Alhainen anti-Muller hormoni ja ivf
- Viestiketjun aloittaja nannah86
- Ensimmäinen viesti
Ne oli molemmat tyhjiä 
kova pala, itkettää kovasti.
Ei paljoa kipuja, mutta nousi kuume iltaa kohden, aamulla vielä lämpöä.
Sain DHEAt kuukaudeksi, sit katsotaan, jos tehoaa luonnollisesti. Jo ok, niin lisä kk DHEAT ja toinen ivf hoito.
Kysyin jo munasolun luovuttajista, heillä on vain aasialaisia joten ottavat selvää jos saavat kaukaasialaisen.
Rankkaa on, mutta eiköhän se tästä.
Kaikki keinot käyttöön, ei muu auta.
kova pala, itkettää kovasti. Ei paljoa kipuja, mutta nousi kuume iltaa kohden, aamulla vielä lämpöä.
Sain DHEAt kuukaudeksi, sit katsotaan, jos tehoaa luonnollisesti. Jo ok, niin lisä kk DHEAT ja toinen ivf hoito.
Kysyin jo munasolun luovuttajista, heillä on vain aasialaisia joten ottavat selvää jos saavat kaukaasialaisen.
Rankkaa on, mutta eiköhän se tästä.
Kaikki keinot käyttöön, ei muu auta.
Voi ei Jospa nuo dheat auttaisi sulla. Kannattaa ehkä popsia useampikin kuukausi. Ja katso että muukin vitamiininsaanti kunnossa (b erityisesti, e ja d). En ole kuullut aiemmin, että olis 2 mutta tyhjiä molemmat. Tsemppiä!!
Jospa nuo dheat auttaisi sulla. Kannattaa ehkä popsia useampikin kuukausi. Ja katso että muukin vitamiininsaanti kunnossa (b erityisesti, e ja d). En ole kuullut aiemmin, että olis 2 mutta tyhjiä molemmat. Tsemppiä!!Hei, kaikille vanhoille ja uusille! Tulin kertomaan kuulumisia. Lyhyesti taustaa: AMH 0.5, ICSIstä plussaa, sitten keskenmeno ja 2 viikkoa kaavinnan jälkeen ovistestillä + ja luomuraskaus. Olen nyt 29. raskausviikolla. Vauvalla kaikki hyvin, mutta itselläni alaraajan syvä laskimotukos, eli Klexane-piikitykset alkaneet. Tuo luomuraskaus on aikamoinen ihme. En tiedä, mikä loppujen lopuksi auttoi, mutta rukousten lisäksi olin aloittanut DHEAn ja akupunktion. Nyt toivon, että loppuraskaus sujuisi hyvin, ja saisin synnyttää terveen lapsen niin, että pysyisin itsekin vielä hengissä ja terveenä Tsemppiä ja jaksamista myös kaikille muille täällä! Terveisin, Cityprinsessa
Tsemppiä ja jaksamista myös kaikille muille täällä! Terveisin, CityprinsessaOnnea Cityprinsessa. Olet jo aika varmoilla päivillä. Toki vielä jännitettävää, mutta eiköhän se hyvin mene se loppukin. Onneksi tilanteesi tiedetään ja osataan seurata tarkempaa myös sinun omaa vointiasi. Kovasti tsemppiä loppuun ja sitä terveyttä sekä vauvalle että sinulle!!!
Itselläni kävi myös ihme, stressitön elämänvaihe ja vhh ruokavalio ehkä ne ihmeen tekijät, mutta mistä sitä tosiaankaan tietää jos vaan nyt oli kaikki ajoitukset ja tuuri kohdallaan.
Itselläni kävi myös ihme, stressitön elämänvaihe ja vhh ruokavalio ehkä ne ihmeen tekijät, mutta mistä sitä tosiaankaan tietää jos vaan nyt oli kaikki ajoitukset ja tuuri kohdallaan.
Hyppään mukaan! Kovasti täällä on uusia nimiä, mutta ehkä joku minutkin muistaa.Minulla siis primaarisyy lapsettomuuteen on vatsaontelon hankala kiinniketilanne ja tuubat on kohdunulkoisen vuoksi poistettu kokonaan. IVF/ICSI-hoitoja passeineen on tehty 5, ja viimeisimmän yhteydessä tarkistettiin huonon vasteen vuoksi AMH joka oli 0.4. Tästä hoidosta saatiin kuitenkin poika, joka on nyt 1.5v. Pakkaseen saatiin yksi alkio, josta siitäkin tuli kuin ihmeen kaupalla +, mutta raskaus päättyi heti alkuunsa.
Siinä hieman taustaa, jos joku jaksoi lukea. Edempänä joku taisi kysellä, saako huonolla amh:lla etusijaa jonossa. Uskoisin että saa, ellei ko. klinikassa toteuteta jotain erityistä (erikoista) byrokratiaa. Me saatiin nyt uusi ensikäynti peräti kuukauden päähän!
Eli siis 6.ivf alkamassa. Hurjaa, mutta meidän tapauksessa ainoa mahdollisuus jos vielä halutaan antaa toiselle biologiselle lapselle mahdolisuus.
Tänään keskustelin lääkärin kanssa puhelimen välityksellä. Aiemmin oli puhetta inseminaatiosta seuraavaan kiertoon, mutta suunnitelmat muuttui siten että nyt vain odottelen kutsua ensimmäiseen ivf:än suunnitteluun. Tai suunnitteluun ja suunnitteluun, eipä sitä tiiä että suostuvatko meitä hoitamaan ollenkaan. Elokuun lopussa pitää hoitavalle lääkärille soittaa jos ei Helsingistä Naistenklinikalta oteta yhteyttä.
Positiivista on se että ensikäyntiaikaa odotellessa saa olla ihan ilman lääkkeitä, stressiä ja piinailuita. Ihanaa (ja samalla kamalaa, kun ei voi itse tehdä mitään nopeuttaakseen hoitoja).
Positiivista on se että ensikäyntiaikaa odotellessa saa olla ihan ilman lääkkeitä, stressiä ja piinailuita. Ihanaa (ja samalla kamalaa, kun ei voi itse tehdä mitään nopeuttaakseen hoitoja).
Suunnittelukäynti 20.8 Naistenklinikalla. Nyt kävi jännittämään. Ootteko kuinka nopeesti päässy ensimmäiseen hoitoon suunnittelun jälkeen? Ja onkohan mahdollista että eivät suostu meitä hoitamaan kun suunnitteluun jo kutsuivat? Onko kenenkään teistä alkiolle tehty alkiodiagnostiikkaa?
Onko teillä tietoa voiko samaan aikaan olla sekä ivf hoidoissa omilla soluilla sekä lahjamunasolujonossa?
Onko teillä tietoa voiko samaan aikaan olla sekä ivf hoidoissa omilla soluilla sekä lahjamunasolujonossa?
Meillä oli suunnittelukäynti kesäkuun puolen välin paikkeilla ja heti kesäsulun jälkeen päästiin ensimmäiseen ivf:ään. Ja tämä siis naistenklinikalla viime kesänä.
Tervehdys vanhat ja uudet! En ole hirveästi tänne kirjoitellut mutta kuitenkin jonkun kerran matkan varrella, ja mulle tää palsta on ollut tärkeä. Kiitokset menee Jonnulille, joka mut tänne vinkkas toisaalta diagnoosin saatuani.
Mun kuulumiset on siis ihmeellisiä ja hyviä, enkä todellakaan halua tulla ärsyttämään tai vääntelemään veistä haavoissa. Musta vain on hirveän tärkeää, että tänne kirjautuu näitä hyviä uutisia huonoilla veriarvoilla, kun tämä amh-homma on niin uutta vielä.
Mulla tammikuussa 2013 oli siis AMH 0,2 ja FSH 17. Kakkosen yritys oli kestänyt ja diagnoosi oli tosi rankka ottaa vastaan, koska se vaikutti nettihakujen perusteella niin lopulliselta (amerikkalaiset sivut oli pahimpia, koska siellä klinikat ilmeisesti ei ota asiakkaita, joilla on yhtään epävarmemmat mahikset - mun arvoilla en ois moneenkaan paikkaan päässy hoitoon edes).
Tuli kystia keväällä 2013 ja tosi heikosti kasvoi munasoluja stimulaatioissa, yks tai kaks. Eka IVF-yritys menopurilla meni puihin, kun lääkäri totesi vain yhden kystan kasvavan, tosin seuraavassa kontrolliultrassa lääkäri alkoi pitää sitä munasoluna ja tehtiin inseminaatio. Tulin raskaaksi ja taapero on nyt vuoden ja viisi kuukautta. Meidän ihme.
Koska on ollut tuli hännän alla munasarjojen hiipumisen takia ja lapsilukutoiveesta ei oltu aivan varmoja, päätettiin vielä mennä hoitoihin kolmosta toivoen. Ja tänä keväänä hoidon suunnittelukäynti muuttui alkuraskauden ultraksi, olin tullut raskaaksi "itsestään" niin kuin oon nyt puhunut, melko neitseelliseltä se kyllä tuntui tulla ihan vain seksistä raskaaksi. Nyt on menossa rv 23+2 eikä ongelmia ole toistaiseksi käynyt ilmi.
Mulla on nyt ikää 33 vuotta ja kaiken nähnyt lääkäri (Väestöliitto) arveli, että iän vuoksi ne harvat jäljellä olleet munasolut on voineet olla hyvänlaatuisia. Että se selittäisi nämä ihmeet.
Ainoa asia, jonka itse osaan nimetä tuon luomuplussan taakse, on että plussaa edeltävän vuoden olin minuksi harvinaisen onnellinen. Osaksi siihen vaikutti mun synnytyksen jälkeen aloittama mielialalääke, joka jotenkin rauhoitti ja rentoutti mua lapsettomuushuolten ja tosi pelokkaan raskausajan jälkeen. Olen aina ollut ylistressaantunut ja tuo vuosi oli vähän erilainen ekaa kertaa mun aikuisiällä. Täällä ei oo ollu puhetta mielialalääkkeistä ja muutenki tämä nyt on ihan mun oma keksimä ajatus joka ei välttämättä asiaan edes liity, mutta anyways mun kokemus mielialalääkkeestä on tosi positiivinen ja halusin sen kertoa.
"Ihmeet tapahtuvat muille", oon tän ketjun lukenu läpi ja tiedän miten äärettömän kivisiä taipaleita AMH aiheuttaa. Ei tarvi onnitella tai muuta, en tullut siksi kirjoittamaan. Vaan siksi, että silloin kun olin itse saanut tän diagnoosin ja hoidot alkoi ja itkin kylpyhuoneen lattialla epätoivoisena, aivan aavistuksenomaista toivoa sain tän ketjun hyvistä uutisista, joita matkan varrella (liian harvoin valitettavasti) on mukaan tullut.
Meidän lääkäri on ollut sellainen jalat maassa -tyyppi ja kyllä suhtautunut alusta asti kannustavasti meidän yritykseen, vaikka itse olin niin musertunut noitten veriarvojen, ultranäkymän ja stimulaatioitten epäonnistumisten takia. Hän myös meinasi, että amh:sta tiedetään vielä todella vähän, ja että ne ensimmäiset oletukset amh:n luonteesta ovat jo kyseenalaistuneet, esim. että amh ei voisi myös muuttua välillä paremmaksi tai että mun kaltainen 0,2-arvo ois epätoivoinen. Hänen mielestään amh:n perusteella voi tietää lähinnä sen, ettei aikaa hukattavaksi ole, mutta muuta se ei niin väistämättä ennusta kuin millaisen kuvan esim. itse googletuksillani olen löytänyt.
Mutta tiedän, että tapauksia on todella monenlaisia. Enkä ois _ikinä_ voinu kuvitella meille luomuplussaa.
Toivon ihan mielettömästi teille kaikille kaikkea hyvää, ette varmaan arvaa miten paljon toivon. <3
Mun kuulumiset on siis ihmeellisiä ja hyviä, enkä todellakaan halua tulla ärsyttämään tai vääntelemään veistä haavoissa. Musta vain on hirveän tärkeää, että tänne kirjautuu näitä hyviä uutisia huonoilla veriarvoilla, kun tämä amh-homma on niin uutta vielä.
Mulla tammikuussa 2013 oli siis AMH 0,2 ja FSH 17. Kakkosen yritys oli kestänyt ja diagnoosi oli tosi rankka ottaa vastaan, koska se vaikutti nettihakujen perusteella niin lopulliselta (amerikkalaiset sivut oli pahimpia, koska siellä klinikat ilmeisesti ei ota asiakkaita, joilla on yhtään epävarmemmat mahikset - mun arvoilla en ois moneenkaan paikkaan päässy hoitoon edes).
Tuli kystia keväällä 2013 ja tosi heikosti kasvoi munasoluja stimulaatioissa, yks tai kaks. Eka IVF-yritys menopurilla meni puihin, kun lääkäri totesi vain yhden kystan kasvavan, tosin seuraavassa kontrolliultrassa lääkäri alkoi pitää sitä munasoluna ja tehtiin inseminaatio. Tulin raskaaksi ja taapero on nyt vuoden ja viisi kuukautta. Meidän ihme.
Koska on ollut tuli hännän alla munasarjojen hiipumisen takia ja lapsilukutoiveesta ei oltu aivan varmoja, päätettiin vielä mennä hoitoihin kolmosta toivoen. Ja tänä keväänä hoidon suunnittelukäynti muuttui alkuraskauden ultraksi, olin tullut raskaaksi "itsestään" niin kuin oon nyt puhunut, melko neitseelliseltä se kyllä tuntui tulla ihan vain seksistä raskaaksi. Nyt on menossa rv 23+2 eikä ongelmia ole toistaiseksi käynyt ilmi.
Mulla on nyt ikää 33 vuotta ja kaiken nähnyt lääkäri (Väestöliitto) arveli, että iän vuoksi ne harvat jäljellä olleet munasolut on voineet olla hyvänlaatuisia. Että se selittäisi nämä ihmeet.
Ainoa asia, jonka itse osaan nimetä tuon luomuplussan taakse, on että plussaa edeltävän vuoden olin minuksi harvinaisen onnellinen. Osaksi siihen vaikutti mun synnytyksen jälkeen aloittama mielialalääke, joka jotenkin rauhoitti ja rentoutti mua lapsettomuushuolten ja tosi pelokkaan raskausajan jälkeen. Olen aina ollut ylistressaantunut ja tuo vuosi oli vähän erilainen ekaa kertaa mun aikuisiällä. Täällä ei oo ollu puhetta mielialalääkkeistä ja muutenki tämä nyt on ihan mun oma keksimä ajatus joka ei välttämättä asiaan edes liity, mutta anyways mun kokemus mielialalääkkeestä on tosi positiivinen ja halusin sen kertoa.
"Ihmeet tapahtuvat muille", oon tän ketjun lukenu läpi ja tiedän miten äärettömän kivisiä taipaleita AMH aiheuttaa. Ei tarvi onnitella tai muuta, en tullut siksi kirjoittamaan. Vaan siksi, että silloin kun olin itse saanut tän diagnoosin ja hoidot alkoi ja itkin kylpyhuoneen lattialla epätoivoisena, aivan aavistuksenomaista toivoa sain tän ketjun hyvistä uutisista, joita matkan varrella (liian harvoin valitettavasti) on mukaan tullut.
Meidän lääkäri on ollut sellainen jalat maassa -tyyppi ja kyllä suhtautunut alusta asti kannustavasti meidän yritykseen, vaikka itse olin niin musertunut noitten veriarvojen, ultranäkymän ja stimulaatioitten epäonnistumisten takia. Hän myös meinasi, että amh:sta tiedetään vielä todella vähän, ja että ne ensimmäiset oletukset amh:n luonteesta ovat jo kyseenalaistuneet, esim. että amh ei voisi myös muuttua välillä paremmaksi tai että mun kaltainen 0,2-arvo ois epätoivoinen. Hänen mielestään amh:n perusteella voi tietää lähinnä sen, ettei aikaa hukattavaksi ole, mutta muuta se ei niin väistämättä ennusta kuin millaisen kuvan esim. itse googletuksillani olen löytänyt.
Mutta tiedän, että tapauksia on todella monenlaisia. Enkä ois _ikinä_ voinu kuvitella meille luomuplussaa.
Toivon ihan mielettömästi teille kaikille kaikkea hyvää, ette varmaan arvaa miten paljon toivon. <3
Heippa kaikille!
En tiedä mihin ketjuun tämä kysymys edes kuuluisi, mutta luettuani monta sivua tekstejänne, ajattelin että jos voisitte olla avuksi.
Voisiko joku ystävällisesti auttaa?
Sain tietää että AMH:ni on 0,7 ja FSH on 11. Olemme yrittäneet lasta koko vuoden (reilut 8kk) ja ikäni vuoksi (37v) menin jo gynelle.
Lääkäri sanoi että pari kuukautta vielä yrittäisi luomusti korkeintaan ja sitten jo kiireesti hoitoihin.
Aiemmin olemme olleet sitä mieltä että jos ei luomusti tule, emme lähde hoitoihin, koska aiemmat lapset ovat tulleet melko helpolla.
Viimeisen synnytyksen jälkeen minulta on poistettu toinen munasarja mutta tämän ei kai pitäisi vaikuttaa hedelmällisyyteen lainkaan. Jostain syystä vain nyt kello käy ja tikittää eikä lääkäri paljon antanut toivoa plussasta.
Aikani googlattuani ei kai inseminaatiollakaan plussa ole kuin hyvää tuuria ja kallista ja epävarmaa?
Miten tässä nyt kannattaisi tehdä? Onko toivoa lainkaan? Onko järkeä mennä hoitoihin näillä luvuilla ja mistä kannattaa aloittaa? Kunnallisella puolella ei kai ainakaan apuja saa kun on jo lapsia? Olenko ymmärtänyt oikein?
Onnenkyyneleet valuvat kun luin plussista tässä ketjussa. Ihana että ihmeitä tapahtuu <3
Kiitokset teille avustanne jo etukäteen.
En tiedä mihin ketjuun tämä kysymys edes kuuluisi, mutta luettuani monta sivua tekstejänne, ajattelin että jos voisitte olla avuksi.
Voisiko joku ystävällisesti auttaa?
Sain tietää että AMH:ni on 0,7 ja FSH on 11. Olemme yrittäneet lasta koko vuoden (reilut 8kk) ja ikäni vuoksi (37v) menin jo gynelle.
Lääkäri sanoi että pari kuukautta vielä yrittäisi luomusti korkeintaan ja sitten jo kiireesti hoitoihin.
Aiemmin olemme olleet sitä mieltä että jos ei luomusti tule, emme lähde hoitoihin, koska aiemmat lapset ovat tulleet melko helpolla.
Viimeisen synnytyksen jälkeen minulta on poistettu toinen munasarja mutta tämän ei kai pitäisi vaikuttaa hedelmällisyyteen lainkaan. Jostain syystä vain nyt kello käy ja tikittää eikä lääkäri paljon antanut toivoa plussasta.
Aikani googlattuani ei kai inseminaatiollakaan plussa ole kuin hyvää tuuria ja kallista ja epävarmaa?
Miten tässä nyt kannattaisi tehdä? Onko toivoa lainkaan? Onko järkeä mennä hoitoihin näillä luvuilla ja mistä kannattaa aloittaa? Kunnallisella puolella ei kai ainakaan apuja saa kun on jo lapsia? Olenko ymmärtänyt oikein?
Onnenkyyneleet valuvat kun luin plussista tässä ketjussa. Ihana että ihmeitä tapahtuu <3
Kiitokset teille avustanne jo etukäteen.
Hei Nerdee!
Sinuna hakeutuisin hedelmöityshoitoon mahdollisimman pian. Mulla oli vuosi sitte fsh 13, raskauduin silti luomusti mutta se meni kesken. Oltiin jo silloin yksityisellä klinikalla mutta siellä vain jahkailtiin ivf:n kanssa. Mun kierrot harveni koko ajan. Lopulta vaihdettiin klinikkaa ja siellä aloitettiin heti ivf:n suunnittelu.
Nyt harmittaa kun aikaa tuhlaantui odotteluun. Täytän kohta 40 eikä kuukauttakaan ole nyt hukattavaksi. Sinuna siis toimisin heti.
Sinuna hakeutuisin hedelmöityshoitoon mahdollisimman pian. Mulla oli vuosi sitte fsh 13, raskauduin silti luomusti mutta se meni kesken. Oltiin jo silloin yksityisellä klinikalla mutta siellä vain jahkailtiin ivf:n kanssa. Mun kierrot harveni koko ajan. Lopulta vaihdettiin klinikkaa ja siellä aloitettiin heti ivf:n suunnittelu.
Nyt harmittaa kun aikaa tuhlaantui odotteluun. Täytän kohta 40 eikä kuukauttakaan ole nyt hukattavaksi. Sinuna siis toimisin heti.
Blixen, kiitos viestistäsi, uskon että jokainen tässä ketjussa kirjoittava kaipaa onnellisia loppuja, jotta itse jaksaa tarpoa tässä suossa. Ja Onnea !
Omaa napaa: Suunnittelukäynnillä käyty. Ainakin yhden hoidon lupasivat kokeilla. Nyt Terolutilla kierto käyntiin ja menkkojen jälkeen varmistetaan ettei löydy polyyppia. Jos ei löydy, niin sitä seuraavassa kierrossa päästään tositoimiin.
Omaa napaa: Suunnittelukäynnillä käyty. Ainakin yhden hoidon lupasivat kokeilla. Nyt Terolutilla kierto käyntiin ja menkkojen jälkeen varmistetaan ettei löydy polyyppia. Jos ei löydy, niin sitä seuraavassa kierrossa päästään tositoimiin.
Terveisiä täältä taustalta! Uskokaa tai älkää, mutten edes tiedä, mikä kierronpäivä on menossa... Käyn kuitenkin säännöllisesti lukemassa kuulumisianne.
Pötkylälle pahoittelut keskenmenosta
Kesäheinä, joko olet kesän jälkeen päässyt takaisin hoitojen äärelle?
Cityprinsessalle & Blixenille onnea loppuraskauteen!
tuba factor, kyllä sun vappuihme muistetaan
Tsemppiä hoitoon wawwi ja tuba!
äiti seiskaneloselle erityistsempit loppuraskauteen ja ihanaa, että kaikki oli masussa kunnossa
Aurinkoa syksyynne ja voimia hoitoihin.
Pötkylälle pahoittelut keskenmenosta
Kesäheinä, joko olet kesän jälkeen päässyt takaisin hoitojen äärelle?
Cityprinsessalle & Blixenille onnea loppuraskauteen!
tuba factor, kyllä sun vappuihme muistetaan
Tsemppiä hoitoon wawwi ja tuba!
äiti seiskaneloselle erityistsempit loppuraskauteen ja ihanaa, että kaikki oli masussa kunnossa
Aurinkoa syksyynne ja voimia hoitoihin.
Täällä ollaan!
Olen tarkoituksella pysytellyt kesän poissa palstoilla, mutta nyt on taas täysi tohina päällä. Eli pp2.
Kahdesta jäljellä olevasta blastosta se hitaampi ei selvinnyt sulatuksesta, mutta viisipäiväinen selvisi, ja se siirrettiin toissapäivänä.
Onneksi mulla on töissä nyt niin hirveä härdelli päällä (ei siis stressiä vaan pelkästään kaikkea kivaa), ettei tilannetta ehdi ihan hirveesti piinailla. muutenkin jotenkin tykkään näistä piinapäivistä, kun saa kuvitella olevansa raskaana, mutta ei ole vielä huolta mistään. Flunssan tähän nyt vaan pukkas, mutta tuskin siitä mitään haittaa on.
Oon muuten syönyt nyt DHEAa ja B-vitskuu jo parisen kuukautta, ihan siltä varalta jos vielä joudutaan uuteen IVF:ään.
Mutta tuskin joudutaan, eiköhän tää ollut nyt tässä, tuumaa hän varsin optimistisesti.
Uusia täällä näytti olevan, tervetuloa ja tsemppiä kovasti heille. Ihan erityisesti onnea ja tsemppiä Äiti seiskaneloselle, jonka tarina on niin ihanan toivoa antava! Muitakin onnistumistarinoita täällä oli käyty jakamassa, se on kiva.
Eiköhän mekin Hiskias päästä täältä joskus pois?
Olen tarkoituksella pysytellyt kesän poissa palstoilla, mutta nyt on taas täysi tohina päällä. Eli pp2.
Kahdesta jäljellä olevasta blastosta se hitaampi ei selvinnyt sulatuksesta, mutta viisipäiväinen selvisi, ja se siirrettiin toissapäivänä.
Onneksi mulla on töissä nyt niin hirveä härdelli päällä (ei siis stressiä vaan pelkästään kaikkea kivaa), ettei tilannetta ehdi ihan hirveesti piinailla. muutenkin jotenkin tykkään näistä piinapäivistä, kun saa kuvitella olevansa raskaana, mutta ei ole vielä huolta mistään
. Flunssan tähän nyt vaan pukkas, mutta tuskin siitä mitään haittaa on.Oon muuten syönyt nyt DHEAa ja B-vitskuu jo parisen kuukautta, ihan siltä varalta jos vielä joudutaan uuteen IVF:ään.
Mutta tuskin joudutaan, eiköhän tää ollut nyt tässä, tuumaa hän varsin optimistisesti
.Uusia täällä näytti olevan, tervetuloa ja tsemppiä kovasti heille. Ihan erityisesti onnea ja tsemppiä Äiti seiskaneloselle, jonka tarina on niin ihanan toivoa antava! Muitakin onnistumistarinoita täällä oli käyty jakamassa, se on kiva.
Eiköhän mekin Hiskias päästä täältä joskus pois?
Ja Pötkylä, voi ei! Iso, lämmin halaus.
Mulla muuten loppui suurin tuska ja suru sen keskenmenneen raskauden laskettuun aikaan.
Mulla muuten loppui suurin tuska ja suru sen keskenmenneen raskauden laskettuun aikaan.
Kiitos ihanat <3
Kun mulla ei, kaikista yrityksistä huolimatta, ole taikavoimia, niin ihanaa jos joku saa edes pientä toivoa lukiessaan, että ihmeitä voi tapahtua. Toki vielä on aikaista sanoa, mutta tähän asti on ollut älytön määrä onnea mukana.
Onnea, rakkautta ja ihmeitä kaikille tänne!
Kun mulla ei, kaikista yrityksistä huolimatta, ole taikavoimia, niin ihanaa jos joku saa edes pientä toivoa lukiessaan, että ihmeitä voi tapahtua. Toki vielä on aikaista sanoa, mutta tähän asti on ollut älytön määrä onnea mukana.
Onnea, rakkautta ja ihmeitä kaikille tänne!
Kesäheinälle tätä kautta onnea ja toivotaan plussan olevan nyt pysyvä.
Miksi Veera sulla peruuntui punktio? Eikö ollut kasvanut yhtään follia vai oliko joku ikävämpi ongelma? Odotit sitä punktiota niin kovasti.
Ä74
Miksi Veera sulla peruuntui punktio? Eikö ollut kasvanut yhtään follia vai oliko joku ikävämpi ongelma? Odotit sitä punktiota niin kovasti.
Ä74
Hei taas,
nyt siis syöty DHEAta parisen kuukautta ja olisi tarkoitus aloittaa uusi ICSI yritys seuraavasta kierrosta. Stressaan jo nyt! Ajattelematta tarkemmin varasin pienen lomareissun ja nyt on riski, että kierto alkaa juuri tuolloin, enkä ehdi klinikalle 2. päivä. Onko siis mahdollista käydä klinikalla ennen kiertoa, saako sieltä mitään irti? Otanko riskin ja ostan kalliit piikit etukäteen ja piikitän menemään vaikkei tietoa follien määrästä. Laitoin klinikalle viestiä, jospa he vastaisivat pian.
Voi tätä odottamista.
Todellakin toivon, että DHEA on auttanut mun reserviä. Viimeksi alussa oli 5-6 ja lopulta vain kaksi follia, jotka molemmat tyhjiä. Nyt uskon lujasti näihin pilsuihin, on nimittäin sen verran sivuoireita, että jotain tapahtuu.
Ajattelin vielä kirjoittaa suht tärkeästä asiasta, nimittäin alkion kromosomitutkimuksesta ennen istutusta. En tiedä, kuinka yleistä tämä on Suomessa, kerrotaanko asiasta, suositellaanko sitä yli 35 - tai 40-vuotiaille? Onko kenelläkään tietoa?
Ironista tässä on se, että itse koulutan labroja tekemään näitä testejä, joten tiedän kaikki riskit ja vähäiset mahdollisuudet saada normaali alkio istutukseen. Kun näitä km:ja sattuu, niin suurin syy on epänormaali alkio. Epänormaali kromosomiluku voi olla missä tahansa kromosomissa, joten jos joku ehdottaa FISHia, ei kannata kerran siinä katsotaan vain 5-6 kromosomia. Eli kaikki kromosomit on tutkittava esim. mikrosirulla, NGS:lla tai BoBs:illa.
Voin kertoa enemmän jos joku on kiinnostunut.
Tsemppiä kaikille!
nyt siis syöty DHEAta parisen kuukautta ja olisi tarkoitus aloittaa uusi ICSI yritys seuraavasta kierrosta. Stressaan jo nyt! Ajattelematta tarkemmin varasin pienen lomareissun ja nyt on riski, että kierto alkaa juuri tuolloin, enkä ehdi klinikalle 2. päivä. Onko siis mahdollista käydä klinikalla ennen kiertoa, saako sieltä mitään irti? Otanko riskin ja ostan kalliit piikit etukäteen ja piikitän menemään vaikkei tietoa follien määrästä. Laitoin klinikalle viestiä, jospa he vastaisivat pian.
Voi tätä odottamista.
Todellakin toivon, että DHEA on auttanut mun reserviä. Viimeksi alussa oli 5-6 ja lopulta vain kaksi follia, jotka molemmat tyhjiä. Nyt uskon lujasti näihin pilsuihin, on nimittäin sen verran sivuoireita, että jotain tapahtuu.
Ajattelin vielä kirjoittaa suht tärkeästä asiasta, nimittäin alkion kromosomitutkimuksesta ennen istutusta. En tiedä, kuinka yleistä tämä on Suomessa, kerrotaanko asiasta, suositellaanko sitä yli 35 - tai 40-vuotiaille? Onko kenelläkään tietoa?
Ironista tässä on se, että itse koulutan labroja tekemään näitä testejä, joten tiedän kaikki riskit ja vähäiset mahdollisuudet saada normaali alkio istutukseen. Kun näitä km:ja sattuu, niin suurin syy on epänormaali alkio. Epänormaali kromosomiluku voi olla missä tahansa kromosomissa, joten jos joku ehdottaa FISHia, ei kannata kerran siinä katsotaan vain 5-6 kromosomia. Eli kaikki kromosomit on tutkittava esim. mikrosirulla, NGS:lla tai BoBs:illa.
Voin kertoa enemmän jos joku on kiinnostunut.
Tsemppiä kaikille!
Kävin klinikalla, antoi Femaraa eli letroja??? Ois kiva saada kuulla kokemuksista. Määräs 3x2.5 mg per ilta kp2-6. Todellakin toivon, että tietää mitä tekee. Lääkäri ei selitä mitään vaan "heittää pihalle" samantien. Itse joutuu etsimään tietoa. Jos tämä ei onnistu, vaihdan klinikkaa.
DHEA edelleen menossa, kysyi siitä, muttei sanonut mitään, voiko jatkaa vai ei. Oletan siis, että voi.
Odotellaan siis viikko, että kierto alkaa, sit kp 8-9 ultra. Folleja tekeytymässä ... Toivottavasti.
DHEA edelleen menossa, kysyi siitä, muttei sanonut mitään, voiko jatkaa vai ei. Oletan siis, että voi.
Odotellaan siis viikko, että kierto alkaa, sit kp 8-9 ultra. Folleja tekeytymässä ... Toivottavasti.
Bridge, hurjasti tsemppiä hoitokiertoon. Mulla letrot on vaikuttanut vaihdellen. Yleensä niilläkin vain yks folli, mutta kerran kasvoi jopa kolme isoa. Sitähän en tiedä olisko niiden sisällä ollut solua, kun oli inssihoito kyseessä. Mutta mun plussakierrossa söin letroja ja silloinkin vain 1/pvä.
Jotenkin tuntuu että sulle yritetään nyt yhä vain muutamia folleja kasvatella. Ei siis mitään suurta määrää?? Mutta tärkeintä varmaan olisi saada follien sisään niitä soluja. Siinähän tuo suunnitelma kuulostaa ihan hyvältä. Jospa tuo DHEA olisi myös vaikuttanut positiivisesti.
Tsemppiä!
Jotenkin tuntuu että sulle yritetään nyt yhä vain muutamia folleja kasvatella. Ei siis mitään suurta määrää?? Mutta tärkeintä varmaan olisi saada follien sisään niitä soluja. Siinähän tuo suunnitelma kuulostaa ihan hyvältä. Jospa tuo DHEA olisi myös vaikuttanut positiivisesti.
Tsemppiä!
Hei kaikille!
Olen uusi täällä! Me aloitimme lapsettomuustutkimukset ja hoidot kesäkuussa. Mä olen 30v ja mieheni 31. Olemme selittämättömästi lapsettomia. Yritystä takana on nyt vajaa 2 vuotta. Aloitimme insseillä. Kesällä multa mitattiin AMH-arvo joka oli silloin 1,3. Kolmen kuukauden päästä arvo mitattiin uudelleen ja se oli laskenut dramaattisesti! Nyt se on enää 0,3! Voitte vaan kuvitella kuinka järkyttynyt olin!
Nyt sitten vaihdettiin kiireesti IVF-hoitoon. Tämä on siis meidän eka IVF. Piikitykset aloitettiin eilen, Elonva ja myöhemmin jarrutuspiikkinä Orgalutran.
Ahdistaa hirveästi, että mitä tästä tulee. Kuinka paljon follikkeleita kehittyy vai kehittyykö mitään. Pelottaa myös, että laskeeko AMH-arvo nopeasti vielä lisää.
Onko teillä muuten mitään vinkkejä antaa tulevaan? Miten kannattaa valmistautua punktioon tms?
Olen uusi täällä! Me aloitimme lapsettomuustutkimukset ja hoidot kesäkuussa. Mä olen 30v ja mieheni 31. Olemme selittämättömästi lapsettomia. Yritystä takana on nyt vajaa 2 vuotta. Aloitimme insseillä. Kesällä multa mitattiin AMH-arvo joka oli silloin 1,3. Kolmen kuukauden päästä arvo mitattiin uudelleen ja se oli laskenut dramaattisesti! Nyt se on enää 0,3! Voitte vaan kuvitella kuinka järkyttynyt olin!
Nyt sitten vaihdettiin kiireesti IVF-hoitoon. Tämä on siis meidän eka IVF. Piikitykset aloitettiin eilen, Elonva ja myöhemmin jarrutuspiikkinä Orgalutran.
Ahdistaa hirveästi, että mitä tästä tulee. Kuinka paljon follikkeleita kehittyy vai kehittyykö mitään. Pelottaa myös, että laskeeko AMH-arvo nopeasti vielä lisää.
Onko teillä muuten mitään vinkkejä antaa tulevaan? Miten kannattaa valmistautua punktioon tms?