitella millasta se on odottaa lasketun ajan yli... Mulla kohdunsuu oli kypsä kummallakin kerralla jo 38+, ekalla kerralla synnytys käynnistyi vesien menolla itsekseen nukkuessa, toisella kerralla gynekologi avitti irroittelemalla kalvoja kun en jaksanut odottaa enempää ja edellinen synnytys oli hätäsektio niin ajateltiin, että olis hyvä, jos vauva syntyis hiukan pienempänä kuin, että menis ihan loppuun asti, se kai se ajatus siinä oli... No mutta hän joutui tekemään "eettistä pohdintaa" onko oikein irroitella kalvoja, jos potilas haluaa ja löysimme sille sitten lääketieteellisesti perustellun syyn :LOL: Mut toisaalta jos paikat ei oo kypsät, kalvojen irroittelu ei auta yhtään eli eipä siitä mitään vahinkoakaan olis voinut tulla. Oli tokalla kerralla kanava hävinnyt, 4 cm auki ja kalvorakko pullotti eli todellakin kypsät paikat ilman erotyisemman kipeitä suppareita, en tiedä miksi mutta mulla on molemmilla kerroilla raskauksissa kohdunkaula lähtenyt lyhenemään jo 16 + viikolla ja pikkuhiljaa kypsynyt siis 38 viikolle jo valmiiksi. Ekassa raskaudessa olin saikulla 18-26 viikoilla ja ekat kolme viikkoa vuodelevossa. Toisessa raskaudessa olin sitten kovottelujen ja kohdunkaulan lyhenemisen vuoksi aina ajoittain lyhyillä saikuilla. Liekkö perinnöllistä, äiti on synnyttänyt kolme lasta 36, 37 ja 38 viikoilla. Mulle ei oo tehty koskaan mitään loop-operaatioita tms. Toisaalta synnytyksissä mulla oli todella tehokkaat supparit, että ehkä ne mun lievätkin supparit tekee jotain kohdunkaulalle, saatikka sitten synnytyssupparit. Kuopuksen synnytyksessä ehti tulla max 20 supparia kun vauva oli ulkona, mutta ne 20 olikin sitten aivan järkyttäviä, tuntui että koko kroppa halkeaa.. :D Tsemppiä odotteluun!!!
 
  • Tykkää
Reactions: Ranau
Lullaby ihanaa! <3 Tämä oli jo todella iso askel kohti helpotusta, jos ei sitä vielä täysin tuonut!

Ranau huoh..todella pitkä on odottavan aika siellä.. Ja kyllä muistan kuinka itse sitä odotti suunnilleen jo 37+ viikolta joka yöltä sitä että lähtö tulee. Silloin mä jotenkin ’tiesin’ että syntyy ennen laskettua.

Mymallekin lähettelen taas tsemppejä täältä!

Kiuski osta vaan ne vaunut jos tulee hyvät eteen! :) Meillä nyt sekin toki että tuollaiset kaikki suurimmat on joko meillä tai saadaan ne joten tehtäviä hankintoja on aika vähän ylipäätään.

Blancalle onnittelut poikalupauksesta! Onpa meille kesäkuisille poikia tulossa! :)
 
  • Tykkää
Reactions: lullaby
Paljon onnea @Caro87 !! ❤ ja hienoa että @mavli ja @lullaby sai myös hyviä uutisia! Toivottavasti uskaltaa jo vähän rentoutua ja nauttiakin! Vaikka luulen että täällä kaikkien historialla täysin uskaltaa vasta kun vauva on sylissä. Ja siitähän alkaa varmaan kaikenlaiset muut huolet sitten :ROFLMAO: Täällä myös jännitetään @Ranau n ja @MyMa n uutisia!

@marrasmai hyvä että teillekin tuli hyviäkin uutisia, paljon voimia ja enkeleitä matkaan myös täältä! ❤ tukiryhmiä kannattaa etsiä, niistä saa apua ja tunteen ettei oo yksin!

@kiuski mäkin haluaisin jo ostaa vaunut mutta oon niin hämmentynyt siitä tarjonnasta että en osaa valita :ROFLMAO:

Jos jotain "hyvää" tässä deessä niin ei tarvii noita viimeisiä viikkoja odotella ja jännittää koska alkaa, varmaankin 38 viikko takaraja jolloin käynnistetään. Itsellä ajatuksena että toivottua asti v35 päästäisiin, olis tosi hyvä ❤

Oon saanut nyt eilen ja tänään itselleni vähän paniikkia kun liikkeet yhtäkkiä vähentyneet ja laimentuneet paljon. Onko kokemusta? Kuitenkin jo useamman viikon tuntunut lähes kokoajan pienenä möyrintänä ja potkujakin (etenkin alakertaan :ROFLMAO:) välillä niin että oikein säpsähtää. Nyt kuitenkin kovin hiljaista pari päivää, välillä jotakin pientä möyrintää vaan.. ma on neuvola ja ke ultra ja mietin että uskallanko / kestääkö pää sinne asti vai pitääkö soittaa vielä johonkin.. :unsure: vai oonko ihan vainoharhainen?? :ROFLMAO:

27+3
 
Hope, tee liikelaskentaa ja juo sitä ennen makeeta, tai syö jotain makeaa, jos sua sittenkin vielä huolestuttaa, niin käy vaan näytillä.
On mullakin kyllä välillä hiljaisempia päiviä...nytkin oli eilen ja toissapäivänä ettei tuon neitokaisen potkut juurikaan tuntuneet, mutta tänään taas ollu normi meininki. Pojan liikkeet tuntuu selvemmin kun majailee ja potkii tuolla alhaalla.

Zoona, onpa sulla häijy kokemus käynnistyksestä ja aikas tylyä ja välinpitämätöntä kohtelua oot saanu muutenkin sairaalassa. En ihmettele että hirvittää seuraava koitos, mutta jospa sun keho nyt lähtisi itse liikkeelle, eikä tarvi käynistää.

Minäkin oon Tayssissa synnyttäny ja käyny nää hoidot. Ei oo kyllä pahaa sanottavaa. Ihanaa palvelua on saatu tytönkin asioita hoitaessa. Hyvillä mielin sinne aina menee ja nytkin nää ultrat ja seuranta tuntuu jotenkin turvalliselta siellä käydä. Luotan kyllä heihin.

Kiuski ja Hope, menkää vaan vaunuostoksille. Viidakko on kyllä melkoinen, mistä niitä saa valita....ei tuu olemaan ittellekkään helppo tehtävä. Oon kyllä alkanu miettiin, että haluanko sittenkään niitä bugiksia. Alkanut kyllä vähän ärsyttämään ku niitä on jokaisella ja taitavat olla vähän muoti-ilmiökin. Oltiin nimittäin yhdessä laskiaistapahtumassa ja siellä oli paljon pikkulapsiperheitä. Niitä Bugiksia oli ihan sikana!!!!! Tuli vähä sellanen olo, että no, mietitäänpä vielä. Mutta, kyllähän ne tulee käytyä kattomassa ja hiplaamassa kuitenkin. Täytyy kattoo kaikki varteenotettavat vaihtoehdot läpi. Peräkkäin istuttavia olevia rattaita en kyllä halua. Niissä on jotenkin hankalan näköistä toisen vauvan hoitaminen, kun toinen koppa on siinä puolittain toisen päällä. Ahdas väli jää koppien väliin. Varmaan sisarusversiot noissa toimii paremmin. Näyttävätkin tuollaiset rattaat kyllä vähän hölmöiltä mun silmään:whistle::ROFLMAO:

Ranau ja MyMa, nyt sinne synnyttämään hophop(y)
 
Viimeksi muokattu:
Onnea Lullabylle, marrasmaille ja mavlille hyvistä uutisista! Marrasmaille ja mavlille vielä tsempit ja jaksamista seurantoihin. Eiköhän teillä ihan hyvin mene ja marrasmain pikkuinen selviä tarvittavista sydänleikkauksista.

Minä olen nautiskellut lomaviikosta ja käytiin vähän kylpylässä rentoutumassa. Perjantaina käytiin omalla klinikalla ultrassa, kun julkiselta puolelta niitä ei enää ole tiedossa. Ihana oli nähdä pikkuista ja kovin oli kasvanut reilussa 5 viikossa. Pää on alaspäin, mutta oli jotenkin viistossa kuulemma mahassa. Lääkäri ihmetteli, että miten päin siellä mahassa oikein ollaan :LOL: Halutiin myös tietää, onko istukka kunnossa ja sekä virtaukset, kun omalla äidilllä ne on rapistunut ennen aikoija raskauksissa.

Edelleen kasvaa edellä viikkojaan, kun päänympärystä viittasi viikkoihin 29+ ja vatsan ympärystä antoi painoarvioksi melkein 1200g. Saas nähdä minkä kokoinen vauva mulle on oikein tulossa :confused: Mä olin niin toivonut vähän pienempää, mutta päinvastoin taitaa käydä :D Onneksi vauvat kuulemma kasvavat omassa tahdissa tässä vaiheessa ja mitat eivät aina ole ihan luotettavimmat. Lääkäristä lapsi ei kuitenkaan ollut "sokerivauva" eli 5 kg ryökäle. Täytyy vaan pitää huolta, että sokerit pysyvät loppuun asti kurissa ja paino nousii hitaasti ylöspäin.

Vieläkö Myma ja Ranau ovat yhtenä kappaleina? Joo ostoksille vaan kaikki sieltä! Meillä alkaa olla jo hyvin kamoja kasassa ja vaatteita kanssa.

Ihanaa aurinkoista lauantaita kaikille!

Helios 26+2
 
  • Tykkää
Reactions: lullaby
hope, soita vaan synnärille jos huolettaa...

Minäkin soitin tänään. Just kun pääsin sanomasta päivällä psykan sairaanhoitajalle, että ihanan seesteistä ja voi nauttia raskaudesta, niin eilisiltana alkoi supistella ekaa kertaa kivuliaasti. Koko yö meni niitä kuunnellessa, välillä helpotti ja sitten taas jatkui. Tietysti olin yksin kotona. Olisin jo varmaan yöllä lähtenyt yhdessä kohtaa synnärille jos olisin helposti päässyt. Aamusta helpotti ja äiti tuli mun kaveriksi, soitin synnärille ja sain ohjeeksi juoda ja levätä ja tulla näytille jos ei mene ohi tai supistaa 10min välein. Onneksi on helpottanut ja äiti jää tänne ensi yöksi. Aika avuton olo oli yksin, huomaan että traumat meinaa tulla päälle silloin helposti. Ja valitettavasti mies ei kyllä silloin ainakaan auta, en tajua miten niiden tilanteiden hanskaaminen on hälle niin ylivoimaista vaikka ammattilaiset kertoneet mistä kyse ja mitä tehdä... oon ihan poikki.
 
Täällä poika kainalossa ❤❤ Synnytys lähti käyntiin yöllä täysin ilman ennakko-oireita, kun lapsivettä tuli housuihin. Supparit alkoi melko lievinä tunnin päästä. Käytiin näytillä synnärillä päivällä ja laittoivat vielä kotiin, jossa supparit alkoikin tihentyä ja kipeytyä. Pärjäsin tosi pitkään tens-laitteen, jumppapallon ja kuuman suihkun avulla.

Sairaalaan kun palattiin niin supparit sattui niin että meinasin pyörtyä, kun niiden välissä ei ollut oikeastaan mitään taukoa enää ja voimakkuus oli ihan kamala. Olin lisäksi nukkunut yöllä vain 2h ennen kuin kaikki alkoi ja olin jo ihan rätti. Sain voimakkaan kipupiikin lihakseen (oxy jotain?) ja se taittoi suppareilta terän ja sain vetää henkeä ja vähän torkahdella pari tuntia supistusten välissä.

Kun piikin vaikutus alkoi lakata niin oksensin kivusta todella rajusti. Siirryttiin saliin ja olinkin täysin auki ja sain alkaa ponnistaa saman tien! Ponnistusvaiheeseen en sitten ehtinyt saada yhtään mitään lääkettä, vaikka kyselinkin kivuissani kohdunkaulan puudutteen ja epiduraalin perään. Ponnistin puoli-istuvassa asennossa jalat ylhäällä telineissä, kätilö ehdotti tätä ja kun mulla se avautumisen loppu eteni niin rytinällä (saliin ovesta sisään tullessa oli jo ihan pakottava ponnistustarve) niin sillä mentiin ja koin sen ihan hyväksi asennoksi, vaikka muuta olin ajatellut. Jossain vaiheessa saliin pamahti kuusi kätilöä ja kaksi lääkäriä ja imukupilla autettiin ja väliliha leikattiin. Miehen mukaan oli kysytty kyllä, että saako käyttää imukuppia ja saako leikata, ja olin huutanut että ihan sama tehkää mitä tarvii :D Kymmenessä minuutissa saliin tulosta tapahtui tämä kaikki, poika oli ulkona ja kaikki hyvin❤❤

Jäi todella hyvä mieli koko touhusta, rajusta ponnistusvaiheesta huolimatta kaikki eteni hienosti ja tunsin koko ajan "osaavani" synnyttää. Jälkeenpäin ajatellen kiva ettei selkäydinpuudutteita laitettu, vaikka olisin varmaankin ottanut jos olisi ehtinyt:D

Taysissa saatiin aivan upeaa, empaattista ja ammattitaitoa huokuvaa hoitoa kautta linjan. Erityisesti oma kätilö oli super ihana. Ei siis ehditty olla sairaalassa kuin 6h ennen kuin vauva jo syntyi. Mies oli uskomaton tuki, apu ja voimavara koko pitkän päivän läpi ja edelleen:). Nyt täällä ihmetellään tuota tissillä makaavaa pientä ihmettä ❤:love:

t. MyMa ja maailman suloisin poitsu:love:
 
  • Tykkää
Reactions: Mandala
Onnea ihan mielettömästi MyMa! :love:

Täällä odotellaan edelleen josko jotain tapahtuisi. Tosin esikoisella nousi juuri lievä kuume ja tuli yskä ja ilmeisesti räkätauti puskee päälle joten en nyt ihan heti haluisi lähteäkään synnyttämään. Toivottavasti menisi pian ohi.

Ranau 39+5
 

Yhteistyössä