V
vierailija
Vieras
Aktiivimalli näkyy työttömän kukkarossa ja työkkärin arjessa – päivärahaa voi joutua odottamaan viikkoja, jopa kuukausia
TE-toimistojen virkailijat tuntevat nahoissaan työttömien kiukun kiistellystä aktiivimallista. Keikkatyöt voivat vaikeuttaa työttömän toimeentuloa, koska päivärahoja voi joutua odottamaan pitkään. Kaikki eivät myöskään pääse ehdot täyttävään koulutukseen.
18.1.2018 klo 20:28
Toistuvatko Kelan ruuhkat taas?
Velvoittaviksi muuttuneet keikka- ja pätkätyöt voivat vaikeuttaa työttömän toimeentuloa pitkäksi aikaa.
Aktiivimalli
Ennen kuin työtön voi hakea Kelalta tai työttömyyskassalta soviteltua päivärahaa, hänen pitää ensin saada palkka tilille ja todistus työajasta. Tämä kaikki voi kestää viikkoja, pahimmillaan jopa kuukausia. Sillä aikaa pitäisi maksaa vuokra ja ostaa ruokaa. Jos säästöjä ei ole, on haettava toimeentulotukea. Monella työttömällä voi olla edessä tuskaisia hetkiä – tuoreessa muistissa on kaaos vuosi sitten, kun toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelalle.
Uudellamaalla työnhakuvalmennuskurssit ovat menneet alkuvuodesta kuin kuumille kiville, kun ihmiset yrittävät täyttää aktiivimallin ehdot työllisyyskoulutuksesta. Kurssit alkavat olla tällä hetkellä täynnä, mutta lisäkursseja on suunnitteilla, kertoo Helsingin Kampin TE-toimiston asiantuntija Helena Termälä-Himanen.
– Asiakkaat ovat harmistuneet, kun on selvinnyt, ettei työvoimakoulutukseen tai työkokeiluun pääse vain täyttääkseen aktiivisuuden ehdot. Koulutuksen tai kokeilun täytyy olla aina hakijan kannalta työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista, Termälä-Himanen huomauttaa.
Hallitus antoi viime syksyn lisätalousarviossa kymmenen miljoonan euron lisärahoituksen aktiivimallin toteuttamiseen eli palkkatukeen, työvoimakoulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Aika näyttää, riittääkö summa kattamaan työvoimapalveluiden kasvavan tarpeen.
– Ihmiset aktivoituvat hakemaan työvoimapalveluita entistä enemmän, mutta niihin ei ole lisätty resursseja. Ne samat palvelut on, eivätkä ne tule riittämään kaikille, arvioi Imatran TE-toimistossa työskentelevä asiantuntija Jaana Rautiainen.
Toiset kymmenen miljoonaa euroa on tarkoitettu viime vuonna aloitettujen määräaikaishaastatteluiden hoitamiseen. Rahalla saadaan noin 220 työntekijää TE-toimistoihin. Käytännössä niillä jatketaan viime vuonna palkattujen virkailijoiden määräaikaisuuksia.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 67 prosentilla työttömistä oli joulukuun alussa ajantasainen työllistymissuunnitelma. Uudellamaalla työttömistä on haastateltu kolme neljäsosaa, Kaakkois-Suomessa alle kuusikymmentä prosenttia.
Alueelliset erot kolmen kuukauden välein tehtävissä haastatteluissa ovat suuria. Etelä-Pohjamaalla on haastateltu jo 82 prosenttia, Pohjois-Karjalassa vasta 56 prosenttia. Syy voi olla työttömien määrässä. Etelä-Pohjanmaalla työttömien osuus työvoimasta oli marraskuussa 7,8 prosenttia, Pohjois-Karjalassa maan suurin eli 14,5 prosenttia.
Valtaosa määräaikaishaastatteluista tehdään puhelimessa, koska resurssit eivät riitä työnhakijoiden tapaamiseen. Suurin osa työttömyysasioista on hoidettu jo vuosia verkkopalvelussa tai puhelimessa.
Yle Uutisgrafiikka
"Asiakkailla tunne, että me vain tylytetään täällä"
Hallitus on tehnyt työttömyysturvaan rivakassa tahdissa muutoksia, jotka näkyvät TE-toimistojen arjessa. Virkailijat ottavat etulinjassa vastaan työttömien kiukun muutoksista. Horisontissa siintää jo "aktiivimalli kakkoseksi" kutsuttu omatoimisen työnhaun malli.
Helena Termälä-Himanen kertoo työmäärän lisääntyneen. Jonkun on sovittava haastattelut, annettava lausunnot ja pyydettävä tarvittaessa lisäselvityksiä työttömiltä, jotta he saavat päivärahansa ajallaan. Jaana Rautiainen kuvailee työn olevan kiireistä, välillä jopa sekavaa ohjeiden muuttuessa nopeassa tahdissa.
Pitkään työvoimahallinnossa työskennelleet virkailijat haluaisivat enemmän henkilökohtaisia kontakteja asiakkaisiin. He haluaisivat myös tarjota räätälöityjä palveluita, joissa työttömän tilanne otettaisiin paremmin huomioon.
Myös monet työttömät toivovat virkailijan tapaamista kasvokkain.
– Tällä hetkellä on täysin mahdotonta kohdata jokaista ihmistä henkilökohtaisesti ja auttaa heitä sillä tavalla, kuin me oikeasti haluaisimme. Asiakkaille tulee varmasti tunne, että me vain tylytetään täällä. Mikä ei kyllä ole tarkoitus, Rautiainen toteaa.
Termälä-Himasen ja Rautiaisen toive kuulostaa kovasti Tanskan aktiivimallilta. Suomen aktiivimallin on sanottu olevan tuontitavaraa naapurimaasta, vaikka mallit ovat kuin yö ja päivä.
https://yle.fi/uutiset/3-10026715
TE-toimistojen virkailijat tuntevat nahoissaan työttömien kiukun kiistellystä aktiivimallista. Keikkatyöt voivat vaikeuttaa työttömän toimeentuloa, koska päivärahoja voi joutua odottamaan pitkään. Kaikki eivät myöskään pääse ehdot täyttävään koulutukseen.
18.1.2018 klo 20:28
Toistuvatko Kelan ruuhkat taas?
Velvoittaviksi muuttuneet keikka- ja pätkätyöt voivat vaikeuttaa työttömän toimeentuloa pitkäksi aikaa.
Aktiivimalli
- Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla on oltava töissä vähintään 18 tuntia tai
- ansaittava omalla yritystoiminnalla vähintään 241,04 euroa tai
- osallistuttava viisi päivää työllistymistä edistäviin palveluihin.
- Aktiivisuuden muotoja ei voi yhdistellä.
- Jos työtön ei täytä ehtoja, hänen päivärahaansa leikataan seuraavan 65 etuuden maksupäivän ajaksi vajaalla viidellä prosentilla.
Ennen kuin työtön voi hakea Kelalta tai työttömyyskassalta soviteltua päivärahaa, hänen pitää ensin saada palkka tilille ja todistus työajasta. Tämä kaikki voi kestää viikkoja, pahimmillaan jopa kuukausia. Sillä aikaa pitäisi maksaa vuokra ja ostaa ruokaa. Jos säästöjä ei ole, on haettava toimeentulotukea. Monella työttömällä voi olla edessä tuskaisia hetkiä – tuoreessa muistissa on kaaos vuosi sitten, kun toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelalle.
Uudellamaalla työnhakuvalmennuskurssit ovat menneet alkuvuodesta kuin kuumille kiville, kun ihmiset yrittävät täyttää aktiivimallin ehdot työllisyyskoulutuksesta. Kurssit alkavat olla tällä hetkellä täynnä, mutta lisäkursseja on suunnitteilla, kertoo Helsingin Kampin TE-toimiston asiantuntija Helena Termälä-Himanen.
– Asiakkaat ovat harmistuneet, kun on selvinnyt, ettei työvoimakoulutukseen tai työkokeiluun pääse vain täyttääkseen aktiivisuuden ehdot. Koulutuksen tai kokeilun täytyy olla aina hakijan kannalta työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista, Termälä-Himanen huomauttaa.
Hallitus antoi viime syksyn lisätalousarviossa kymmenen miljoonan euron lisärahoituksen aktiivimallin toteuttamiseen eli palkkatukeen, työvoimakoulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Aika näyttää, riittääkö summa kattamaan työvoimapalveluiden kasvavan tarpeen.
– Ihmiset aktivoituvat hakemaan työvoimapalveluita entistä enemmän, mutta niihin ei ole lisätty resursseja. Ne samat palvelut on, eivätkä ne tule riittämään kaikille, arvioi Imatran TE-toimistossa työskentelevä asiantuntija Jaana Rautiainen.
Toiset kymmenen miljoonaa euroa on tarkoitettu viime vuonna aloitettujen määräaikaishaastatteluiden hoitamiseen. Rahalla saadaan noin 220 työntekijää TE-toimistoihin. Käytännössä niillä jatketaan viime vuonna palkattujen virkailijoiden määräaikaisuuksia.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 67 prosentilla työttömistä oli joulukuun alussa ajantasainen työllistymissuunnitelma. Uudellamaalla työttömistä on haastateltu kolme neljäsosaa, Kaakkois-Suomessa alle kuusikymmentä prosenttia.
Alueelliset erot kolmen kuukauden välein tehtävissä haastatteluissa ovat suuria. Etelä-Pohjamaalla on haastateltu jo 82 prosenttia, Pohjois-Karjalassa vasta 56 prosenttia. Syy voi olla työttömien määrässä. Etelä-Pohjanmaalla työttömien osuus työvoimasta oli marraskuussa 7,8 prosenttia, Pohjois-Karjalassa maan suurin eli 14,5 prosenttia.
Valtaosa määräaikaishaastatteluista tehdään puhelimessa, koska resurssit eivät riitä työnhakijoiden tapaamiseen. Suurin osa työttömyysasioista on hoidettu jo vuosia verkkopalvelussa tai puhelimessa.
Yle Uutisgrafiikka
"Asiakkailla tunne, että me vain tylytetään täällä"
Hallitus on tehnyt työttömyysturvaan rivakassa tahdissa muutoksia, jotka näkyvät TE-toimistojen arjessa. Virkailijat ottavat etulinjassa vastaan työttömien kiukun muutoksista. Horisontissa siintää jo "aktiivimalli kakkoseksi" kutsuttu omatoimisen työnhaun malli.
Helena Termälä-Himanen kertoo työmäärän lisääntyneen. Jonkun on sovittava haastattelut, annettava lausunnot ja pyydettävä tarvittaessa lisäselvityksiä työttömiltä, jotta he saavat päivärahansa ajallaan. Jaana Rautiainen kuvailee työn olevan kiireistä, välillä jopa sekavaa ohjeiden muuttuessa nopeassa tahdissa.
Pitkään työvoimahallinnossa työskennelleet virkailijat haluaisivat enemmän henkilökohtaisia kontakteja asiakkaisiin. He haluaisivat myös tarjota räätälöityjä palveluita, joissa työttömän tilanne otettaisiin paremmin huomioon.
Myös monet työttömät toivovat virkailijan tapaamista kasvokkain.
– Tällä hetkellä on täysin mahdotonta kohdata jokaista ihmistä henkilökohtaisesti ja auttaa heitä sillä tavalla, kuin me oikeasti haluaisimme. Asiakkaille tulee varmasti tunne, että me vain tylytetään täällä. Mikä ei kyllä ole tarkoitus, Rautiainen toteaa.
Termälä-Himasen ja Rautiaisen toive kuulostaa kovasti Tanskan aktiivimallilta. Suomen aktiivimallin on sanottu olevan tuontitavaraa naapurimaasta, vaikka mallit ovat kuin yö ja päivä.
https://yle.fi/uutiset/3-10026715
