[QUOTE="Sanna";26465755]Kyllä myös se rassaa pahasti, kun aikatauluista ei pidetä kiinni. Jos mummolassa mennään vasta 2 tuntia normaalia myöhemmin nukkumaan, niin aikainen herätys maanantaina aamulla ennen päiväkotiin lähtöä on varsin ikävä sekä väsyneille lapsille että patistelemaan joutumaan vanhemmalle.
Samoin minua ottaa päähän, kun lasten suunterveydestä ei huolehdita. Välipaloja tyrkytetään vähän väliä, jolloin suussa on jatkuva happohyökkäys. Astmalääkkeen kanssa on oltava erityisen tarkka hampaiden hoidon kanssa, mutta mummo ei sitä tunnu ymmärtävän. Ja kun äidin silmä välttää, niin ollaan lykkäämässä omaa lusikkaa lapsen lautaselle. Mikä ihmeen hinku mummolla on tartuttaa hammasbakteeri lapsille väkisin, en ymmärrä.
Jatkuva herkkujen mussuttaminen lihotti molempia lapsia viime kesänä viikon mummolaloman aikana 2 kg. Se on paljon 3 ja 5 vuotiaille lapsille. Ovat jo muutenkin hieman keskikäyrän yläpuolella, joten yhtään lisää painoa ei saisi tulla.[/QUOTE]
..ja mummulle ei voi asiasta keskustella, opastaa kunnolla ja painottaa astmalapsen hoidossa olevia pääpiirteitä - ja ihan hyvässä hengessä

? Välipalojen- ja muiden ruokailuaikojen - jälkeisen happohyökkäyksen katkaisee mainiosti xylitol- tuotteet, purkka tai hammaskarkit. Ovat oivallisia! Ja mitä tulee esim. viikon aikana tapahtuneeseen herkkujen mussuttamiseen ja lasten lihomiseen, niin luulisi tilanteen tasoittuneen kotona nopeasti, missä ei sitten ikinäkoskaanmilloinkaan lapset herkuttele :saint:...? Ja jos on sitten vaikeaa luottaa, niin antakaa olla asian kokonaan. Itse olette silloin valintanne tehneet, ja kannatte siitä sitten sen tuoman manhd. taakan.
Ja mitä aikatauluihin tulee, niin viikonloppuyökyläilyn voisi sitten järjestää tapahtuvaksi jo perjantai- illasta lauantaipäivään, sunnuntaina olisvat lapset sitten kotona rytmiään tasoittamassa..ja jos sekään ei käy, niin sitten se vaan on kärsittävä, se maanatai- aamujen pikku tahmeus. SeKIN kun menee kyllä äkisti ohi...
Muutoin olen
Meritähden kanssa samoilla linjoilla, että mummolassa on sitten ne oman säännöt, siellä mennään mummojen ehdoilla. Ihan kaikkiin pikkuseikkoihin ei todellakaan kannata puuttua (ja en nyt puhu lainkaan asioista mitkä liittyvät lapsen turvallisuuden vaarantamiseen kaikissa muodoissaan), ne pienet pikkuseikat mitkä poikkeavat kotielämästä voivat juurikin olla se mieleenpainuvin muisto mummolahetkistä sitten tuonnempana

. Loppujen lopuksi kyseessä on pienet hetket, ajanjaksot, molempien elämässä. Olkaa onnellisia siitä, että teillä on aktiivisia isovanhempia arkeanne jakamassa ja sukupolvien välistä kuilua lyhentämässä. Kaikilla kun ei asia ole yhtä hyvin.
