Pitkästä aikaa taas täällä 
Hiljaiseloa taustalla olen viettänyt, kesäloman jälkeen töissä ollut hurjan hektistä ja lisäksi ohjelmaa, harrastuksia ym. on kasaantunut vähän liikaakin, joten ja illat ja ne vähäiset vapaahetket on menneet ihan koomaillessa... Mutta historiallista viikkoa on vietetty, esikoisen syntymäviikot on nyt ylitetty! Huomenna tulee täyteen 28+0 ja näin pitkällä en koskaan ole siis ollut raskaana, vähän kuin ensisynnyttäjänä mennään Muuten vointi on ollut ihan ok, paitsi nyt muutamana iltana ollut aika napakoita supisteluja, joiden suhteen neuvolassa käskettiin olla aika tarkkana ja lähteä herkästi kuulemma päivystykseen, jos eivät rauhoitu. Muutenkin sain ohjeen alkaa himmailemaan tahtia, kun tää arki on ollut nyt vähän turhan tiivistä... Vielä olisi reilut 5 viikkoa töitä ja sitten vähän pidempi "loma".
Onnea kaikille uusille (ainakin mamido, reuna, ravishing ja AJ ) plussista ja kylmiä hermoja alun piinaviikoille! Itsekin olin tosi oireeton parit eka viikkoa ja ihmettelin niiden oireiden poissaoloa, jokta kuitenkin esikoisesta oli ollut. Tiedän, että helpommin sanottu kuin tehty, mutta päivä kerrallaan vaan eteenpäin.
Mikäs on Jasminan tilanne, kävitkö neuvolassa kipujen vuoksi ja mitä sanoivat? Mulle th sanoi, että tosi herkästi pitää lähteä näytille, jos tässä vaiheessa tulee kipeitä supistuksia, mutta tietty tässä on muutenkin ns riskiodottaja. Entäs mikä on Tupsulin vointi, onko sulla supparit yhtään helpottaneet ja vieläkö oot saikulla?
Ihana kuulla, että sinäkin mari32 oot jo nlin pitkällä!! <3 Kyllä tässä itselläkin on luottamus vähitellen kasvanut ja nyt tää esikoisen syntymäviikkojen ylitys oli iso etappi. Ens viikolla menen taas pitkästä aikaa juttelemaan tutun terapeutin luo, missä kävin koko viime syksyn purkamassa väsymystä, keskenmenoja, esikoisen vaikeaa raskautta ja keskosuutta ja omaa "epäonnistumista" näissä asioissa. Joku täällä mainitsi myöskin käyneensä osittain samoista asioista juttelemassa (haaveilija?) Lämpimästi kyllä suosittelen muillekin, itse olen saanut ajatuksiani ja tunteita järjestykseen ja olen mielestäni niiden suhteen tällä hetkellä aika hyvin balanssissa.
Siidalle luja rutistus <3 Olen niin kovin pahoillani, että taas kävi näin eikä tässä sanoja oikein löydy Toivottavasti saat nyt kaikki mahdolliset labrat teetettyä ja ehkä erilaiset tukilääkkeet seuraavaan siirtoon, meille ainakin se toi viimein sen pysyvän avun. Jaksamista ja voimia sekä ihania hetkiä rakkaan esikoisen kanssa, onneksi teillä on se elävä aurinko, joka auttaa jaksamaan. Elämä kantaa kyllä ja usko pois, vielä olet onnesi kukkuloilla taas joku päivä ja toivottavasti mahdollisimman pian! <3
Hullabulla 27+6
Hiljaiseloa taustalla olen viettänyt, kesäloman jälkeen töissä ollut hurjan hektistä ja lisäksi ohjelmaa, harrastuksia ym. on kasaantunut vähän liikaakin, joten ja illat ja ne vähäiset vapaahetket on menneet ihan koomaillessa... Mutta historiallista viikkoa on vietetty, esikoisen syntymäviikot on nyt ylitetty! Huomenna tulee täyteen 28+0 ja näin pitkällä en koskaan ole siis ollut raskaana, vähän kuin ensisynnyttäjänä mennään Muuten vointi on ollut ihan ok, paitsi nyt muutamana iltana ollut aika napakoita supisteluja, joiden suhteen neuvolassa käskettiin olla aika tarkkana ja lähteä herkästi kuulemma päivystykseen, jos eivät rauhoitu. Muutenkin sain ohjeen alkaa himmailemaan tahtia, kun tää arki on ollut nyt vähän turhan tiivistä... Vielä olisi reilut 5 viikkoa töitä ja sitten vähän pidempi "loma". Onnea kaikille uusille (ainakin mamido, reuna, ravishing ja AJ ) plussista ja kylmiä hermoja alun piinaviikoille! Itsekin olin tosi oireeton parit eka viikkoa ja ihmettelin niiden oireiden poissaoloa, jokta kuitenkin esikoisesta oli ollut. Tiedän, että helpommin sanottu kuin tehty, mutta päivä kerrallaan vaan eteenpäin.
Mikäs on Jasminan tilanne, kävitkö neuvolassa kipujen vuoksi ja mitä sanoivat? Mulle th sanoi, että tosi herkästi pitää lähteä näytille, jos tässä vaiheessa tulee kipeitä supistuksia, mutta tietty tässä on muutenkin ns riskiodottaja. Entäs mikä on Tupsulin vointi, onko sulla supparit yhtään helpottaneet ja vieläkö oot saikulla?
Ihana kuulla, että sinäkin mari32 oot jo nlin pitkällä!! <3 Kyllä tässä itselläkin on luottamus vähitellen kasvanut ja nyt tää esikoisen syntymäviikkojen ylitys oli iso etappi. Ens viikolla menen taas pitkästä aikaa juttelemaan tutun terapeutin luo, missä kävin koko viime syksyn purkamassa väsymystä, keskenmenoja, esikoisen vaikeaa raskautta ja keskosuutta ja omaa "epäonnistumista" näissä asioissa. Joku täällä mainitsi myöskin käyneensä osittain samoista asioista juttelemassa (haaveilija?) Lämpimästi kyllä suosittelen muillekin, itse olen saanut ajatuksiani ja tunteita järjestykseen ja olen mielestäni niiden suhteen tällä hetkellä aika hyvin balanssissa.
Siidalle luja rutistus <3 Olen niin kovin pahoillani, että taas kävi näin eikä tässä sanoja oikein löydy
Toivottavasti saat nyt kaikki mahdolliset labrat teetettyä ja ehkä erilaiset tukilääkkeet seuraavaan siirtoon, meille ainakin se toi viimein sen pysyvän avun. Jaksamista ja voimia sekä ihania hetkiä rakkaan esikoisen kanssa, onneksi teillä on se elävä aurinko, joka auttaa jaksamaan. Elämä kantaa kyllä ja usko pois, vielä olet onnesi kukkuloilla taas joku päivä ja toivottavasti mahdollisimman pian! <3Hullabulla 27+6
