A
aamusta päivä alkaa
Vieras
juuri sillä hetkellä, kun pitää pukea vaatteet päälle ja lähteä kouluun?
Edelleen jaksan ihmetellä oman lapseni aamutoimintaa. Herää suht' ok, katsoo telkusta yhden lastenohjelman ja syö samalla aamupalan. Juttelee ihan fiksusti ja kaikki on ihan jees. Mutta kun ohjelma loppuu ja sammutetaan telkkari + sanotaan, että nyt vaatteita pukemaan., niin sitten lapsi salamana sinkoaa sohvalta veks' ja alkaa häröilemään ihan omiaan. Juoksentelee edestakaisin, lällättelee jotain ihan päätöntä, kolistelee ovia, pukemisesta ei tahdo tulla yhtään mitään. Saa koko ajan valvoa ja vahtia, että pukeminen edes jotenkuten edistyy. Useimmiten saa lopulta jo sanoa kovastikin, että nyt vaatteet päälle ja vähän äkkiä, taksi odottaa jo sinua. Tai erittäin huonoina aamuina laitetaan lapsi ulos kuistille pukemaan loput vaatteet päällensä, niin homma menee pikkaisen nopeammin valmiiksi.
Lapsella on ADHD ja autismi + hänen olotilansa vaihtelee noiden takia päivästä toiseen ja päivän sisälläkin monesti. Ikää on 9v.
Tätä härdelliä on ollut aamuisin siitä asti, kun lapsi lähti kouluun ja ei tunnu loppua näkyvän - ei millään. Miten lapsi oppisi fiksusti hoitamaan aamutoimensa ja lähtemään reippaasti koulutielle.
( Tosin tänä aamuna kokeilin sitä temppua, että menin kodinhoitohuoneeseen tekemään pyykkitöitä ja jätin lapsen häröilemään yksinään eteiseen. Aikani siellä kotiaskareita tein ja kun tulin, niin muksu oli jo suurimmaksi osaksi pukenut itsensä valmiiksi. Että kaipa tuota on jatkossakin syytä tehdä, jos lapsen aamutoimet vaikuttavat kovin levottomilta. Mutta oli hän pienen kiusankin taas tehnyt, oli laittanut tuolin kodinhoitohuoneen oven eteen, etten pääsisi sieltä helposti takaisin tulemaan. Tuollaista hänellä on kanssa aika usein, että pitää jotain jäynää tehdä. Vaikka osaa hän kyllä kivakin lapsi olla, kun on vain sillä tuulella.)
Edelleen jaksan ihmetellä oman lapseni aamutoimintaa. Herää suht' ok, katsoo telkusta yhden lastenohjelman ja syö samalla aamupalan. Juttelee ihan fiksusti ja kaikki on ihan jees. Mutta kun ohjelma loppuu ja sammutetaan telkkari + sanotaan, että nyt vaatteita pukemaan., niin sitten lapsi salamana sinkoaa sohvalta veks' ja alkaa häröilemään ihan omiaan. Juoksentelee edestakaisin, lällättelee jotain ihan päätöntä, kolistelee ovia, pukemisesta ei tahdo tulla yhtään mitään. Saa koko ajan valvoa ja vahtia, että pukeminen edes jotenkuten edistyy. Useimmiten saa lopulta jo sanoa kovastikin, että nyt vaatteet päälle ja vähän äkkiä, taksi odottaa jo sinua. Tai erittäin huonoina aamuina laitetaan lapsi ulos kuistille pukemaan loput vaatteet päällensä, niin homma menee pikkaisen nopeammin valmiiksi.
Lapsella on ADHD ja autismi + hänen olotilansa vaihtelee noiden takia päivästä toiseen ja päivän sisälläkin monesti. Ikää on 9v.
Tätä härdelliä on ollut aamuisin siitä asti, kun lapsi lähti kouluun ja ei tunnu loppua näkyvän - ei millään. Miten lapsi oppisi fiksusti hoitamaan aamutoimensa ja lähtemään reippaasti koulutielle.
( Tosin tänä aamuna kokeilin sitä temppua, että menin kodinhoitohuoneeseen tekemään pyykkitöitä ja jätin lapsen häröilemään yksinään eteiseen. Aikani siellä kotiaskareita tein ja kun tulin, niin muksu oli jo suurimmaksi osaksi pukenut itsensä valmiiksi. Että kaipa tuota on jatkossakin syytä tehdä, jos lapsen aamutoimet vaikuttavat kovin levottomilta. Mutta oli hän pienen kiusankin taas tehnyt, oli laittanut tuolin kodinhoitohuoneen oven eteen, etten pääsisi sieltä helposti takaisin tulemaan. Tuollaista hänellä on kanssa aika usein, että pitää jotain jäynää tehdä. Vaikka osaa hän kyllä kivakin lapsi olla, kun on vain sillä tuulella.)
