Aivoinfarkti ja persoonallisuuden muutos

Hei! Tuttava sai aivoinfarktin ennen Joulua.

Oltiin aiemmin hyviä kavereita, nyt hän on katkaissut välit käsittämättömältä tuntuvasta, vähäpäyöisestä syystä. Hänen käytös on uhkaavaa, ailahtelevaa, aggressiivista, arvaamatonta.

Hän on katkaissut välit myös lähes kaikkiin tuttaviinsa, kavereihinsa. Tuntuu, että hän elää osittain harhassa, kuvittelee asioita, jotka eivät ole totta ja pitää niitä ehdottoman todellisina. Eli ei jousta yhtään näkemyksistään, vaikka ne on ihan puuta heinää.

Koen hänet vaaralliseksi, koska hänellä on monta asetta kotona. Lähipiiri, eli vanhempansa ovat tehneet huoli-ilmoituksia, mutta niistä ei ole seurannut mitään.

Henkilö osittain pystyy feikkaamaan olevansa täysin kunnossa.

Ahdistaa tuollainen uhkaava käytös, joka perustuu hänen omiin harhaluuloihinsa.

Hermostuu suunnattomasti, jos asian ottaa puheeksi hänen kanssa. Välillä hänellä on silmissä ns hullun kiilto, silloin hän on erityisen pelottava.

Mielestäni hänet pitäisi saada pian hoitoon, psykiatriseen sairaalaan.

Onko muilla kokemusta vastaavasta? Tuttu mielenterveysalalla toimiva nainen sanoi, että kuuluisi pakkohoitoon, mutta ei osannut neuvoa muuten, kuin että tehdä huoli-ilmoitus. Mutta niitä jo tehty, tuloksetta.

Eli pitääkö oikeasti vain odottaa, että jotain ikävämpää tapahtuu?

Hän ei ole enää sama henkilö, kuin ennen.

 

Hänen lähellään on sukulaisia, esim. vanhemmat, joten olettaisin, että he tietävät kuinka hänen kanssaan tulisi toimia.
Olet pelkkä kaveri, joten jos ette tule toimeen keskenänne, kannattaisiko ottaa hieman etäisyyyttä tilanteeseen ja katsoa tuleeko kaverisuhteenne enää entiselleen.
Aivoinfarktista toipuminen, toimintakykyvyn ja aivojen toimintakyvyn palaaminen kestää pitkään ja kumpaankin yleensä taitaa jäädä jonkinlaista häikkää tapauksesta ja sen vakavuudesta riippuen.
Mun neuvoni siis on, relaa, anna ajan kulua ja katso millaiseksi asiat ajan kuluessa muuttuvat tai ovat muuttumatta.

 

Hänen lähellään on sukulaisia, esim. vanhemmat, joten olettaisin, että he tietävät kuinka hänen kanssaan tulisi toimia.
Olet pelkkä kaveri, joten jos ette tule toimeen keskenänne, kannattaisiko ottaa hieman etäisyyyttä tilanteeseen ja katsoa tuleeko kaverisuhteenne enää entiselleen.
Aivoinfarktista toipuminen, toimintakykyvyn ja aivojen toimintakyvyn palaaminen kestää pitkään ja kumpaankin yleensä taitaa jäädä jonkinlaista häikkää tapauksesta ja sen vakavuudesta riippuen.
Mun neuvoni siis on, relaa, anna ajan kulua ja katso millaiseksi asiat ajan kuluessa muuttuvat tai ovat muuttumatta.

Myös vanhemmat pelkäävät, joten asiaa ei voi lakaista maton alle.

 

Myös vanhemmat pelkäävät, joten asiaa ei voi lakaista maton alle.

Ne antikoagulantit vaikuttaa niin. Mikä on käytössä?

 

Välit on poikki, mutta silti otat asian hänen kanssaan esille?

 

Välit on poikki, mutta silti otat asian hänen kanssaan esille?

https://www.kela.fi/ajankohtaista/kela-kehottaa-laakareita-huomioimaan-laakkeiden-mahdolliset-yhteisvaikutukset

 

Myös vanhemmat pelkäävät, joten asiaa ei voi lakaista maton alle.

Jos kaverisi asuu lapsuudenkodissaan vanhempiensa luona, asia on ihan varmasti hoidossa ja vanhemmat ovat kertoneet havaintonsa lekureille ja muulle hoitohenkilökunnalle.
Jos kaverisi asuu yksin, hän on melko varmasti ollut kotihoidon asiakkaana toipumisaikanaan ja elleivät ammattilaiset ole huomanneet mitään poikkeavaa/vaarallista kaverisi käytöksessä voi olla myös mahdollista, että vanhemmat ja sinä suurentelette asiaa koska olette huolissanne hänestä ja haluaisitte jollakin tavalla auttaa, ehkä väärällä?

 

Välit on poikki, mutta silti otat asian hänen kanssaan esille?

Välit ei olleet vielä silloin poikki. Kuten kerroin, hän on katkaissut lähes kaikki ihmissuhteet. Sama kaava toistuu. Hän ei tajua käytöksensä olevan outoa. Ja kun siitä mainitsee, hän katkoo Välit.

 

Jos kaverisi asuu lapsuudenkodissaan vanhempiensa luona, asia on ihan varmasti hoidossa ja vanhemmat ovat kertoneet havaintonsa lekureille ja muulle hoitohenkilökunnalle.
Jos kaverisi asuu yksin, hän on melko varmasti ollut kotihoidon asiakkaana toipumisaikanaan ja elleivät ammattilaiset ole huomanneet mitään poikkeavaa/vaarallista kaverisi käytöksessä voi olla myös mahdollista, että vanhemmat ja sinä suurentelette asiaa koska olette huolissanne hänestä ja haluaisitte jollakin tavalla auttaa, ehkä väärällä?

Hän on aikuinen. Asuu vanhempiensa lähistöllä. Mitään kotiapua tms ei ole ollut. En ole ainoa, joka on huomannut oudon ja uhkaavan käytöksen.

 

Välit ei olleet vielä silloin poikki. Kuten kerroin, hän on katkaissut lähes kaikki ihmissuhteet. Sama kaava toistuu. Hän ei tajua käytöksensä olevan outoa. Ja kun siitä mainitsee, hän katkoo Välit.

Ota asia rauhallisesti. Minulla on tuostakin asiasta henkilökohtaista kokemusta.
Ei tulisi mieleenikään enää yrittää välien korjaamista. Mies on täysin muuttunut niistä ajoista, kun aloimme pitää yhtä.
Sinulle on tärkeintä, että ystäväsi ei ala uhkailemaan aseilla. Aseenkantoluvista on ollut paljon porua julkisuudesta Vornanen-keissin takia. Persujen selitukset varsinkin Jenna Simulan paksut puheet tekivät häijyä.
Realistinen, jalat maassa asenne auttaa parhaiten. Ihminen muuttuu koko ajan niin minäkin. Raivo, viha ja moni muu kamalana pidetty tunne kuuluu ihmisluintoon. Olen ollut kerran harjoittelujaksolla katsomassa aivoleikkausta, kun Suomen kuuluisin, jo edesmennyt aivokirurgi teki potilaalle leikkaussalissa aivoleikkausta. Tietenkin olet kuohuksissa, hätääntynyt, loukkaantunut ja surullinen, kun ennen niin mukava ystäväsi haluaa ottaa etäisyyttä. Voit rukoilla hänen puolesta eikä silloin ole pelkoa mahdollisesta lähestymiskiellosta. Varaudu siihenkin, jos välttämättä haluat pitää häneen yhteyttä.
Sinuna nauttisin kesästä ja luonnon ihanuuksista. Luonto on siitä ihana, ettei sillä ole mt-omgelmia. Päinvastoin luonto antaa parastaan kaikille aisteillemme.

 

Ota asia rauhallisesti. Minulla on tuostakin asiasta henkilökohtaista kokemusta.
Ei tulisi mieleenikään enää yrittää välien korjaamista. Mies on täysin muuttunut niistä ajoista, kun aloimme pitää yhtä.
Sinulle on tärkeintä, että ystäväsi ei ala uhkailemaan aseilla. Aseenkantoluvista on ollut paljon porua julkisuudesta Vornanen-keissin takia. Persujen selitukset varsinkin Jenna Simulan paksut puheet tekivät häijyä.
Realistinen, jalat maassa asenne auttaa parhaiten. Ihminen muuttuu koko ajan niin minäkin. Raivo, viha ja moni muu kamalana pidetty tunne kuuluu ihmisluintoon. Olen ollut kerran harjoittelujaksolla katsomassa aivoleikkausta, kun Suomen kuuluisin, jo edesmennyt aivokirurgi teki potilaalle leikkaussalissa aivoleikkausta. Tietenkin olet kuohuksissa, hätääntynyt, loukkaantunut ja surullinen, kun ennen niin mukava ystäväsi haluaa ottaa etäisyyttä. Voit rukoilla hänen puolesta eikä silloin ole pelkoa mahdollisesta lähestymiskiellosta. Varaudu siihenkin, jos välttämättä haluat pitää häneen yhteyttä.
Sinuna nauttisin kesästä ja luonnon ihanuuksista. Luonto on siitä ihana, ettei sillä ole mt-omgelmia. Päinvastoin luonto antaa parastaan kaikille aisteillemme.

En olekaan ottanut mitään yhteyttä. Silti tuntuu himpun ahdistavalta, että hän ottaa yhteyttä ja selittää harhojansa todellisina, haukkuu ja on aggressiivinen. Mietityttää, että jos ihan täysin sekoaa ja tulee käymään pyssyn kanssa. Kakkoseksihan siinä valitettavasti jää.

 

En olekaan ottanut mitään yhteyttä. Silti tuntuu himpun ahdistavalta, että hän ottaa yhteyttä ja selittää harhojansa todellisina, haukkuu ja on aggressiivinen. Mietityttää, että jos ihan täysin sekoaa ja tulee käymään pyssyn kanssa. Kakkoseksihan siinä valitettavasti jää.

Kysy neuvoa asiaasi esim. poliiseilta. Minulla ei onneksi ole ollut tuota ongelmaa.
Kuvittele millaista elämä on aikuisilla, joiden lapset käyttävät huumeita.
Katselin eilen edesmenneen Kirsi Paakkasen Nizza-talon kuvia iltapäivälehdestä.
Talo on rappiolla ja siellä on käynyt varkaita. Elitpä miten loistokkaan elämän tahansa, perikunta saattaa tapella omaisuudestasi, ja varkaat hoitavat loput pesänselvityksestä. Kannattaa vain keskittyä omaan hyvinvointiin.
Minut on aikoinaan diagnosoitu läheisriippuvaiseksi. Sen tiedon perheterapeutilta kuultuani otin asioista selvää. En ikinä enää tasoita kenenkään tietä millään tavoilla. Tykkään kirjoittamisesta ja lukemisesta. Äkkiäkös sinäkin luet kaiken asiaa käsittelevän tiedon ja huokaat helpotuksesta. Kuka tahansa voi kolauttaa päänsä milloin tahansa ja joutua harhojensa valtaan. Kolautin pääni tänä keväänä yöpöydän saviastian kulmaan. Kipeä kohta vieläkin joskus jomottaa.
Siirryin sitten sänkyäni siirtämällä nukkumaan seinän puolelle, sillä joskus hypin unissani. Eksäni löi kompastuessaan vuosia eromme jälkeen päänsä pöydän kulmaan ja oli pitkään koomassa. Liikuntakyky ei palautunut kuin osittain.
Taloyhtiömme kilpailutti porrassiivouksen. Nykyään portaat kiiltävät kuin luistinrata. Liukkailla sandaaleilla kävellessäni pidän porraskaiteista lujasti kiinni.
Ei minulla enää ole elämässäni varaa kompuroida. Sitäkin tuli aikoinaan harrastettua. Töölön sairaalareissu innosti opiskeluun ja sitä rataa.
Aasinsiltojen yli kipittely saa nyt riittää. Alan valmistautua pyöräilyyn ja luontoelämyksiin Virpi Suutari-lehtijutun innoittamana. Ulkona tuuli henkäilee raikkaasti helleputken jälkeen. Ehkä Virpi tulee joku päivä lähiseudulla vastaan.
Pärjäillään!