Mulla oli ja on vieläkin ihmeellisiä alavatsakipuja alkuraskaudesta. Välillä kouristeli, välillä viilsi ja välillä vaan jomotti. Olin noista oireista todella ihmeissäni, kun ei tuollaisia yleensä mainita ensimmäisenä raskausoireina... Nyt 16. raskausviikko menossa, kouristeluja ei ole ollut vähään aikaan, vihlaisuja vielä joskus, ei kuitenkaan yhtä voimakkaana kuin aiemmin, jomotus ja oudot ""kipusykäykset"" jatkuvat.
Itse mainitsin asiasta viimeksi neuvolassa ja siellä ei osattu sanoa mitä on. Alussa varmasti oli kiinnikkeiden venymis ja muovautumisesta johtuvia, kohdun kasvua yms. Mutta voihan ne olla myös ennenaikaisia supisteluja. Olen yrittänyt vähän rauhoittua kipujen jälkeen, jos olen jotain raskaampaa tehnyt, mutta eipä sitä oikein muuta voi. Jos huonosti käy, niin käy, itse sille ei voi mitään, kun terveellisesti kuitenkin elää. Valitettavaa, mutta totta.
Ymmärrettävää, että sinua pelottaa ensimmäisen keskenmenosi jälkeen, mutta yritä ajatella positiivisesti. Huolehtiminen ei paranna tilannetta, vaan pahimmassa tapauksessa pahentaa.... Keskenmenoa en ole itse kokenut, mutta pienokaisemme on saanut alkunsa raskaiden ja vaikeiden hoitojen kautta, joten sinänsä pelko tämän menettämisestä minullakin on kova. Mutta ei anneta pelolle yliotetta!
Minä ainakin lohduttaudun sillä, että mikäli huonosti käy, niin suurella todennäköisyydella pienokaisen tilanne ei ollut hyvä, hänellä olisi joku paha kehitysvamma tai hyvin vaikea sairaus. Luonto vaan hoitaa tehtävänsä....
