~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~

Minua Suomen laakari neuvoa, etta ultra-aani on laaketieteellinen toimenpide, ja siksi han neuvoi minua esimerkiksi olemaan ostamatta kotidoppleria. Mutta tuskin kukaan meista varmaan tarpeettomasti lahtee ultraan, kun sehan maksaa. Kylla varmaan kaikilla on aito tarve.

Minakin olen valttanyt ja valtan tiettyja asioita, joista olen lukenut, etta voi olla haittaa (esim. en ole ottanut onnettomuusruhjekipuihin Panadolia, joka kuulemma voisi aiheuttaa tyttosikiolle hedelmattomyytta... ei tatakaan varmaan kukaan usko, eika tarvitsekaan ... sita paitsi minulle on poika tulossa ) - joistakin jutuista olen palstallakin maininnut, mutta tosiaan vastaus usein aina niihin on, etta moni oli tehnyt niita asioita, mutta heille ei tullut mitaan haittaa. Nainhan se aina on. Nama ovat kaikki sellaisia juttuja, ettei tieda, eika kaikille tule ikina mistaan haittaa, onhan niita ketjutupakoitsijoitakin, jotka eivat ikina saa syopaa. Ja varmaan sitten vahingossa tulee tehtya asioita, joista voi olla haittaa. No niin kuin auton kolarointi... Tosin AHDH:ta on kylla varmaan aina ollut, mutta sita ei vain diagnosoitu oikein.

 

@Ramiina - tilastollisesti IVF:ista syntyy enemman poikavauvoja ja ICSI:sta syntyy enemman tyttovauvoja, ja syyksi on arvioitu sita, etta koska tyttosiittiot ovat hiukan hitaampia, niin hedelmoitysbiologin on helpompi napata ne. Maailmanlaajuisesti poikia syntyy hiukan enemman kuin tyttoja, mutta tilastollisesti miehet kuolevat aikaisemmin, minka vuoksi ollaan suht tasapainossa. Vaikka naisena olisi ehka kivaa ajatella tyttojen olevan sikioina vahvempia, sille ei kylla ole tieteellista perustetta. Ihan toinen juttu on sitten ne tutkimukset, joiden mukaan poikasikioiden kanssa voisi olla enemman raskausmyrkytyksia tai radia, mutta yksityistapauksistahan ei silti koskaan mitaan tieda, silla varmaan kaikki tunnemme niita, joilla on tyttosikion kanssa raskausmyrkytysriski tai radi, ja toisaalta niita, joilla sita ei ole poikasikioiden kanssa. Eli kaikkien on syyta olla valppaina oireiden yms. suhteen.

Joku mainitsi pahoinvoinnista; eipa taida silla valttamatta olla yksiselitteista suoraa yhteytta hoitoalkuisuuteen. Onkohan osittain perinnollistakin: esim. oma aitini ei ilmeisesti voinut pahoin, enka minakaan ole voinut; nalka vain on koko ajan (paino ei ole kolmestakaan paivittaisesta ateriasta noussut, eli kylla sita ruokaa taitaa joku muukin siella syoda!).

 

Just tultiin lääkäristä! Kaikki hyvin vuodolle ei löytynyt mitään syytä, mutta oikeasta munasarjasta kysta, joka saattoi olla syynä noihin aikaisempiin kipukohtauksiin.

Siellä se sydän sykki ja pääkin sillä pienellä oli jo

Muoks. Päivittelikö joku sitä listaa? Meillä ois neuvola-aika 30.7.

 

@nyuu, olen täällä odottanut sinun uutisia! Ihanaa kuulla, että vuodosta huolimatta kaikki hyvin! Olen iloinen teidän puolesta <3

 

Olen viettänyt hiljaiseloa ja seuraillut taustalla. Ensin olimme reissussa ja sen jälkeen olenkin ollut niin väsynyt, ettei ole jaksanut edes kirjoittaa. Väsymys on ollut jotakin ihan käsittämätöntä! Onneks olen ollut kesälomalla ja saanut nukkua myös pitkin päivää. Tänään on 10+0 ja se tuntuu uskomattomalta. Viikko sitten kävimme ekalla neuvolakäynnillä ja torstaina kävimme väliultrassa, jossa kaikki oli hyvin. Tyyppi jo heilutteli raajojaan.Seuraavat käynnit mulla onkin vasta elokuussa. Silloin on nt-ultra 5.päivä, lääkärineuvola on 12. ja 22.päivä on ensimmäinen aika äitipolille. Saa nähdä, kuinka tiiviisti siellä pitää alkaa sitten kulkemaan...

@nyuu Vuoto on todella ahdistavaa ja pelottavaa. Ihana, että kaikki on hyvin ja toivottavasti se vuotokin pysyisi poissa!

@Rusakkonen Hurja kolari! Onneksi selvisit vähillä vaurioilla!!!

 

@nyuu helpottavaa kuulla, että kaikki siellä hyvin. Toivottavasti vuodot eivät enää säikäyttelisi.

@Jantzu täällä samat 10+0 ja väsymys ollut myös pitkään päivän sana. Just heräsin aamupäivän 2 h päikkäreiltä.

2 vkoa olis nt ultraan... voi kun aika matelee ja silti toisaalta nyt jo 10+0! Nyt sitten alkiota saa sanoa sikiöksi. Alavatsan turvotus on valtaisa. Onneksi on kiristämättömiä housuja ja kaapissa odottaa kyllä sitten mammavaatteita. Saapa nähdä käykö itsellä niin, että maha putkahtaa esiin helpommin ku esikosta.

 

@shelterme Mun ei oo tarvinnut tänään vielä nukkua päikkäreitä, mut nukuinkin viime yönä 11tunnin yöunet

 

Ihania uutisia @nyuu mulla on se aika ke 9.30 ja siitä pitäisi mennä suoraan iltavuoroon sit klo.13. En aio kyllä mennä jos tulee huonoja uutisia.

 

Moi pitkästä aikaa! Olen seurannut palstaa kyllä päivittäin mutta en ole saanut kirjoitettua kun on ollut hurja kiire koko ajan. Viime viikonloppuna muutettiin ja tässä on ollut iso homma, onneksi mummi on ollut 2-vuotiasta hoitamassa intensiivisimpinä päivinä. Vieläkin homma on kaikkea muuta kuin valmis: hurjasti purkamattomia muuttolaatikoita, kasaamattomia hyllyjä jne. Entisessä asunnossa on myös vielä jonkin verran pientä tavaraa ja muuttosiivous tekemättä, onneksi ei ole vielä myyty joten ei ole painetta siitä että tiettyyn päivään mennessä pitää luovuttaa, varsinkin kun vauva voi tulla maailmaan tässä ihan kohta!

@nyuu , ihana kuulla että vuoto oli harmitonta! Voin vain kuvitella miten tuollainen kirkkaan verinen veri pelästyttää. Onneksi loppui ja pienellä kaikki kunnossa. Olipa muuten tylyä toimintaa naistenklinikalta olla ottamatta sinne tarkistukseen.

@vipe1986 hurjan paljon onnea! Miten on lähtenyt arki sujumaan pienokaisen kanssa?

@Jantzu väsymys on niin tuttua! Olen kärsinyt siitä enemmän tai vähemmän läpi raskauden, mutta nyt yllättäen viimeisillä viikoilla se on alkanut hellittää. sen sijaan nyt on liuta muita vaivoja. Yöt on tosi katkonaisia ja vessa kutsuu parin tunnin välein. Vaikka siitä huolimatta päivällä vireystila on ok, fyysinen kunto on huono ja kävely hieman vaivalloista ja ennen kaikkea hidasta, lisäksi jalkoja alkaa särkeä jos joutuu pidempään olemaan pystyssä.

@shelterme tsemppiä nt-ultran odotteluun! Kyllä ne viikot yllättävän äkkiä vierähtää.

@Nonnakka ja @kiia-s tervetuloa tänne puolelle!

@Rusakkonen onpa hurjaa joutua liikenneonnettomuuteen, olisi muutenkin mutta vielä tässä tilanteessa! Onneksi kyytiläinen on vielä pieni ja hyvin lantion suojassa.

Hauska termi toi geriatric pregnancy. Ja vielä noin nuoresta, 37 alkaen? Näin 44-vuotiaana kaikki alle 40 v tuntuu ihan tavallisen ikäiseltä synnyttäjältä.

Mukava kuulla että @gemmy n ja @BlackCat in neuvolakäynneillä kaikki hyvin!

@millionnea miten meni nt-ultra tänään? @Aislinn83 tsemppiä ylihuomisen odotteluun!

@shelterme joo ymmärrän hyvin sen ristiriidan että toivoo jotain oiretta pois, mutta kun se lähtee niin alkaa miettiä että miksi. Hyvä että kotidopplerilla löytyi äänet, varmasti rauhoitti hyvin mieltä seuraavaa ultra-aikaa odotellessa.

@Domi hyvä että sait tarpeellisia hankintoja tehtyä! Tiedän miten helpottavaa se on kun on pidempään ollut työn alla jokin ostos ja lopulta saa sen ratkaistua! Mä oon tilannut tuplarattaat Hollannista ja varmaan joudun ainakin pari viikkoa vielä odottamaan. Voi olla ettei ehdi tulla ennen vauvan syntymää mutta se ei ole iso ongelma, esikoinen kulkee sitten sen aikaa matkarattaissa ja vauva nykyisten rattaiden vaunukopassa. Mies on kumminkin isyyslomalla joten on 2 työntäjää. Esikoisen kanssa päädyttiin öisin siihen ratkaisuun että nukkui vieressä unipesässä, näin olen kaavaillut tekeväni nytkin, mutta ajattelin että tämmöinen ois myös kätevä: https://www.vaavi.fi/ eli määräaikaisesti vuokrattava pyörillä kulkeva pikkusänky. Jos unipesäratkaisu ei nyt toimisikaan niin saisi tuossa nukkua sängyn vieressä, ja sitten keveyden ja pyörien ansiosta päiväaikaan olisi helppo pitää lähistöllä jos esim. esikoisen puuhien takia ei voisi jonain hetkenä pitää sylissä tai lattialla. Pinnasänky meillä jo on ja esikoinen edelleen nukkuu siinä, tuli hänelle käyttöön vasta puolen vuoden iässä kun sitä ennen vaati olla vieressä.

@Ramiina mullakin on jo ennen kouluikää alkanut migreenitaipumus. Onneksi se on jostain syystä pysynyt aisoissa juuri raskausaikoina eli pahoja kohtauksia ei ole ollut ollenkaan. Migreenitaustan takia kyllä reagoin jo pieneen päänsärkyyn Panadolilla, että ei lähde yltymään. Tokalla trimesterillä saatoin ottaa 1-2 kertaa Buranaa, tosin en muista enää otinko loppujen lopuksi vai oliko vain harkinta. Kuitenkaan edes Panadolia ei ole tarvinnut ottaa kuin yksittäisiä kertoja. Migreeni kai käyttäytyy raskausaikana ihmisillä eri tavoin, joillain helpottuu kuten mulla mutta joillain se pahentaa.

Mulla sappi- ja maksakokeiden seurannat jatkuu, just tänä aamuna kävin viimeisimmissä mutta tuloksia en vielä tiedä. Huomenna tulee niistä ja jatkosuunnitelmista soitto (joko uusien kokeiden ajankohta tai käynnistyksen suunnittelu). Arvot ovat vähän seilanneet edestakaisin, mitään tosi pahaa ei ole toistaiseksi ollut mutta jos lähtevät noususuuntaan niin voi olla käynnistys edessä. Kutinaa ollut vähän aiempaa enemmän mutta ei mitään sellaista jota olen lukenut joillain olevan (esim. että ei saa nukuttua ja koko ajan tuskainen olo kutinan vuoksi), tää mun oire on sellainen että sen kanssa kyllä pärjää. Verenpaineet erinomaiset (kotona mittari) ja radi-mittaukset tavoitteissa, jos ei erehdy syömään kerralla liikaa hiilihydraattia kuten joitain kertoja on sosiaalisiin tilanteisiin liittyen päässyt käymään. Vauva on pää alaspäin ja ollut jo ainakin yli viikon laskeutuneena aika alas lantioon, joten painetta tuntuu esim. kävellessä ja vessassa saa rampata alvariinsa.

Eilen oli pikku paniikkiepisodi. Tajusin joskus alkuiltapäivästä että en ole tuntenut liikkeitä koko päivänä ja aloin tehdä liikelaskentaa. Vaikka tehostin sitä vielä syömällä ja juomalla sokeripitoista, sain tunnissa kasaan n. 7 liikettä (10 pitäisi tulla) ja niistäkin suurin osa erittäin pieniä hipaisuja, ehkä 2 kunnollista. Tuli kova hätä vauvan voinnista (hepatoosikin huomioiden) ja onneksi Naistenklinikalle soittaessani sanoivat että voin tulla käymään. Makasin siellä sitten tunnin käyrässä, ja voin sanoa että helpotus oli valtava jo silloin kun kuulin vahvan, vaihtelevan sykkeen. Olin maannut siinä ehkä vartin, kunnes vauva lopulta "heräsi" ja alkoi mellastaa entiseen tapaan niin että tuli sen tunnin aikana selvästi yli 20 liikettä kasaan. Sykekäyräkin oli erinomainen. Pääsin siis lähtemään kotiin hyvillä mielin ja nyt sen eilisen käynnin jälkeen on liikkunutkin ihan hyvin.

38+1

 

Moi taas kaikille!
Eilen nt ultrassa kaikki näytti olevan hyvin. Verikoe+toi tutkimuksen yhteistulos tulee kotiin tän viikon aikana mut nt oli 1.3mm joten uskon et kumpikin mukula kunnossa toinen oli huomarravasti vilkkaampi ja toista piti hiukka töniä et suostui jalkansa ja kätensä suoristaan. Meillä täällä nt ultran tekee naistentautien erikoislääkäri, ja oli myös aikoinaan meillä lähetteen tekijänä hoitoihin. Aika mukava hoitopolku kun samat lääkärit ja hoitajat pysyy. Seuraavaks parin viikon pääst sokerirasitukseen. Seuraava neuvola vasta kuukauden pääst.

@nyuu ihana kuulla et kaikki kunnossa! Itsellä ei ole vuotoja ollut lainkaan mutta silti pelko jatkuvasti, edelleen suuri. Voin vain kuvitella pelkoa kun verta tulee.

@Domi olipa vaiherikas ostos itse ajattelin ostaa paljon käytettynä, nyt vain täytyis kytätä toria yms jotta sais kaks samanlaista istuinta. Sit mietin jo et pitääkö toiseenkin autoon varmuudeks telakat hommata mut päädyin et meidän perhe kulkee vain mun autolla.

@Jantzu mä voisin myös nukkua vaikka kuinka. Aamul kyl herään pirteenä mut 2-3h jälkeen jo valmis päikkäreille.

@Katti75 onko sulla kuinka pitkä matka polille? Meillä matkaa synnärille lähes 100km. Edellises raskaudes tein liikelaskentaa paljon kaverin läheltä pitäneen kohtukuoleman vuoksi. Onneks oli vilkas lapsi koska kynnys lähteä piuhoille oli suuri. Olis niin mukava kun tuossa 25km päässä olevassa terveyskeskuksessakin pääsis tarvittaes tarkastaan tilanteen. Tottakai jos neuvola on auki ni sinne pääsee. Muulloin täytyy ajaa tyksiin.

Mä meinasin tehdä keittiön kattoon ripustettavan kehdon, hiukka isomman et kumpikin mahtuu samaan, ainakin aluksi. Esikoisen kanssa nukuttiin pitkään perhepedissä, täytyy kattoo miten nyt mahdutaan kun vauvoja on kaks. Meillä on kyl pinnasänky jossa alaslaskettava sivu mut välil mä löysin itteni sieltä nukkumasta kun vauva vei liikaa tilaa

Ultrassa muuten oli heittoa sikiöiden koissa. Toinen oli 12+6 ja toinen 12+4 ja oikea oli 12+3, tai no neuvolan laskukaaval 12+2 Eli eipä tuo ajotus niin tarkkaa ole ultralla.

Kyl niin ottaa päähän oma äitini! Nt ultran jälkeen päätettiin kertoo lähisuvulle raskaudesta. Kaikki muut onnitteli yms ni minun äiti vetää niskaansa jonkun v*tun marttyyri viitan. Hän soitti hetken pääst ku oli saanu viestin. Ei onnitellu, ei mitään ja puhu ihan eri tavalla ku yleensä. Kiukkusena. Oli siis ihan muut asiaa mulle. Vasta tänään hän laitto viestin takas et kiitos tiedosta. Hän on tienny kyl jo juhannuksesta asti! Mä niin näen punasta! Ja voin sanoo et juhannuksena musta ei näkyny yhtään mitään. Mut joo. Turha hänelt onnitteluja näköjään odottaa. Niin ärsyttävä ihminen välil. En voi ymmärtää miks häntä ny pännii. Ku ei o ikin mun lasta tarvinnu mitenkään hoitaa tai vahtia. Oon itte lapseni hoitanu ja kasvattanu. Et hänen työtaakkaansa ei suurenna eikä hänen elämään vaikuta mitenkään. No olkoot. Kai se joskus tajuaa, tai sit ei.

Millionna ja mukulat 12+4

 

@Aislinn83 nyt isosti isosti tsemppiä huomiseen! Tiiän et jännittää ja ahdistaa mut koeta saada nukuttua! Onneks teidän aika on tosi aikaisin, ettei koko päivä mee siinä jännityksessä kärvistellen!

@millionnea ihana juttu et ultrassa kaikki oli mallillaan! Ja what mikä toi sun äitis reaktio oikein oli varmasti kurjaa et kun kertoo ilouutisia ni sit saa tommosen vastauksen. Oliko siis iloinen kuitenkin vai? Harmi homma, oon tosi pahoillani äitis puolesta tollasesta

 

@Aislinn83 Tsemppiä huomiseen!

@millionnea Mullakin yleensä aamulla on lounaaseen asti virkeä olo, mut lounaan syötyäni hyydyn pahimmillaan ihan kokonaan.
Olipa tosi kurjaa käytöstä äidiltäsi. Omalla tavallani osaan samaistua vastaaviin ”oikkuihin”. Oon vaan sanoutunut siitä jo irti, kun en enää jaksanut. Nyt en ole äidin kans ollu tekemisissä yli kuuteen vuoteen ja isän kanssa välit on ollut muutaman vuoden heikot, kun mulla ei ole ollut energiaa näiden lapsettomuushoitojen ja niiden tuomien pettymysten ja menetysten lisäksi ottaa vastaan yhtään ylimääräistä draamaa. Jos tämä raskaus menee hyvin loppuun asti, on tämä tulokas heidän ensimmäinen lapsenlapsi. En tiedä millaista draamaa on tarjolla, kun en tiedä aionko edes kertoa heille ja saavat kuulla sitten muualta?! Meillä on miehen kanssa molemmilla sellainen olo, ettei haluta kertoa tästä raskaudesta juuri kenellekään, vaikka lähimmät ystävät tietävätkin jo. Osin aiemmat menetykset ovat jättäneet jälkensä ja haluaa suojella itseään, mutta samalla myös itse ajattelen, että tämä on jotakin sellaista, jota haluan pitää omana, varjella ja suojella pahalta maailmalta

 

Kiitos kaikille tuesta ja tsempeistä, tulen kyllä kertomaan miten siellä kävi. Huh ja apua. Yritän saada nukutuksi kyllä.

@millionnea olen tosi pahoillani äitisi puolesta, en voi ymmärtää tuollaista käytöstä omaa lasta kohtaan. Toivon sulle kaikkea hyvää raskautesi taipaleelle.

 

Äää @Aislinn83 mä halkean täällä jännityksestä sun puolesta!

 

No niin kauhujen käynti takana, kyllä siinä kaikki hoitoihin liittyvät käynnit vaan vilisi silmissä kun kävelin naikkarille.. mutta itse asiaan, kaikki siis hyvin, vastaa täydellisesti viikkoja 7+2 ja löytyi vahva syke. Sain kuvan ja äitiyskortin. Aloin tietty kollottamaan sielä ja ei siitä meinannu tulla loppua ollenkaan, osaksi varmaan siitäkin kun kaikki jännitys ja pelko mitä oli ladannut viimeiset päivät niin laukesi. Mutta sanoi se lääkärikin että ei tää hyvä lähtökohta ole ollut kun nytkin tässä hoidossa vain 1 hedelmöittyi neljästä.

Ehkä nyt vähän uskallan hengähtää?? Kai km riski on vähäsen edes pienentynyt vai onko?

Kiitos kaikille tsempistä. Aika omituinen olo tällä hetkellä.

 

@Aislinn83 onnea!! Ja joo, nyt se km riski on enää vaan 4-10% riippuen mitä lähdettä käyttää

 

Heippa kaikille! Jos nyt sitten kirjoittaisin maanantain kaynneista. Lahes koko paiva kylla meni niihin kahteen kayntiin.

Ensin oli sairaalassa se laakari. Otettiin ensin myos virtsanayte, joka oli hyva ja verenpaine, joka oli yllattavan hyva, erityisesti siihen nahden, etta taas menin väärään paikkaan ensin ja sain sitten juoksennella oikean osaston perassa - 122/68! Laakari oli tosiaan sellainen consultant (ilmeisesti jokin nakyva kiho siella sairaalassa, sanoi katiloni) ja oli ihan riittavan kiinnostunut tapauksestani, mika tuntui hyvalta. Hanta eivat niinkaan lahjasolukysymykset huolestuttaneet, vaan ikani plus se, etta minulle tuli 17 vuotta sitten Australiasta Britanniaan takaisin lennettaessa veritulppa. Kilpirauhastesti oli tehty laakariasemalla viime viikolla ja heilla oli paasy noihin tuloksiin. TSH oli noussut arvoon 4, mika olikin raskauden takia odotettavissa, ja laakitysta nostettiin 50mikrog:sta 75:een. Sain myos uuden reseptin, koska minulla eivat uuden maaran kanssa laakkeet riittaisi ihan niin kauan, ja se piti hakea sairaalan omasta apteekista.

Laakari oli OK ottamani aspiriinin ja metformiinin suhteen. Han harkitsi myos hepariinia, josta sanoin, etta jos ei ole pakko, niin en halua ottaa, koska minulla oli Klexane kahdeksassa ensimmaisessa epaonnistuneessa siirrossa ja nyt ei ole. Han sitten maarasi minut tukostestiverikokeisiin nyt torstaina; ihan hyva, etta otetaan. Jos ei ihmeempia niista loydy, niin sitten harkitaan hepariinia uudestaan raskausviikolla 28. Laakari maarasi minut myos sokerirasituskokeeseen nyt huomenna torstaina, kuulemma kokeeseen menee noin 3h (eli varmaan ainakin 4h!). Kuulemma normaalisti koe tehdaan siina 26. viikon tienoilla muistaakseni, mutta minun han haluaa tekevan kaksi koetta. Eli en ole nyt ottanut Metforemia sunnuntain jalkeen koetta ajatellen. Muistan, etta kun se koe viimeksi minulle tehtiin, minulle tuli aivan sokerihumala ja meinasin nukahtaa - oli kauheata! Sokeriarvot olivat kuitenkin tuolloin OK (siita on jo 10 vuotta, kun testattiin viimeksi).

Katilon kanssa meni ihan OK; taas uusi virtsanayte, joka oli OK. Verenpaine olikin sitten 152/76, mutta riittavan OK (olin varmaan jo ehtinyt paivan aikana stressaantua!). Painoa ei otettu. Selvastikin huomaan, etta kun taas tuolle uudelle katilolle juttelin ajatuksistani synnytystavoista seka pelostani (siis, etten kesta ajatusta, etta vauva jaisi jumiin eika pystyisi hengittamaan ja vammautuisi - en pelkaa kipua vaan vamman aiheuttamista), niin han arveli, etta suunniteltu sektio voisi olla se paras juttu. Mitaan ei tietenkaan tassa vaiheessa paatetty. Minua neuvottiin ottamaan syksyn alussa hinkuyskarokotus (vauvana otettu ei suojaa vauvaa, joka voidaan rokottaa vasta 2 kk:n iassa) ja flunssarokote (molemmista olinkin jo tietoinen) seka annettiin esite Antenatal Class:ista- yksi viisituntinen session joskus syksylla.

Olen myos mielenkiinnolla lukenut kaikkien uutisia ja lahetan tasta kiiruusti kaikille oikein isot tsemppihalit!!!

Muuten, jos joku listaamme paivittaa, laittaisitteko minulle ‘Sokerirasituskoe 18.7.’ ja ‘Lääkärin vastaanotto 7.10.’ ja ‘Kätilön vastaanotto 16.9.’? Kiitos!

16+3

 

Onnea kaikille hyvistä kuulumisista.. olen nyt reissussa, mutta voin listan päivitellä joko huomis iltana tai pe...

 

@millionnea onnea hienoista ultrakuulumisista. Harmittaa niin sun puolesta äitisi asenne!

@Aislinn83 no nyt saat huokasta helpotuksesta. Se on niin jännittävä tuo eka ultra (tai taitaa ne kaikki olla).

 

Unohtui vielä kommentoida, että @Katti75 niin tuttua tuo paniikki liikkeistä. Mulla esikko oli kovin vaisu liikkeidensä kanssa. Mulla oli istukka edessä, joka sekin vaimensi liikkeitä. Välillä tuntui, että liikkuuko ollenkaan. Iltaisin aina alkoi kunnon jumppa, mutta jouduin kahdesti paniikissa yksityiselle tarkistuttamaan tilanteen juuri liikkeiden vähyyden/puuttumisen vuoksi. Toinen kerta oli jäätävän mahataudin/kuumeen vuoksi (sen verran paha, että jouduin osastolle). Lääkäri sanoi silloin, että sikiö lepäilee, sillä tautini on ollut hänellekin raskas.

 

Nyt iski paniikki. Tänään menossa ravintolaan syömään ja tarkastin mitä ruokasuosituksessa sanottiinkaan kaloista niin huomasin siinä samassa, että ai lakusuositus muuttunut. Salmiakin muistin ja muistelin, että lakussa oli silloin viimeksi vaan, että nostaa verenpainetta. Mut 2017 on valmistunu uusi tutkimus, jonka mukaan lisää keskenmenovaaraa ja altistaa kehityshäiriöille. No minä pöllö olen syöny nyt kesän aikana yhteensä varmaan 5 metrilakua!!! Eli runsaasti. Apua! Ollaan ostettu aina ku kierrettiin jossain markkinoilla/tapahtumissa. Pätkin niitä pieniksi ja silloin kun oli oikein paha olo ja kaikki etoi niin laku upposi. Heitin yölläkin muutaman naamariin, kun nousin vessaan. Viimeksi viime yönä. Nyt iski kauhea huoli!! Viimeksi olin tosi tarkka kaikesta mitä laitoin suuhun, ehkä välillä hysteerisenkin tarkka ja nyt mulle kävi näin!!! No se on nyt tehty mikä tehty, mutta toivoa vaan sopii... nyt ainakin kierrän lakut kaukaa.

"Lakritsi- ja salmiakkimakeiset sisältävät glykyrritsiiniä, jonka turvallisesta käyttömäärästä ei ole tietoa. Korkea glykyrritsiinipitoisuus nostaa verenpainetta, lisää turvotusta ja voi aiheuttaa keskenmenovaaran ja on mahdollisesti yhteydessä lapsen kehityshäiriöihin. Pienet annokset (esimerkiksi annos lakritsijäätelöä tai muutama makeinen) eivät ole haitallisia."

No mulla ei voi puhua PIENISTÄ annoksista ku yhteensä olen syöny lakua monta metriä. Voi

 

@shelterme Suomen noi suositukset on varmaan yhdet tiukimmista maailmassa. Mullekin ekassa raskaudessa sanottiin ihan ett syö lakua kun oli aina alhaiset verenpaineet. Sitten kesken raskautta tuli nuo suositukset, vai vähän jälkeen en muista. Uskon että on ehkä turhankin tiukka tuo täyskieltosuositus tai että tarvis ainakin jatkuvaa pitkäaikaiskäyttöä. Itse söin tietoisesti haribon salmiakkia yhden päivässä alkuraskaudessa jonkun pari viikkoa kun vaan teki niiiiiiiiin paljon mieli ne haribot on vielä tosi vahvoja ja suolaisia.
Jos nyt että lakua enää samalla tavalla syö niin varmasti kaikki on ihan hyvin eikös sitä paitsi laku ole ns pienempi paha noista kahdesta?

 

Olin tulossa sanomaan samaa kuin @Mandala . Nää suomen suositukset on varmaan ne tiukimmat mahdolliset, että no worries. Ja metrilakukin taitaa aika pitkälle olla semmosta sokeriherkkua eikä ”oikeaa” lakua en nyt maatani myisi ton takia <3 esim. levä ja inkivääri on suomen suosituksissa kiellettyä tai ainakin hyvin pitkälle vältettävää, kun taas japanissa ihmiset elää levällä ja inkiväärillä raskaanakin ollessaan (ja syövät raakaa kananmunaa jne!). Ja just luin kuinka italiassa ja espanjassakin joku meillö täysin kielletty parmankinkku kuuluu raskaanakin olevien ruokavalioon että kattovat siinä vaan sitä vuotta, että kuinka pitkään kuivatettua se on. Sama päti juustoihin.

En sillä, en mä mitään riskejä itekään halua ottaa. Levää oon syönyt vähäsen, koska kyllähän sitä jodia tarvitaan ja kun en nyt montaa levyarkkia per viikko einehdi niin en tosiaan usko sen haittaavan. Muuten kyllä oon orjallisesti noudattanut noita ohjeistuksia vähän ruokamorkkista täällä kyllä; alas menee lähinnä karseat hiilarihötöt. Nyt sellaisia ykköshimoja on ollut juustohamppari, pinaattiletut ja etanapannu :’D ei mitään älyterveellistä. Selasin muutamia raakavegaaniblogeja ja -vlogeja, ja päätin kokeilla pari päivää raakavegaanisella ruokavaliolla, että bebiskin saisi vähän nyt tähän hiilihydraattipommiin jotain puhdistavaa ja ravintorikasta oon ollut puolivuotta ihan vegaanina (en siis ole enää, laiskuus voitti), niin kiva kokeilla nyt miten tällainen upgrade toimii löysin yhden ihan suomalaisenkin raskaana olevan naisen blogin, ja hän kirjoitti kuinka hänellä oli helpoin raskaus ikinä raakavegaanisen ruokavalion ansioista.

En siis kokonaan tuu kääntämään elämäntapaa raa’aksi, oon ihan liian herkkusuu ja laiska sellaiseen mutta tällaisia ruokamietteitä täällä!

 

Mä himoitsin juustohamppareita, suklaapirtelöä ja suklaamuroja alkuraskaudessa ja söinkin niitä sitte mutta se kesti vaan jonkin aikaa. Esim ekassa raskaudessa lopussa sitte taas oisin halunnut elää granny smith omenoilla, kylmällä kurkulla ja huonelämpöisellä vedellä, oli tosi tarkkaa ett kaikki piti olla noin tokassa oli nyt vesimeloni. Vedin joskus kokonaisen yksin yhdellä istumalla eli jos nyt tekee mieli hiilarimössöä niin anna mennä vaan, kohta se ei välttis maistu ollenkaan enää ja tulee muut kuviot

 

Mä oon kans miettinyt nyt paljon tätä liikuntaa ja ruokavaliota. Mähän sain painoa alas ennen tätä 2.hoitoa ja sen aikana kun kävin aktiivisesti salilla sekä juoksin. Juoksemisesta aloin jopa nauttia joka on mulle outoa että saan nautintoa urheilusta. Viikko ennen punktiota (10.6) lopetin sitten sen varmuuden vuoksi ja en ole vieläkään sen jälkeen lähtenyt liikkumaan hikiliikuntaa. Ensin oli tietysti punktiosta toipuminen sekä siirron jälkeen halusin olla varovainen, nyt käytin "syynä" että haluan nähdä ultrassa että tähän saakka kaikki on niinkuin pitääkin.

Olen syönyt epäterveellisen terveellisesti eli vähän mitä sattuu ja nyt aloin miettiä että pitäis alkaa kääntää kelkkaa pois sokerista ja myös liikkua. Kai uskaltaa alkaa hölkätä varovaisesti? Ei mitään pitkää matkaa ja lujaa vaan sillai sopivaa hölkkävauhtia kuitenkin että hiki nousee pintaan?