R
rokkoo
Vieras
AL: Rokotuskeskustelu vinossa
Pekka Louhiala
Vinoutuneessa keskustelussa unohdetaan, mitä rokotteilla ehkäistään. Ketä huudetaan vastuuseen, jos voitetut taudit palaavat takaisin?
Yli tuhat nuorta Swansean alueella Walesissa on sairastunut tänä keväänä tuhkarokkoon. Toista sataa heistä on päätynyt sairaalahoitoon, yksi 25-vuotias mies on mahdollisesti kuollut tautiin.
Epidemia liittyy siihen, että tuhkarokko-vihurirokko-sikotautirokotuksen suosio laski viime vuosikymmenellä, kun sittemmin perättömiksi osoittautuneissa tutkimuksissa epäiltiin rokotteen lisäävän autismin riskiä. Median yksipuolisella uutisoinnilla oli tässä osuutensa.
Tukholman lähellä Järnassa on todettu lyhyessä ajassa yli 50 vihurirokkotapausta. Järnassa asuu paljon antroposofeja, joista osa ei halua rokotuttaa lapsiaan.
Pitääkö näistä uutisista olla huolissaan? Suomalaisesta keskustelusta päätellen suurin ongelma on rokotteiden haittavaikutukset.
Kaikilla rokotteilla on toki haittavaikutuksia. Sama pätee mihin tahansa lääketieteelliseen hoitoon: suotuisien vaikutusten kääntöpuolena on aina se, että joku voi saada haittoja.
Hyödyllistä mutta täydellisen riskitöntä hoitoa ei ole olemassakaan. Olennaista on hyötyjen ja haittojen suhde. Ottakaa selvää niistä taudeista, joita vastaan rokotetaan, sanoi THL:n rokotusyksikön päällikkö Terhi Kilpi Ylen A-talk-ohjelmassa (18.4.), jossa keskusteltiin rokotteiden haitoista.
Se oli koko ohjelman tärkein lause, joka jäi turhan vähälle huomiolle.
Tuhkarokko oli muutama vuosikymmen sitten tavallinen lastentauti, jonka lähes kaikki lapset sairastivat. Valtaosa toipui ongelmitta, ja siksi tauti voi näyttää viattomalta.
Kun sairastaneiden määrät lasketaan tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa, kuva muuttuu. Vakavia jälkitauteja ja niihin liittyvä kuolemia tai pysyviä aivovaurioita alkaa näkyä.
Koko maailmassa tuhkarokkoon kuoli 158 000 ihmistä vuonna 2011. Vihurirokko taas vaurioittaa sikiöitä ja sikotauti aiheuttaa miesten hedelmättömyyttä.
Rokotusten todellisista ja epäillyistä haitoista pitää puhua ja niitä pitää tutkia, mutta viimeaikainen rokotuskeskustelu Suomessa on ollut vinoutunutta kolmesta syystä.
Ensiksikin yksipuolinen kielteinen uutisointi antaa väärän kuvan rokotusten hyötyjen ja haittojen suhteesta ja lisää kieltäytymistä perinteisistäkin rokotuksista. Iltapäivälehdille ominainen perusteeton vihjailu voi tässä tapauksessa olla vaarallista.
Joskus uutisointi on suoraan valheellista: Iltalehden (17.3.) etusivu kertoi vauvasta, josta tuli neuvolarokotteen uhri. Itse artikkelissa ei esitetty perusteita rankalle väitteelle, eikä artikkelia varten haastateltu yhtään asiantuntijaa.
Toiseksi mediassa on esiintynyt rokotusalan asiantuntijoina lääkäreitä ja maallikoita, joilla ei ole perusteita tähän rooliin. Epämääräiset puheet immuunijärjestelmän kehittymättömyydestä tai lausunnot rokotteen syy-yhteydestä neurologisiin oireisiin voivat tehdä vaikutuksen maallikoihin, mutta eivät kerro todellisesta asiantuntemuksesta mitään.
Asiantuntijuuden köykäisyys näkyi myös mainitussa A-talk-ohjelmassa: homeopaatti-lääkäri vaati rokotusten myöhentämistä, mutta vaikeni, kun rokotustutkija totesi, että tällöin esimerkiksi hinkuyskälle altistuisivat juuri ne, joille tauti on hengenvaarallinen.
Hinkuyskä on isoille lapsille ja aikuisille kiusallinen mutta sinänsä vaaraton, pitkään kestävä yskä. Pikkuvauvoille tauti on oikeasti hengenvaarallinen. WHO:n arvion mukaan hinkuyskärokote ehkäisi 687 000 kuolemaa vuonna 2008.
Kolmanneksi: rokotuksiin liittyviä asioita on esitelty tieteellisinä kiistoina silloinkin, kun sellaisesta ei ole kyse. Vakiintuneiden rokotusten hyödyistä ei ole tieteellistä kiistaa, ja meneillään olevat rokotetutkimukset hakevat vastauksia avoimiin kysymyksiin, jotta tulevat päätökset tarjottavista rokotteista voitaisiin tehdä mahdollisimman perustellusti.
Avoin keskustelu rokotteiden haitoista on tärkeää, mutta metsä pitäisi nähdä puilta ja muistaa, mitä rokotteilla ollaan ehkäisemässä.
Sensaatioita hakeva ja haittoja korostava uutisointi voi pahimmillaan johtaa siihen, että rokotuskattavuus laskee alle kriittisen rajan, ja jo voitetut taudit palaavat takaisin.
Keitä huudetaan vastuuseen, jos tuhkarokko ja hinkuyskä alkavat oikeasti tappaa suomalaisia?
Pekka Louhiala
Vinoutuneessa keskustelussa unohdetaan, mitä rokotteilla ehkäistään. Ketä huudetaan vastuuseen, jos voitetut taudit palaavat takaisin?
Yli tuhat nuorta Swansean alueella Walesissa on sairastunut tänä keväänä tuhkarokkoon. Toista sataa heistä on päätynyt sairaalahoitoon, yksi 25-vuotias mies on mahdollisesti kuollut tautiin.
Epidemia liittyy siihen, että tuhkarokko-vihurirokko-sikotautirokotuksen suosio laski viime vuosikymmenellä, kun sittemmin perättömiksi osoittautuneissa tutkimuksissa epäiltiin rokotteen lisäävän autismin riskiä. Median yksipuolisella uutisoinnilla oli tässä osuutensa.
Tukholman lähellä Järnassa on todettu lyhyessä ajassa yli 50 vihurirokkotapausta. Järnassa asuu paljon antroposofeja, joista osa ei halua rokotuttaa lapsiaan.
Pitääkö näistä uutisista olla huolissaan? Suomalaisesta keskustelusta päätellen suurin ongelma on rokotteiden haittavaikutukset.
Kaikilla rokotteilla on toki haittavaikutuksia. Sama pätee mihin tahansa lääketieteelliseen hoitoon: suotuisien vaikutusten kääntöpuolena on aina se, että joku voi saada haittoja.
Hyödyllistä mutta täydellisen riskitöntä hoitoa ei ole olemassakaan. Olennaista on hyötyjen ja haittojen suhde. Ottakaa selvää niistä taudeista, joita vastaan rokotetaan, sanoi THL:n rokotusyksikön päällikkö Terhi Kilpi Ylen A-talk-ohjelmassa (18.4.), jossa keskusteltiin rokotteiden haitoista.
Se oli koko ohjelman tärkein lause, joka jäi turhan vähälle huomiolle.
Tuhkarokko oli muutama vuosikymmen sitten tavallinen lastentauti, jonka lähes kaikki lapset sairastivat. Valtaosa toipui ongelmitta, ja siksi tauti voi näyttää viattomalta.
Kun sairastaneiden määrät lasketaan tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa, kuva muuttuu. Vakavia jälkitauteja ja niihin liittyvä kuolemia tai pysyviä aivovaurioita alkaa näkyä.
Koko maailmassa tuhkarokkoon kuoli 158 000 ihmistä vuonna 2011. Vihurirokko taas vaurioittaa sikiöitä ja sikotauti aiheuttaa miesten hedelmättömyyttä.
Rokotusten todellisista ja epäillyistä haitoista pitää puhua ja niitä pitää tutkia, mutta viimeaikainen rokotuskeskustelu Suomessa on ollut vinoutunutta kolmesta syystä.
Ensiksikin yksipuolinen kielteinen uutisointi antaa väärän kuvan rokotusten hyötyjen ja haittojen suhteesta ja lisää kieltäytymistä perinteisistäkin rokotuksista. Iltapäivälehdille ominainen perusteeton vihjailu voi tässä tapauksessa olla vaarallista.
Joskus uutisointi on suoraan valheellista: Iltalehden (17.3.) etusivu kertoi vauvasta, josta tuli neuvolarokotteen uhri. Itse artikkelissa ei esitetty perusteita rankalle väitteelle, eikä artikkelia varten haastateltu yhtään asiantuntijaa.
Toiseksi mediassa on esiintynyt rokotusalan asiantuntijoina lääkäreitä ja maallikoita, joilla ei ole perusteita tähän rooliin. Epämääräiset puheet immuunijärjestelmän kehittymättömyydestä tai lausunnot rokotteen syy-yhteydestä neurologisiin oireisiin voivat tehdä vaikutuksen maallikoihin, mutta eivät kerro todellisesta asiantuntemuksesta mitään.
Asiantuntijuuden köykäisyys näkyi myös mainitussa A-talk-ohjelmassa: homeopaatti-lääkäri vaati rokotusten myöhentämistä, mutta vaikeni, kun rokotustutkija totesi, että tällöin esimerkiksi hinkuyskälle altistuisivat juuri ne, joille tauti on hengenvaarallinen.
Hinkuyskä on isoille lapsille ja aikuisille kiusallinen mutta sinänsä vaaraton, pitkään kestävä yskä. Pikkuvauvoille tauti on oikeasti hengenvaarallinen. WHO:n arvion mukaan hinkuyskärokote ehkäisi 687 000 kuolemaa vuonna 2008.
Kolmanneksi: rokotuksiin liittyviä asioita on esitelty tieteellisinä kiistoina silloinkin, kun sellaisesta ei ole kyse. Vakiintuneiden rokotusten hyödyistä ei ole tieteellistä kiistaa, ja meneillään olevat rokotetutkimukset hakevat vastauksia avoimiin kysymyksiin, jotta tulevat päätökset tarjottavista rokotteista voitaisiin tehdä mahdollisimman perustellusti.
Avoin keskustelu rokotteiden haitoista on tärkeää, mutta metsä pitäisi nähdä puilta ja muistaa, mitä rokotteilla ollaan ehkäisemässä.
Sensaatioita hakeva ja haittoja korostava uutisointi voi pahimmillaan johtaa siihen, että rokotuskattavuus laskee alle kriittisen rajan, ja jo voitetut taudit palaavat takaisin.
Keitä huudetaan vastuuseen, jos tuhkarokko ja hinkuyskä alkavat oikeasti tappaa suomalaisia?
kyllä pahimpia on nää viherpipertäjät, jotka meinaa torjua tappavat taudit käsienpesulla ja c-vitamiinia syömällä...