Noniin nyt on tietsikka auki ja voin kunnolla kirjoitella, eli kilometriviestiä tuloillaan
@Rusakkonen Hurjia nuo työvuorot. Mulla on kans aika tappotahti töissä (nytkin vuorot alkanu klo 4 tai 3 aamuyöllä) ja vuoroilla voi olla pituutta 14h ja lepoaikaa vuorojen välissä sen 9 tuntia. Mä kerroin nyt esimiehelle meidän tilanteesta ja hän oli superymmärtäväinen, ja lupasi että voidaan kattoa mulle inhimillisempää työtahtia (eli ei megapitkiä päiviä ainakaan montaa peräkkäin ja ajattelin nyt pyytää ettei enää laitettais näitä todella aikaisia aamuvuoroja, koska nää tekee selkeesti pahaa). Kunpa nyt sullakin asiat järkkääntyisi hyvin, niin ei tarvitse sitten kärsiä turhan takia.
@kirsillevauva tsemppiä teillekin kaikkeen! Ikävää et noita vuotoja vaan on... Mut mäkin vuodin sinne rv10/11 asti, kolme viikkoa yhteensä, ja silti kaikki hyvin. Uskoisin et sulla on sama et voi olla vielä parikin viikkoa kun joudut kärsimään tuosta ärsyttävästä tiputtelusta. Mut pääasia et kaikki on hyvin! Ja hyvä että ootte miehen kans saanu juteltua. Milloin olitte seurakunnan pariterapiassa? Mä käyn seurakunnan terapiassa ihan ittekseni ja oon tykännyt. Jos kokeilisitte kuitenkin? Tai sit ihan yksityiselläkin vois käydä, ja yhden kerran maksaa. Meillä ainakin aikanaan ihan yksi käynti riitti pahimpien kriisien ratkaisemiseksi
140€ muistaakseeni sekin käynti maksoi, mutta kesti kaksi tuntia ja tosiaan sen koommin ei tarttenu mennä. Varsinkin jos sulla on masennustaustaa niin ehdottomasti kandee hakea apua <3 Itellä myös tosi pahaa masennusta historiassa ja en halua et se palaa, varsinkin jos ja kun meille tää pikkainen kotiutuu vuoden alusta. Nauti nyt saikusta ja ota aikaa ittelles ja tee kaikkea kivaa <3
@BlackCat Voih, tsemppiä sinne kipujen kans! Mut tosiaan saikkua vaan sit jos tekee pahaa. Vaik ymmärrän kyllä et ikävää se saikun hakeminen, ittee ärsyttää ainakin jatkuvasti soitella työterveyteen ja valittaa ja sit soitella työnantajalle että taas oon poissa. Vaikka faktahan se on et oma ite ja oma vauva edellä, mikään työ ei oo niin tärkeetä et pitäis kärsiä <3 Mut ymmärrän rahapuolen, et jos tulot romahtaa ni harmittaahan sekin.
@Domi mikäs siellä nyt on tilanne? Onko tuntemuksia?
@Aislinn83 sulle vielä tarkemmin! Asuiks pk-seudulla? En yhtään muista et ootko kertonu missä päin suomee majailet, mutta tääl ainakin (Helsinki, espoo, vantaa) on mahis mennä sinne vauvaperheiden terapiaan, ihan ilmaiseksi
Mä pääsin tosi nopsaan ja pakko kehua. Ja sit sydänäänistä, et eiks oo avointa neuvolaa? Meillä avoin neuvola on täällä kerran viikossa ihan just sitä varten et saa tulla kuuntelemaan! Tai sit onko dopplerin hankinta mahdollista? Se on meillä ollu kyl ihan lifesaver! Mut nautihan nyt lomasta, ihanaa reissua teille <3
@Karhurouvanen Kiitos sulle sun ihanasta viestistä <3 Mäkin ajattelen noin niinkuin kirjoitit ja just toin et jokainen täälläkin palstalla kirjoitteleva on todellakin odottamassa sitä rakkauden hedelmää, koska ilman TODELLISTA rakkautta lapseen (ja puolisoonkin) ei sitä pientä olisi tulossa. Kuitenkin mä törmäsin niihin teksteihin siitä, ettei lapsi oo rakkauden tuotos koska munasolun omistaja ja siittiön omistaja EI ole romanttisessa suhteessa toistensa kanssa :'D Onhan tuo vähän hoopoa, koska enpä usko että kaikki avioliitonkaan sisällä luomusti siitetyt lapset olisivat nyt välttämättä hirveän romanttisesti latautuneita. Siis meinaan vanhempia. Kyllä sitä aika paljon on vieläkin niitä pariskuntia jotka on naimisissa kun nyt vaan ollaan ja erotakaan viititä. Ja musta on tyhmää että aina kirkko tai yhtään mikään taho tulee sanelemaan mikä on oikein ja mikä väärin tällaisissa asioissa, jotka nyt aika pitkälti pohjautuu mielipiteisiin. En mäkään anna painoarvoa jos kirkko (tai joku muu) öyhöttää jostain homouden tai aborttien syntisyydestä, oon vaan silleen että onpas nyt taas ääliötä meininkiä, mutta tää asia sivaltaa ja läheltä. Niin menee tunteisiin
Ja toi
@Rusakkonen :n linkkaama kirkon kanta on ihan jees, mut ärsyttää vaan tuo kohta että "jos molemmat vanhemmat ovat sitoutuneita". VIitataanko tällä että itsenäisten naisten lahjahoidot ei ois jees ja sit taas samalla myös tuntuu vähättelevälle meitä pariskuntiakin kohtaan, et ihan kun tähän lapseen ei muka ois sitouduttu. Et omilla soluilla saa lisääntyä mielin määrin ilman sitoutumista mutta lahjoilla ei. :'D
Sitten vielä vähän omaa juttua! Jos joku enää jaksaa lukea tänneasti :') Mä siis kerroin viikko sitten töissä et vauvaa odotetaan. Olen niin liikuttunut miten moni oli ihan oikeasti onnellinen meidän puolesta. En oo aikasemmin kokenut semmosta et joku ois mun puolesta oikeasti iloinen. Mä en oo kertonut lahjahoidoista, mut lapsettomuudesta oon ollut tosi avoin. Me siis kirjoitettiin faceen miehen kanssa pieni päivitys että monien vuosien suru ja tuska on nyt saatettu päätökseen ja vihdoin meitäkin onnisti. Sain myös paljon viestejä että kuinka ollut ongelmia muillakin (ihan yllättäviltäkin tyypeiltä!). Liikutuin ihan siitäkin et miten rankkaa ja hankalaa sitä muillakin on ja kuinka etuoikeutettu onkaan se osanen tästä väestöstä joka ei tällaista surua kohtaakaan vaan saa vauvat helpolla. Toivon niin paljon kaikkea hyvää niillekin tyypeille, kunpa heilläkin onnistaisi!
Ja sit vielä tähän masussa temmeltävään vauvaan! Eilen oli sellaset turnajaiset mahassa käynnissä et vähän hämmästyinkin, mut tänään selkeesti rauhallisempi päivä. Kun tulin kotiin ni pikkasen potkiskeltiin, ja ajattelin et nappaan nyt sitten edes videoo vauvasta, et voin näyttää illalla tulevalle isälle. Mut ei! Saamari heti kun kameran otin esiin niin liikkeet loppui.
Ihan sama oli silloin viime ultrassakin, kun kauhea tanhuaminen oli menossa ja ultraajatkin oli et nappaapas nyt videoo, niin vauva pysähtyi kuin veitsellä leikaten. Et tätä muksua ei sit käskemällä vissiin saa tottelemaan
Ihan hauskaa kyl sinänsä, alkaa luomaan jo "persoonaa" vauvalle.
Niin ja tänään sit mulla oli myös se neuvolan terapia. Ihan kiva kokemus ja uusi aika sovittiin, varmasti hyödyllistä. Kivaa että pidetään huolta ettei tartte pelätä tippuvansa johonkin rakoseen josta ei sitten enää ylös päästäkään. Lahjasolut oli vähän tuntematon juttu tälle, ja puhuikin biologisesta äidistä viitaten luovuttajaan. Yhdessä kohtaa myös sanoi että "se on hyvä että rakastat vauvaa vaikka se ei olekaan sun"
Tää tuntui vähän tyhmälle kommentille, kun totta kai se nyt mun on. Sitä en oo epäilly hetkeäkään nyt tässä raskaana ollessa. Mut annoin mennä (tän kerran
) toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mut siihen biologiseen äidittelyyn mun oli pakko sanoa sit yhdessä kohtaa et mä kyllä koen olevani se biologinen äiti, vaikken geneettinen äiti olekaan.