Ajatuksia ja kokemuksia kotikäynnistä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Murmurmeli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Murmurmeli

Vieras
Hei!

Mieltäni alkoi askarruttaa lähestyvä kotikäynti. Millaisia kokemuksia teillä on ollut kotikäynnistä? Millaisia asioita kävitte läpi kotikäynnillä? Oliko isä paikalla? Jäikö jotain hampaankoloon?

Minä en ole innoissani kotikäynnistä. Miehelle asia on aikalailla yhdentekevä. Koen vieraan ihmisen tulemisen meidän kotiin jollain tavalla tunkeilevana; mielummin menisin vauvan kanssa neuvolaan, mutta se ei jostain syystä käy päinsä. Minua ei huvita käydä läpi mitään asioita synnytykseen liittyen, joka käsittääkseni kuuluu tuon kotikäynnin asioihin. En imetä muiden nähden (edes isän) enkä halua enempää ohjausta kuin olen jo saanut. Mielestäni olisimme voineet hyvin mennä neuvolaan, jotta vauva voidaan punnita ja mitata. Ehkä hormoonit saavat minut jotenkin yliherkäksi, mutta haluaisin vain olla aivan rauhassa vauvan kanssa ilman ulkopuolisia(huom! vaikka en miestä halua katselemaan kun imetän, ei hän lukeudu ulkopuolisten joukkoo). En ole halunnut edes läheisimpiä sukulaisia meille kylään vielä, saati sitten vierasta ihmistä...
 
Kertaakaan en ole neuvolantätiä huolinut kotikäynnille, vaikka muut vieraat ovatkin olleet tervetulleita :). Ja olen sanonut ajatukseni aina ihan suoraan sille tädille. Eli hänen vierailunsa tuntuisi minusta siltä, että minun pitäisi siivota ja tsempata. Tiedän, ettei näin ole ja neuvolantätikin tietää, että tiedän asian oikean laidan, joten yhteisymmäryksessä ja naureskellen ajatuksenjuoksulleni olen raahautunut sitten vauvan kanssa sinne neuvolaan :).
 
Tällä tädillä on jokin käsittämätön hinku toteuttaa suunnitelmaa, joka jossain on säädetty ja sen nojalla on nyt sitten väkisin tulossa. Olen kyllä ilmaissut, etten ole asiasta ollenkaan innostunut ja voisin mieelläni tulla neuvolaan ja vaikka ottaa miehenkin mukaan, mutta ei... Koen loukkaavana, ettei toivettani oteta huomioon. Peheemme asiat ovat kuitenkin hyvin, ei siis pitäisi olla mitään syytä miksi olisi välttämätöntä päästä katsomaan millaista meillä kotona on. Olemme käyneet miehen kanssa yhdessä neuvolassa raskausaikana ja ikämme yms puolesta meitä ei tarvitse "kaitsea". Nyt tunnut olevan vaan niin herkkä kaikelle ylimääräiselle, että tuo kotikäynti saa ahdistuksen nousemaan.

Kiitos vastauksesta kolmenmude! Mukavaa kun kohdallesi on osunut noin mukava nltäti!
 
Ymmärrän kyllä ap mistä tunteesi kumpuavat, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että terv.hoitaja tekee vain työtään eikä ole tulossa kotiisi nurkkia nyysäämään ja kyttäämään onko siivottu jne. :) Minusta kotikäynti oli ihan kiva, ja talvi kun oli, niin ei tarvinnut vauvaa ruveta pakkaamaan. Meidän kohdallamme kotikäynti sujui seuraavasti: neuvolantäti kyseli kuulumiset ja kerroin hänelle synnytyksestä, hän punnitsi vauvan ja tsekkasi ihon (antoi ohjeita mm. napatyngän hoitoon), katsoi miten imetys sujuu, antoi vinkkejä erilaisiin imetysasentoihin sekä tarkisti vielä nopsasti miten alapääni tikit olivat parantuneet. Minun mielestäni käynti oli todella hyödyllinen ja saimme paljon infoa kaikenlaisesta vauvaan (ja äitiin) liittyvästä.
 
Tottakai voit sanoa suoraan neuvolan tädille, ettet halua kotikäyntiä.
Kotikäynnin tarkoituksena on lähentää neuvolatädin ja perheen välejä, koska yleensä hoitosuhteesta tulee vuosien mittainen. On hyvä tavata ja höpötellä vapautuneemmin, yleensä se onnistuu parhaiten juuri "asiakkaan" kotona.
Meille on sattunut kivat tädit, enkä ole itse vierastanut noita kotikäyntejä, tosin viimeisessä raskaudessa meni odotusajan alussa neuvolatäti vaihtoon, sillä kemiamme eivät kohdanneet ja halusin itse toisen neuvolatädin, sillä tiesin hänen huolehtivan myös syntyvästä lapsestamme ja ahdisti etukäteen mahdolliset neuvolakäynnit hänen luonaan.
 
Minusta kotikäynti oli tosi hyvä juttu. Imetys ei oikein sujunut ja sain terveydenhoitajalta neuvontaa kädestä pitäen. Imetykseni olisi ilman häntä loppunut heti alkuunsa. Sairaalassa ei asiaa mitenkään neuvottu. Henk. koht. en kylläkään kyseisestä naisesta kamalasti pidä. Se nyt vaan kuuluu kuvioihin ja on hyvä palvelu kunnan taholta. En voi ymmärtää, miksi joku ei halua kotikäyntiä. Ehkäpä myöskään th ei ymmärrä ap:n suhtautumista ja haluaa tulla ns. tarkistamaan, että kaikki on hyvin. Enemmän tuollainen suhtautuminen varmasti epäluuloja herättää neuvolan taholta.
 
Meillä kanssa kävi neuvolantäti kotona...tosin se oli vapaaehtoista. Minulle se sopi hyvin kun oli kauheat pakkaset ja persus vielä niin kipeä, että autossa istuminen ei oikein kiinnostanut.
Mutta edellisiin kokemuksiin on kyllä eroa! Kotikäynnin teki se täti joka oli "valvonut" minua raskausajan, sitten seuraaville lapsen neuvolakäynneille vaihtui toinen täti (jota en kyllä olisi meille halunnut). Eli en tiedä mitä tekoa sillä kotona käymisellä oli (muu kuin minun elämän helpottaminen) koska täti sitten vaihtui.
Muuten oli aika nopea käynti, lähinnä miten menee ja lapsen mittaus ja punnitus. Ei sitä kiinnostanut mun tikit eikä imetys. Synnytys & sairaalatiedot oi saanut suoraan laitokselta. Eli ei se kotikäynti ole niin hirveä kokemus...
 
... mitä kaikkea käyntiin sisältyy. Ja kyllä käynnistä minusta pitäisi voida kieltäytyä. Jos kokee tilanteen ahdistavana, esim. apua imetykseen (mikäli siinä sattuu olemaan ongelmia) tuolla käynnillä tuskin saa... Voisiko miehesi kenties ottaa yhteyttä neuvolaan ja ilmoittaa, että menette yhdessä neuvolaan?
 
Aivan sama tilanne kuin "kolmen mudella"

""Kertaakaan en ole neuvolantätiä huolinut kotikäynnille, vaikka muut vieraat ovatkin olleet tervetulleita :). Ja olen sanonut ajatukseni aina ihan suoraan sille tädille. Eli hänen vierailunsa tuntuisi minusta siltä, että minun pitäisi siivota ja tsempata. Tiedän, ettei näin ole ja neuvolantätikin tietää""

Itse myös menimme vauvan kanssa neuvolaan. Meillä oli remonttia aloiluillaan tuolloiun, lisäksi olin istumiskiellossa 2 viikkoa. Ja sanoin myös samaa, että vaikka asunnossa on "kaikki" ok, niin stressaisin vierailua (ihan turhaan) mutta kuitenkin ja alkaisin hääräämään jne. Joten loppujen lopuksi menimme itse neuvolaan, eikä kotikäyntiä tehty.
 
Minusta on jotenkin outoa että neuvolantädin käyminen kotona ahdistaa, miksi ihmeessä? Sehän on siellä vaan hetken ja yleensä ne on ihan "normaaleja" ihmisiä, joiden kanssa jutellaan ja samalla neuvolantäti mittaa vauvan mittoja. Minun mielestä oli ainakin kiva että neuvolantäti kävi meillä, olin juuri imettämässä kun se tuli. Sanoi vaan että imetys taitaa jo luonnistua. Vauvan syötyä otti vauvasta mittoja, punnitsi sen ja kyseli kuulumisia. Neuvoi tarvittaessa jos kysyttiin jotain. SItten se jo lähti, siinä se. Minusta neuvolantätien pitäisi päästä käymään perheiden kotona edes sen kerran, ihan vaan lasten hyvinvoinnin vuoksi. Näkevät hieman minkälaisissa oloissa se lapsi elää, koti voi kertoa yllättävän paljon.
 
Käynti oli ihan ok. Saatiin neuvoja, ohjeita, katsottiin vauvan vuode ja hoitopöytä jne. Juotiin jopa kahvit. Terveydenhoitaja voi hoksata jonkun asian, joka itseltä on jäänyt huomaamatta, suosittelen siis kotikäyntiä! Kotona asioita tulee eri tavalla mieleen kuin neuvolassa, koska ollaan asioiden äärellä konkreettisesti. Meillä isä oli mukana myös.
 
Ymmärrän kyllä, että kotikäynti voi ahdistaakin, mutta VOI kunpa meidän kunnassammekin tehtäisiin ensimmäinen käynti lapsen syntymän jälkeen kotiin. Oli tosi ikävää pakata talvella lapsi lyhyttä automatkaa varten ja itse vääntäytyä autoon (istuminen sattui hemmetisti häntäluun murtumisen takia).

Olisin mielelläni ottanut kotiin käymään, mutta säästöjen takia noista kotikäynneistä on luovuttu :(
 
Meillä kotikäynti tehtiin esikoisen kohdalla ja minusta se oli sikälikin hyvä homma, että esikoiseni on jo yli 10-vuotias ja sama neuvolantäti hoitaa häntä nyt myös kouluterveydenhuollon puolella (kyseessä on pieni koulu, jossa on vain yksi terveydenhoitaja, joka hoitaa sekä koululaisia että neuvolaikäisiä). Vaikken mikään sydänystävä terkkarin kanssa olekaan, niin onhan se mukavaa, että hän on nähnyt kotiolot ja tietää nyt, että kaikki asiat on kotona OK.
 
Kiitos kovasti vastauksista. Tämä ahdistus on varmasti suurelta osalta ihan hormooneista johtuvaa. Tällä hetkellä "pesimisrauha" tuntuu kovin tärkeältä. Mielestäni tuon kotikäynnin voisi tehdä sitten joskus myöhemmin, vaikkapa parin viikon päästä. Nyt tosiaan toivoisi vain omaa rauhaa...

Hyvä tarkoitushan tuolla kotikäynnillä on, mutta nyt se tuntuu jollain tavalla tungettelevalta ja loukkaavalta. Myöhemmin varmaankin nauran näille tuntemuksille, jotka saavat minut kyynelehtimään tällä hetkellä "katkerasti".
 
Meillä kotikäynnin teki siis se terkkari joka minulla oli äitiysneuvolassa eikä lastenneuvolan terkkari. Meille sattui sijainen joka oli ihan ok tyyppi. Vaakaa eikä muitakaan mittavälineitä ei ollut mukana joten jouduimme kyllä itsekin vielä menemään neuvolaan mittauksille. Eikä me siivottu kyllä yhtään enempää tätin takia, mies oli kuitenkin siivonnut joitain päiviä aiemmin kun kotiuduimme sairaalasta. Täti kyllä sanoi, että vauvat tykkäävät imurin äänestä joten saattoihan tuo olla vihjailuakin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja lapsusss:
Vaikken mikään sydänystävä terkkarin kanssa olekaan, niin onhan se mukavaa, että hän on nähnyt kotiolot ja tietää nyt, että kaikki asiat on kotona OK.

Kyllä ihmiset osaavat myös näytellä hyvin, joten eipä tuo kotikäynti paljasta kuin sellaiset räikeät puutteet lapsen olosuhteissa. Aika monta perhehelvettiä on piilossa hyvien kulissien takana ja yksi hassu kotikäynti ei kyllä kulisseja vielä kaada!
Vastapainoksi löytyy sitten perheitä, joissa äiti tai molemmat vanhemmat ottavat aivan turhaan paineita yhdestä vierailusta ja siinä sitten jännittyneinä antavat täysin päinvastaisen kuvan perheen toiminnasta kuin todellisuus on. Siinä onkin sitten tekemistä, että nuo jännittyneet välit saadaan jälleen toimiviksi...
 
Niin ja meillä tosiaan kotikäynti tehtiin jo päivä kotiutuksen jälkeen. Itseasiassa terkkari soitteli ja "varaili" aikaa jo silloin kun olimme vielä sairaalassa. Jotta ainakaan täällä ei annettu mitään pesimisrauhaa eikä muutakaan vaan suoriltaan tultiin. Alapäätä ei onneksi katsonut kun olin juuri sairaalasta tullut, mutta imetystä seurasi ja totesi sen olevan kunnossa( kakan latvat oli..).
 
Asun pienellä paikkakunnalla ja kyllä minua on häirinnyt kovasti iäkkään nltädin "pitkä nenä". Hänen tapansa kysellä asioita on ollut jo odotusaikana loukkaava (aivan liian utelias ja kiinnostunut henkilökohtaisista asioista) ja ajatus tuon naisen päästämisestä omaan kotiin nostaa minulta ja mieheltä niskavillat pystyyn. Mutta pakko kai se on... Vaikka kotikäynnin sisältöön ei pitäisi kuulua tupatarkastusta, tämä täti on sellainen, etten ihmettelisi vaikka kaikki kaapit penkoisi ja katsoisi vielä kaupanpäällisiksi jääkaapista mitä meillä oikein syödään!
 
Alkuperäinen kirjoittaja myyn äiti jatkaa:
Niin ja meillä tosiaan kotikäynti tehtiin jo päivä kotiutuksen jälkeen. Itseasiassa terkkari soitteli ja "varaili" aikaa jo silloin kun olimme vielä sairaalassa. Jotta ainakaan täällä ei annettu mitään pesimisrauhaa eikä muutakaan vaan suoriltaan tultiin. Alapäätä ei onneksi katsonut kun olin juuri sairaalasta tullut, mutta imetystä seurasi ja totesi sen olevan kunnossa( kakan latvat oli..).

On se sitten mukavaa kun ihmisillä on oikeus yksityisyyteen!:) Ja sitten vielä vedetään ihan oikeita johtopäätöksiä!;)
 
Mäkin oisin oikeastaan toivonut kotikäyntiä, mutta terkkari sanoi ettei pääse kotikäynneille kun hänellä ei ole autoa. Joten ei ole kokemusta miltä se käynti olisi oikeasti tuntunut, mutta ajattelin jotenkin sillä tavalla, että olisi ollut kiva näyttää terkkarillekin, kuinka hieno sänky ja hoitopöytä vauvalla oli ja muuta vastaavaa, kun olin niin innolla väsännyt kaikenlaisia rimpsuja vauvan koppaan. Eihän se nyt kotikäynnin tarkoitus varmastikaan ole, että katseltaisiin vauvan tavaroita tms. mutta jotenkin mä en ainakaan tuntenut, että meidän kodissa olisi mitään arvostelemisen aihetta, vaikka ahdasta oliskin ja huonekalut ikivanhoja. Mun mielestä meillä oli kaikki tosi hyvin (vaikka ei joka päivä siivotakaan) enkä osannut ajatella, että terkkari olisi keksinyt meidän huushollista mitään negatiivista (enkä usko että käynnin tarkoitus edes on arvostella kotioloja, ellei nyt sitten kaikki paikat ole täynnä juovuksissa lojuvia ihmisiä tms.)
 
Meillä neuvolassa kysyttiin ainakin kolmeen eri otteeseen, että onko ok tulla kotikäynnille vai halutaanko tulla neuvolaan käymään. Joka kerta sanoin, että tervetuloa, säästyypä sekin vaiva. Ja tämä mielipide vain vahvistui kun oli synnytyksestä toipumassa kotona. Paljon mieluummin makoili sohvalla ja jutteli tädin kanssa kuin lähti neuvolaan kun ei pystynyt vielä istumaankaan.

Mullakaan ei ole kotona mitään salattavaa enkä koe sitä urkkimiseksi, että meille tullaan. Yleensä on aika perussiistiä, koska roinaa meillä ei kamalasti ole. Enkä tiskeistä ym stressaa - Ellei tuon alan ihminen ymmärrä, ettei siinä tilanteessa välttämättä jaksa kaikkea pitää tip top, niin ei sitten kukaan.

Imettämisen kanssa mulla oli vähän ongelmia, koska en tykkää toisen seurassa imettää. Alku olikin siinä hankalaa kun yrittää keskustella siinä samalla, mutta kyllä se siitä sitten meni sekin.
 

Yhteistyössä