akuutisti raskaana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äidiksi(kö?)
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äidiksi(kö?)

Vieras
Tein eilen elämäni ensimmäisen raskaustestin. En ole koskaan pelännyt olevani raskaana, toivonut kylläkin monta kertaa. Menkkani eivät ole olleet koskaan myöhässä, nyt ne ovat viikon verran.
Tulos oli positiivinen, siis raskaana.
En ole kertonut lapsen isälle, en osaa edes kuvitella, miten hän tulee suhtautumaan. Hänellä on ennestään kaksi lasta, hän ei haaveile lisälapsista.
Itse en oikein tiedä mitä teen, yksin ei minusta ole kasvattamaan lapsia.

Aika varattuna lääkärille jo keskiviikoksi, eli pari päivää aikaa miettiä :(
 
Olisikohan parempi paikka kysellä tukea jossain muualla kuin täällä... Voit nimittäin saada aika ikäviä kommentteja, kun täällä on porukkaa, jotka ovat monet todella pitkään yrittäneet saada lasta.
Ei millään pahalla, vaan ihan vain vinkkinä...
 
Miehenkin mieli voi tosipaikantullen muuttua, tai sitten ei, mutta sinä päätät, pidä lapsi jos tunnet olevasi siihen valmis, voit katua myöhemmin jos teet toisin, apuja on yksinhuoltajille saatavissa, kun osaa niitä hakea, tai anna lapsesi adoptioon, mutta älä alkanutta elämää tuhoa, tai jos sen teet älä sitä tänne tule "itkemään" täällä meillä monilla on ongelmat toisinpäin, kun emme saa sitä toivomaasmme vauvaa :(
 
Kiitos teille kaikille. En tietenkään tarkoita kenellekään tuottaa mielipahaa, minun ei alunperin pitänyt saada lapsia ollenkaan... Vieraillut täälläkin haaveilemassa.
 
No jos noin on, etä olet joskus ollut täällä haaveilemassa, niin luulisi, ettet kyselisi mitään enää vaan olisit onnellinen! Voithan tavata myöhemmin jonkun miehen, joka on valmis isäksi....
 
Lisa sanoi just niin kuin minä ajattelen. Mies otti ja jätti kun lapsi syntyi. Ei se niin raskasta ollut olla yh. Vaati vain pientä järjestelyä.
Ja nyt vuosien kuluessa olen mennyt naimisiin ihanan miehen kans joka hyväksyy lapseni ja vietämme norm.perhe elämää. Jopa lapsen isä on ruvennut tapaamaan lastaan säännöllisesti vaikka niin uhkas ettei ikinä tule tapaamaan.
Asioilla on tapana järjestyä. Puhu miehesi kans, ehkä hän ottaa uutisen toisella lailla ja on iloinen uutisesta.
Voimia sinulle, mitä ikinä päätätkin!
 
Lapsi on lahja..ei työn tulos!

Ihmeessä ajattele mitä ihanuutta sinä kannat sisälläsi ja kuinka paljon se tuo onnea elämääsi, se tuo siihen koko sisällön!

craviz rv 38+1
 
Ihmettelen miten voit edes harkita vaihtoehtoja jos sinulle on sanottu että et voi (ehkä) saada lapsia?? tämä voi olla sinun ainut tilaisuus tulla äidiksi, joten mieti tarkoin oletko valmis luopumaan siitä!

Jos asia nyt on noin kuin kirjoitit...
 
Aika tiukansävyistä neuvoa tullut kanssasisarilta... Älä vaan meidän puheista syyllisty, tämä asia on sinun - ja lapsen isänkin tietysti, mutta käytännön syistä vähemmässä määrin - pohdittava.

Sitä vaan tuosta yksinäisyydestä, että siihenhän voi auttaa muukin tukiverkosto kuin lapsen isä - kaverit, siskot, äidit. Myös sen kukaties vastahakoisen isän vanhemmat ja sukulaiset, jotka olisivat lapselle joka tapauksessa ihan oikeita isovanhempia, setiä, tätejä, serkkuja. Ja on myös muita verkostoja, joiden piiristä voi löytää ihan oikeaa, käytännöllistä tukea. Plus sitten nämä nettiverkostot.

Olin ymmärtävinäni, että sinulla oli ollut vaikeuksia tulla raskaaksi. Siitä päättelen, ettet todellakaan päätyisi aborttiin köykäisin perustein. Jos siis sellaiseen viimeiseen vaihtoehtoon päädyt, niin siihenkin sinulla on minun mielestäni oikeus, vaikkei tästä asiasta täällä vauvahaaveilijoiden ketjuissa paljon puhutakaan. (Pitäisi ehkä puhua enemmän, sillä abortti tulee kuitenkin puheeksi monen raskauden kohdalla, myös silloin kun lasta on toivottu, jos lapsivesikokeesta tulee rankkoja uutisia.)

Tsemppiä! Ajattele, että tässä on elämässäsi ihan uusi, positiivinen mahdollisuus. Lapseen sinulla on joka tapauksessa oikeus, vaikka miehesi hankaisi vastaan.
 

Yhteistyössä