Alkavan synnytyksen merkkejä

Mulla menossa viikko 39, eikä supistuksia mailla halmeilla. Mitä muita ennakoivia merkkejä/oireita teillä on ollut/tiedätte olevan synnytyksen lähestymisestä?

 

Mulla ei ollu mitään ennakoivia oireita....sellasia samoja mahan kovettumia oli mitä oli jo jostai 20viikolta lähtien.mä jo ajattelin et ei synny ollenkaan ku lueskelin muiden oireita....mut toisin kävi ja neljä päivää yli lasketun ajan poika synty =) alaselkä vähän kipee aamusta,vähän menkkamaisia kipuja ja vähitellen tuli outoja supistuksia...sit ne vaan lisäänty iltaa kohden ja yöllä jo mentiin sairaalaan =) aamulla sitte syntyi :heart:

 

Miulla alkoi supparit alaselästä, sieltä se jatkoi reisiin ja siitä sit alavatsaan, muuta ei sit ollukkaan

 

Mulla vauva oli tosi laiskana edellisen päivän. Kävin sydänkäyrälläkin kun huolestuin että mikäs nyt on. Kätilö vain sanoi että nähdään huomenna, vauva kerää voimia synnytykseen. Illalla meni vatta ihan löysäksi. Ruoka ei maistunu. En kyllä osannu ajatella että olis synnytys lähellä, ku ei supistellutkaan yhtään. Aamulla sitten heräsin kuudelta kun supisti 5 minuutin välein kipeästi. Esikoinen hoitoon ja pikkuveli syntyi 10.45

 

Ei itään normaaliin poikkeavaa ollu koko päivänä ja kun pään laitoin tyynyyn klo 1 yöllä niin samassa kipee supistus ja lapsivedet lorahti ja 7 tunnin päästä synty poika rv 38+5!!

 

Minulla oli harjoitussupistuksia viikolta 20 alkaen joten niistä en voinut päätellä mitään. Kaksi viikkoa ennen synnytystä valui sellaista paksua sitkeää limaa ja kaksi päivää ennen synnytystä kuivunutta (ruskeaa) verta sekä limaa. Synnytys alkoi aamulla osittaisella vesien menolla ja supistukset alkoivat siitä tunnin päästä. Varsinaiset supistukset olivat tosiaan sitten ihan eri luokkaa kuin ne harjoitussupparit. Poika syntyi sitten seuraavana yönä rv 38+2.

 

Vauva oli liikkunut kaksi edellistä päivää aika laiskasti mahassa. Ajattelin silloin itsekin että oiskos synnytys pian edessä.
Tyttö syntyi rv 37 + 2 reilu kaksi tuntia vesienmenon jälkeen.

 

Esikoisen synnytys käynnistyi ilman mitään ennakoivia merkkejä 3 päivää ennen LA:ta, supistuksilla. Synnytyksen kesto 7 tuntia.

 

Mulla oli koko päivän supistellu kivuttomasti. Illalla klo 24 tuli ensimmäinen kivulias suppari ja siitä 7,5 tunnin päästä neiti oli maailmassa.

 

Minulla on nyt menossa viiko 40+2 ja olen jo pariin otteeseen käynyt synnärillä tilannetta kartoittamassa, viimeksi eilen. Päivällä jo alkoi supistella ja illan mittaan supistukset yltyivät ja olivat koko ajan kovempia ja tiheämpiä, jopa se 5 minuuttia. Mentiin sitten hampurilaisten jälkeen klo 21 sairaalaan. Omasta mielestäni supistukset olivat kovin todellisia, kuin ruuvinpuristinta olisi väännetty alaosastossa ja tuntui että jalkoja ei saa liikutettua. Selkääkin vähän särki, mutta en minä nyt itkua tuhertanut eikä olo nyt mitekään sietämätön vielä kuitenkaan ollut. Mutta koska tämä on niin yksilöllisestä arvioin tuota supistelua että josko se nyt olisi sitten aika.


Vaan puoli tuntia mittareissa teki tehtävänsä ja supistukset suorastaan lakkasivat. Kohdun suu oli auki 1 cm ! Minulta kyllä kysyttiin että haluaisinko lääkitystä ja jäädä osastolle odottelemaan vai haluanko kotiin. Sairalasta kun lähdettiin niin samat supistukset tuntuivat uudestaan mutta rauhoittuivat kun päästiin kotiin.

Yö meni todella hyvin ja sain pitkästä aikaa nukuttua pelkällä yhdellä heräämisellä.

Hieman nolottaa tämmöinen varaslähtö, mutta nyt en sitten kyllä kovin äkkiä lähde uudestaan...eli kivijyrän & ruuvipuristinten tuntemusten lisäksi täytynee tulla vissiin kyyneleet silmiin ...näin sairaalan lepohuoneessa nimittäin äidin jolla oikeasti näytti olevan hankalat oltavat ja totesin että tuolta minusta ei kyllä vielä tunnu...

Joten odotellaan tässä nyt sitten ihan rauhassa .

Hyvää odotusta kaikille,

 

mulla molemmat synnytykset alkoi n. vuorokautta ennen ´vauvan syntymää säännöllisillä kivuttomilla supistuksilla...siitä ne muuttui sitten kivuliammiksi ja kivuliaammiksi...

 

Esikoisen aikaan supistukset alkoivat vuorokautta ennen syntymää, eli puoli seiskan aikaan aamulla alkoivat ja seuraavana aamuna 7 vaille 7 syntyi. Kuopus varoitteli tulostaan toista viikkoa ennen h-hetkeä.Välillä kivullisia, välillä kivuttomia supistuksia. Pari viimeistä päivää valkovuoto oli niin juoksevaa että luulin sitä lapsivedeksi! :ashamed:

 

Ensimmäisen syntyessä en olisi tajunnut sairaalaan lähteä, ellei vesi olisi mennyt. Missään vaiheessa kipu ei ollut kuukautiskouristelua pahempaa, vatsa vain oli ollut löysänä. Limatulppa tuli tuntia ennen vesien menoa, mutta enhän minä sitä tajunnut - ajattelin että onpa siinä valkovuotoa vain kerrakseen.

Toisen vauvan kohdalla lähdinkin sitten muutama tunti ensimmäisistä kivuista sairaalaan, jossa kalvot puhkaistiin ja neljän tunnin päästä oli vauva maailmassa. Jos olisin jäänyt kyyneliä odottamaan, olisin saanut kotiin synnyttää!

Eli turhia sairaalakäyntejä ei olekaan, menkää vain kun itsestä siltä tuntuu. Saatte ainakin lääkitystä jos kipu jo tuntuu pahalta :wave:

 

Mulla oli koko yön kivuttomia supistuksia lähes säännöllisin välein (en saanut nukuttua jostain syystä) ja sit päivällä puol kakstoista tuli eka kipeä supistus joka oli niin erilainen kun ykskään aiemmista kipeistä supistuksista ja tiesin heti et jaaha tänään synnytetään Toinen merkki oli et suoli lähti tyhjeneen itsestään jo edellisenä iltana ja läpi yön, siitä epäilinkin et olisko synnytys lähestymässä ja todennäköisesti oli syy valvomiseen!