Aivan mahtava tunne kun usko uudistaa elämän!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja UniQuePopPy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Piia";26989514]Se on vaan niin koskettanut tuo kohta, "mieheesi on sinun halusi oleva ja hän on sinua vallitseva", kun tuntuu että monet naiset on läheisriippuvaisia miehestä ja tämän rakkaudesta, ja siksi mies pystyy käyttämään naista hyväksi, kun nainen on niin heikko. :([/QUOTE]

Jep, näinhän se on myöskin.

Muilta osin en ole ketjua lukenutkaan, pari viimeistä sivua aukaisin ja tuo pisti silmään;)
 
[QUOTE="Uskis";26989461]Huhhuh mitä tekstiä. Etkä edes lukenut kunnolla kirjoitustani.

Kirjoitinko että MINÄ ostan sen kossupullon? En. Mutta päästän lapsen vapauteen, jossa on mahdollista että hän törmää siellä ihmisiin jotka vievät väärille teille ja iskevät sen kossupullon kouraan.[/QUOTE]

Loiko Jumala sen käärmeen? Loi. Eli kyseessä on ihan sama asia kuin jos sinä ostaisit lapsellesi sen viinapullon tietäen tasan varmasti, että hän ei voi vastustaa sen juomista. Vai eikö kaikkivaltias Jumala sitten luonutkaan käärmettä?
 
[QUOTE="Piia";26989682]Kiva kun joku ymmärsi mitä mä tarkoitan. :)[/QUOTE]

Ymmärrän hyvin, sillä omakohtaista kokemusta. Tässä sitä alkaa miettiä sitten, että jaa-a, onpa meidän Luojallamme mielenkiintoiset vaikuttimet, jos raamatun tekstiä pitää tulkita Jumalan puheena. Toisaalta fundamentalistisissa piireissä tulkitaan koko raamattu Jumalan puheena ihmisille, Pyhän Hengen vaikutuksesta. Sitä ei ole otettu ollenkaan huomioon, että raamatun tekstien kirjoittajissa saattaa olla luonnehäiriöisiä, narsistisia ja muutenkin poikkeavia ihmisiä. Oletan, että ihmisten kirjo raamatun tekstejä kasattaessa on ollut laaja.

Ja erikseen on ne herrat, jotka ovat päättäneet, mitä kirjoituksia Jeesuksen opetusten pohjalta raamattu pitää sisällään, ja mitkä hyljätään - eli siis mitkä jätettiin pois raamatun kirjoitusten kokoelmasta.

Mutta tällaista pohdintaa:D
 
[QUOTE="Uskis";26988666]Kirkon ja valtion suhteesta olet ihan oikeassa. Siis toisaalta...[/QUOTE]

"Kirkon ja valtion suhteesta olet ihan oikeassa. Siis toisaalta on hienoa että sen yhteyden ansiosta kaikki suomalaiset ovat joskus kristinuskosta kuulleet, mutta siinä on se vaara että valtio alkaa ohjailla kirkkoa, kun rahoittavatkin sen toimintaa."

Molemmat kannatamme valtion ja kirkon erottamista toisistaan, mutta syiden suhteen meillä on näkemysero. Minua eniten harmittaa siinä se, että esimerkiksi koulun kautta jokainen "joutuu" kuulemaan huomattavan paljon juuri kristinuskosta ja huomattavan paljon enemmän kuin muista uskonnoista. Valitettavasti ei myöskään kouluissa rajanveto tunnustuksellisen ja ei-tunnustuksellisen välillä ole ihan selvä. Toki vanhemmat voivat tiukasti vaatia, että lapsi ei saa osallistua mihinkään uskonnolliseen, mutta se tarkoittaa sitä, että lapsi joutuu olemaan eristettynä muusta ryhmästä ja koululta vaaditaan erityisjärjestelyjä. Tällaiset vanhemmat helposti myös leimautuvat hieman hankaliksi/joustamattomiksi.

"Ristiriitaisuuksia Raamatusta löytyykin, mutta ainakin tässä ketjussa niitä on selitetty auki uskovien taholta ja on hyvä että niistä hankalistakin kohdista keskustellaan. Kaikesta pitää voida keskustella, avoimuus on Raamatun juttu. Eri asia sitten että onko meillä uskovaisilla aina täydellistä tietoa ihan joka aiheesta kun ei olla kielitieteilijöitä tai kulttuuritutkijoita. "

Olen samaa mieltä siitä, että keskustelu on hyväksi. En ole kuitenkaan vakuuttunut niistä selityksistä, joita ristiriitaisuuksiin yleensä annetaan. Enkä tarkoita nyt siis vain tätä ketjua, vaan laajemminkin. On myös paljon mielenkiintoisia keskustelunaiheita, joita ei tässä ketjussa ei ole käsitelty. Jotenkin näin kirjoittamalla kommunikointi on kankeaa. Keskustelu on hidasta ja usein tulee väärinymmärretyksi. Olisi mukavampaa keskustella kasvotusten. On ihan ok, että joitakin ristiriitaisuudet eivät häiritse, mutta minua häiritsevät.

"Hauskasti sanottu tuo "suoja uskomiselta". :) Ei kenessäkään tarvitse olla psyykkistä, valmiina olevaa ominaisuutta jolla uskotaan. Semmoista ei löydy valmiina kenestäkään ihmisestä, se on Jumalaan antama, ulkoapäin tuleva lahja, jos ihminen haluaa semmoisen vastaanottaa."

Uskon, että toiset ovat nimenomaan alttiimpia uskonnoille ja uskonnollisille kokemuksille. Toiset kaipaavat uskontoa johonkin tyhjiöönsä. Koska en usko Jumalaan, en usko, että nämä ominaisuudet olisivat lahja häneltä, vaan uskon, että kyse on maallisista, psyykkisistä ominaisuuksista. Myös kaikki ihmisen elämänsä aikana kokema vaikuttaa siihen, kuinka herkkä uskonnoille on. En usko, että esimerkiksi uskoon tullut vanki olisi välttämättä tullut uskoon, jos hänen elämänsä olisi ollut toisenlainen.

Tarkoitus ei ole väheksyä sinun uskoasi. Toivottavasti en sellaista kuvaa anna. Ajattelemme vain eri tavoin ja ei siinä mitään. Kukin saakoon lohdun elämäänsä omalla tavallaan.
 
[QUOTE="vieras";26990349]
Olen samaa mieltä siitä, että keskustelu on hyväksi. En ole kuitenkaan vakuuttunut niistä selityksistä, joita ristiriitaisuuksiin yleensä annetaan. Enkä tarkoita nyt siis vain tätä ketjua, vaan laajemminkin. On myös paljon mielenkiintoisia keskustelunaiheita, joita ei tässä ketjussa ei ole käsitelty. Jotenkin näin kirjoittamalla kommunikointi on kankeaa. Keskustelu on hidasta ja usein tulee väärinymmärretyksi. Olisi mukavampaa keskustella kasvotusten. On ihan ok, että joitakin ristiriitaisuudet eivät häiritse, mutta minua häiritsevät.
[/QUOTE]

Onhan tämä vähän hidasta ja kankeaa. Mutta toisaalta on hyvä että näistä jutellaan kirjoittamalla, koska se kirjoitus jää näkyviin, sen voi aina tarkistaa. Ja näissä teologisissa kysymyksissä on oltava tarkka. Joskus se rajanveto jossain asiassa on hiuksenhienoa, ja livenä jutellessa joku osa juttua saattaisi jäädä huomaamatta.
Ja on hyvä, että jos joku kiihtyykin tämänkaltaisissa ketjussa, niin se kiihtymys ei haittaa niin paljon kirjoitettuna tekstinä, livenä voisi mennä kovaääniseksikin väittelyksi. :)
 
Keskustelu on hyväksi, mutta täällä yksi iso ongelma on se että et voi tuntea vastaanottajaa. Vastaanottaja voi käsittää jonkun asian täysin toisin kuin mitä se on tarkoitettu, tarkistaminen ei välttämättä auta jos ei ymmärrä toisen ajatusmaailmaa ja lähtökohtia yhtään. Väärinkäsitys on ehtinyt jo syntyä kun vasta harkitaan sitä olisiko asian voinut ilmaista jotenkin toisin tai tätäköhän toinen ihan oikeasti tarkoitti. Toinen voi ahdistua tai vähintään loukkaantua asiasta jota ei pinimmässäkään määrin sellaiseksi ole tarkoitettu. Jos etsisin tai olisin epävarma uskoni ja/tai vakaumukseni kanssa keskustelu ei ainakaan ristiriitoja olisi vähentänyt. Vaikea sanoa oliko se keskustelun tarkoitus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;26987601:
Eli tämä tipauttaa ainakin kaikki vammaiset ja sairaat miehet perheettömiksi, koska eivät kykene kantamaan kaikkea vastuuta? Entä ne tapaukset, joissa vaimo on sekä henkisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti vahvempi kuin mies? Joutuvatko nämä miehet helvettiin vai mitä heille tapahtuu?

Ggg ei taida olla linjoilla joten vastaan tähän.
Ei miehen vastuunotto perheestään ole pelastuskysymys, ja tottakai Jumala ymmärtää että joku pyörätuolissa istuva mies ei pysty (ainakaan vielä nyky-yhteiskunnassa) elättämään perhettään samalla tapaa kuin mitä pystyisi terveenä.

Ja mun mielestä kyse ei ole tuossa raamatunkohdassa siitä elatusvastuusta, vaan päätäntävallasta perheessä. Raamatun aikana tosin eivät naiset käyneet kodin ulkopuolella töissä joten vaikeaa verrata nykynaisiin, mutta jotenkin kuvittelisin yleisen mielipiteen uskovilla olevan, että nykyperheissä ei haittaa, jos vaimon palkkapussi on isompi kuin miehen.
En muista oliko se kuningatar Elisabeth vai kuka, joka sanoi että heidän avioliitossaan mies on pomo, vaikka vaimo onkin kuningatar.

Mitä se miehen päätäntävalta on, niin: uskovassa avioliitossa puolisot rukoilevat ja päättävät yhdessä, mutta jos joku asia on molemmille yks hailee, niin mies saa päättää. Ja nykyisin voisi tuohon lisätä, että kaikissa päätöksissä tulee tietysti olla lasten etu ykkösenä.
Meillä tämä menee niin, että kun minä tiedän enemmän lastenkasvatuksesta ja lasten tarpeista kuin mieheni, niin minä jyrään päätökset lasten edun mukaisiksi. Mutta mun mies jollain tapaa -en osaa sitä selittää- ohjaa semmoisia yleisiä linjoja, kuten taloremontin alkamista, auton ostoa, asumista jne, vaikka mäkin sanon niistä mielipiteeni. En tiedä että onko mulla sitten niin fiksu mies että hänen päätöksiinsä voi luottaa ja nojata, mutta hänellä on tuntuma siihen, mihin päin tätä perhettä viedään. Sitä en sitten tiedä että jos olisi puolisona ihan höntti äijä, että miten helppoa mulla se alamaisuus olisi...no, ainakin lasten etua katsoisin siinäkin tapauksessa ekana.

Jos sallitte taas raamatunkohdan! Tässä esimerkki vaimosta, jota mies ihailee, joka tekee maakauppoja jne. Päätäntävalta saattaa silti olla miehellä...

San. 31:10-30.
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä: "Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!


Aika mahtavan ja komean emännän kuvan tuosta saa, varsinkin tuo "vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle" kuvaa sitä. Ja se mikä tuossa on ihanaa on se, että se mies kehuu vaimoaan eikä ole kateellinen tämän saavutuksista. Aikaansaava pariskunta, ja vaikka he pelkäävät/kunnioittavat Jumalaa, niin heillä molemmilla on hyvä, terve itsetunto.

Itse kun luen tuota listaa huonoina päivinä niin suunnilleen ahdistun että kun itse en jaksaisi aina edes imuroida tarpeeksi usein... :)
 
Keskustelu on hyväksi, mutta täällä yksi iso ongelma on se että et voi tuntea vastaanottajaa. Vastaanottaja voi käsittää jonkun asian täysin toisin kuin mitä se on tarkoitettu, tarkistaminen ei välttämättä auta jos ei ymmärrä toisen ajatusmaailmaa ja lähtökohtia yhtään. Väärinkäsitys on ehtinyt jo syntyä kun vasta harkitaan sitä olisiko asian voinut ilmaista jotenkin toisin tai tätäköhän toinen ihan oikeasti tarkoitti. Toinen voi ahdistua tai vähintään loukkaantua asiasta jota ei pinimmässäkään määrin sellaiseksi ole tarkoitettu. Jos etsisin tai olisin epävarma uskoni ja/tai vakaumukseni kanssa keskustelu ei ainakaan ristiriitoja olisi vähentänyt. Vaikea sanoa oliko se keskustelun tarkoitus.

Niin, sen takia ainakin mulla ne vastaukset tuppaa venymään. Koska jollain lailla haluan kirjoittaa ne poikkeuksetkin asiasta jo heti samalla esille, ettei kellekään jäisi epäselvyyttä mitä tarkoitan. Mutta herkästi se kuulostaa sitten tältä:

"Asia on näin, mutta toisaalta pitää ottaa huomioon sekin, että joskus, ei aina, tulee huomioida päinvastainen näkökulma ja tämähän ei sitten tarkoita sitä etteikö blaablaa...."
 
Pitkästä aikaa tänne tulin vilkuilemaan ja mitä silmiini osuukaan! Siis aivan mahtavaa! Tänään jo toinen ilouutinen Jeesuksen ihmeellisistä teoista! :heart: Pakahdun ilosta puolestasi.

Olen kokenut aivan samoja tunteita sen jälkeen kun tulin uskoon. Ei elämä helppoa ole, mutta se on ihanaa kun tuntee miten usko kantaa ja voi heittää turhat taakat Jumalalle. Pyhä Henki täyttää ihan arvaamatta... Silloin tulee ihmeellinen voima vaikeuksienkin keskellä. Ihanaa kun ei tarvi suorittaa uskoa vaan voi levätä rakkaudessa. Itellä meni kyl tämän tajuamiseen parisen vuotta...
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: UniQuePopPy
Millä tavoin nainen on alistettu kun mies on perheen pää, joka Raamatussa tarkoittaa sitä että mies kantaa kaiken vastuun? Se ei ole mikään oikeus miehelle olla perheenpää vaan se on velvollisuus. Miehen pitää rakastaa vaimoaan niinkuin omaa ruumistaan, ja olla valmis kuolemaan tämän vuoksi. Kuolemaan omalle itsekkyydelle ja palvella vaimoaan ja perhettään. Raamatussa ei kielletä miestä esim tekemästä kotitöitä vaan kun siinä kehoitetaan kohtelemaan vaimoa niinkuin heikompaa astiaa, niin fiksu mies ymmärtää että kotitöiden tekeminen kuuluu myös miehelle. Seurakunnassa miehet kantaa suurimman vastuun.

...heikompaa astiaa....

Ei hitsi, mitä schaissea vuonna 2012!
 
  • Tykkää
Reactions: Wolf's Tear
[QUOTE="vieras";26989525]Minkä riskin se jumala otti, kun mitään pahaa ei ollut olemassakaan, ennenkuin hän sen käärmeen sinne loi vrt. sinä annat lapsesi käsiin jotain vaarallista, mitä hän ei mistään muualta saisi, ja sitten rankaiset. Mitä ihmeen rakkautta se on?

Jos miehesi makaisi kotona halvaantuneena, toisitko viehättäviä naisia teille kotiin viettelemään miestäsi, kun muuten se miehen rakkaus ei ole sinusta riittävää, ennenkuin hän todistaa, että voi olla pettämättä? Mit vit?

Ihmisen ja maailman luominen ei riittänyt, kun ihminen oli nähtävästi liian onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen ja se oli jumalasta tylsää ja siksi piti luoda se pahakin ja siihen pahuuteen houkuttelija, että pääsee rankaisemaan. Jopas on taas rakkaudellista.

Enpä haluaisi elää sinun perheessäsi, jos koko elämä on toisten tottelevaisuuden ja rakkauden testaamista.[/QUOTE]

Annan sulle kotiläksyä, vastailepa tähän.
Haluatko suoda läheisillesi vapauden, vaikka siihen vapauteen sisältyisi riskejä ja läheisesi todennäköisesti narahtaa tekemään jotain kieltämääsi, ohjeistasi huolimatta (kuten teini viikonloppuiltana kaupungilla)? Vai kahlitsetko heidät kotiisi, tekemään sinun mielesi mukaan aina ja ikuisesti? Vastaus:_______________

Et halua edes ymmärtää Jumalan motiiveja. Juu, Jumala näki tarpeelliseksi ihmisen syntiinlankeemuksen, mutta ei päästäkseen rankaisemaan, vaan antaakseen vapaan tahdon. Enkä minä päästä miestäni vapauteen päästäkseni haukkumaan mahdollisesta syrjähypystä, vaan sen vapauden takia.

Ja sitäpaitsi, olisihan ne Eeva ja Aatami voineet olla tekemättäkin syntiä.
Verrataan kahta hahmoa paratiisissa, Jumalaa ja käärmettä. Jumala on valtava, täynnä kirkkautta, rakkautta ja energiaa (sori newage-uskovat, vaikka puhun energiasta se ei ole välttämättä teidän energioitanne ;-)), joka on luonut paratiisin, ihmisen ja eläimet. Ja joka antaa VAIN yhden kiellon. Ja koska Jumala on luonut hedelmäpuun, niin tottakai Hän jos kuka tietää mitä niiden hedelmien syömisestä seuraa, vai seuraako mitään.
Sitten jaloissa vilistää jokin Jumalan luoduista, katkeroitunut luikero joka mollaa Luojansa ja tekijänsä käskyä ja sanoja.

No, kumpaako kannattaa totella? Ja jos käytetään sitä iänikuista vertausta että "tietystihän lapset tekevät just sen mitä kielletään", niin pitää ottaa huomioon se, että Aatami ja Eeva olivat aikuisia, ja ravittuja. Aikuiset tottelevat jos sanotaan, että ei kannata syödä noita marjoja/sieniä kun ne ovat tappavan myrkyllisiä.

*******************************

Vapaudesta: kuten tässä elämässä, niin myös uskonelämässä se vapaus on jollain tapaa sidottu rangaistukseen. Mun mielestä ovat ne ateistit/epäilijät ihan oikeassa, jotka sanovat että ei se ole täydellistä vapautta jos sääntöjen rikkomisesta tulee rangaistus/helvetti. Tai se ei ole absoluuttista vapautta jos joutuu uskomaan pelkästään helvetin pelon takia. Tai ei se ole täydellistä valinnanvapautta, jos Jeesuksen valitsematta jäämisestä seuraa rangaistus.

MUTTA. Tämä maailma on heijastus yliluonnollisesta maailmasta, täälläkään ei ole täydellistä vapautta.
Elämä on. Täälläkin toimii syyn ja seurauksen laki, täälläkin on pakko olla tuomioistuin ja rangaistukset, täälläkin on pakko tehdä asioita sakkojen ja rangaistusten pelossa jos ei hyvät "porkkanat" motivoi. Monet tottelevat esim. tappamiskieltoa ihan mielellään, eivät halua tehdä kellekään pahaa (paras motiivi) - kun taas joillekin rikollismielisille se pelko linnatuomiosta on ainut pidäke joka estää tappamasta (huonompi motiivi mutta parempi sekin kuin ei mitään). Hyvä takaraja se rangaistuksenpelko on, vaikka olisi suotavaa että ihmiset tottelisivat ilmankin ja eivät tarvitsisi edes moista pelotetta.

Olisihan se ihanaa jos kaikki uskovaiset olisivat Jeesuksen valinneet Hänen itsensä takia, silkasta rakkaudesta. Monet ovatkin, mutta minä en. Mulla tikitti päässä vain ja ainoastaan yksi motiivi uskoontulolle, helvetin välttäminen. Uskoontulo ja uskovaiseksi rupeaminen tuntui ajatuksena sellaiselta ikävältä "joskus se uskoontulo on hoidettava pois päiväjärjestyksestä ettei joudu helvettiin"; ikäänkuin ikävä, vuotuinen hammastarkastus tai auton katsastus joka on vaan hoidettava pois alta.

Kun sain kovan kamppailun jälkeen vaivoin ähkäistyä sen "kyllän" Jeesukselle, niin oli sellainen fiilis että nyt se sit on tehty. Mutta mitä alkoi tapahtua? Aloin tykätä Jeesuksesta, huomasin että uskoontulosta lähtien olin täynnä rauhaa, iloa ja rakkautta, ja pystyin vähän paremmin voittamaan itsessäni monet kamalat puolet. Halusin viettää Jumalan läheisyydessä pitkiä aikoja, kylpeä siinä rakkaudessa.
Nyt mun motiivit uskovaisuudelle ovat kunnossa, se on Jeesus itse ja rakkaus Häneen.

Mutta helvetin pelko oli silloin vuosia sitten oikein kelpo motiivi meikäläiselle tulla uskoon, muuten en varmaan uskossa olisikaan enkä olisi tullut tuntemaan ihanaa Jumalaa.
 
Oho, satuttiin vielä saman aikaan.

Ja blahblahblah. Jos kaikki on hyvin, kaikilla on hyvä olla, kaikki ovat tyytyväisiä, elämä sujuu, linnut laulaa ja jeespox, niin minä en tee rakastamilleni ihmisille ansoja ja houkutuksia, joita ei ole olemassakaan, jos minä en niitä erikseen tee. Minä en erikseen LUO vaaroja heille. Minä nautin siitä, kun kaikilla on hyvä olla.

Kuka sen käärmeen loi? Miksi jumala ITSE LOI sen käärmeen sinne paratiisiin? Koska on sadisti. Piste.

Annatko sinä ladatun aseen lapsen käsiin, vannotat, ettei saa ampua ja jätät lapsen aseen ja sisaruksensa kanssa yksin ja menet tarkkailemaan sivuun, mitä tapahtuu? Jos ei ammu, niin kiva ja tottelevainen lapsi. Jos ampuu, niin oho, paska tsägä, mutta oma vika kun ei totellut? Hulluhan tuolla tavoin toimiva äiti olisi.

Pelko, mikä ihana syy rakkaudelle. Aitoa rakkautta varmasti. Tukholma-syndroomasta koskaan kuullut? Siinä sinulle kotiläksy. Tseez.
 
[QUOTE="vieras";26994106]Oho, satuttiin vielä saman aikaan.

Ja blahblahblah. Jos kaikki on hyvin, kaikilla on hyvä olla, kaikki ovat tyytyväisiä, elämä sujuu, linnut laulaa ja jeespox, niin minä en tee rakastamilleni ihmisille ansoja ja houkutuksia, joita ei ole olemassakaan, jos minä en niitä erikseen tee. Minä en erikseen LUO vaaroja heille. Minä nautin siitä, kun kaikilla on hyvä olla.

Kuka sen käärmeen loi? Miksi jumala ITSE LOI sen käärmeen sinne paratiisiin? Koska on sadisti. Piste.

Annatko sinä ladatun aseen lapsen käsiin, vannotat, ettei saa ampua ja jätät lapsen aseen ja sisaruksensa kanssa yksin ja menet tarkkailemaan sivuun, mitä tapahtuu? Jos ei ammu, niin kiva ja tottelevainen lapsi. Jos ampuu, niin oho, paska tsägä, mutta oma vika kun ei totellut? Hulluhan tuolla tavoin toimiva äiti olisi.

Pelko, mikä ihana syy rakkaudelle. Aitoa rakkautta varmasti. Tukholma-syndroomasta koskaan kuullut? Siinä sinulle kotiläksy. Tseez.[/QUOTE]

Ja taas puuttui vastaus kysymykseeni, toistamiseen. No, tähän alkaa jo tottua.
Älä koskaan osta varsinkaan poikapuolisille lapsillesi tietokonepelejä, ne erittäin todennäköisesti koukuttuvat niistä jossain vaiheessa ja koulunkäynti kärsii ainakin hetkellisesti. Muista pitää lapsesi 4 seinän sisällä 18 vuoden ikään asti, älä päästä heitä edes pihalle aurinkoon kun kuitenkin he ovat siellä liikaa ja iho palaa.

Vielä Aatamista ja Eevasta: Säntäätkö sä sienimetsässä JUST sen metsän ainoan kärpässienen luo, vai päätätkö kuitenkin noukkia ihan vain ne hyvät ruokasienet kun olet kuullut siitä kärpässienestä vähän ikävää?

Ja vielä:Pelko/rangaistus on oikein hyvä motiivi hyvän tekemiselle siinä vaiheessa, kun ihminen ei vielä osaa sisäistää että MIKSI sitä hyvää kannattaa tehdä. Sit kun tulee hyvät ja rakkaudelliset motiivit käyttöön, niin rangaistuksenpelko jää taka-alalle.

Mutta öitä!
 
Eihän paratiisissa ollut mitään vaaroja, miten nitä olisi voinut pelätä? Ai niin, paitsi sitten, kun jumala päätti luoda sitä pahaa. Joten nuo sinun vertauksesi eivät ole oikein toimivia.

Ja tuo rangaistus..yhdestä virheestä koko elämä uusiksi ja päälaelleen? Oikeasti? Heittäisitkö sinä teinisi ulos kotoa, jos hän tekisi yhden virheen? Ja teinisi sentään tietää, mitä ulkona on. Eevalla ja Aatamilla ei ollut aavistustakaan. Ja miljardit heidän jälkeläisensä yhä vain maksavat sitä velkaa? Sinäkin varmaan kostat teinisi yhden virheen hänen jäkeläisilleen aina niin kauas, kuin sinussa vain henki pihisee? Rakkautta <3

Mutta mitäpä näistä. Sinä tykkäät palvoa tuollaista, olet ilmeisesti aikuinen, joten an mennä. Vapaa tahto :)
 
Pitkästä aikaa tänne tulin vilkuilemaan ja mitä silmiini osuukaan! Siis aivan mahtavaa! Tänään jo toinen ilouutinen Jeesuksen ihmeellisistä teoista! :heart: Pakahdun ilosta puolestasi.

Olen kokenut aivan samoja tunteita sen jälkeen kun tulin uskoon. Ei elämä helppoa ole, mutta se on ihanaa kun tuntee miten usko kantaa ja voi heittää turhat taakat Jumalalle. Pyhä Henki täyttää ihan arvaamatta... Silloin tulee ihmeellinen voima vaikeuksienkin keskellä. Ihanaa kun ei tarvi suorittaa uskoa vaan voi levätä rakkaudessa. Itellä meni kyl tämän tajuamiseen parisen vuotta...

Kiva nähdä sua, pitkästä aikaa. :)
 
[QUOTE="vieras";26994167]Eihän paratiisissa ollut mitään vaaroja, miten nitä olisi voinut pelätä? Ai niin, paitsi sitten, kun jumala päätti luoda sitä pahaa. Joten nuo sinun vertauksesi eivät ole oikein toimivia.

Ja tuo rangaistus..yhdestä virheestä koko elämä uusiksi ja päälaelleen? Oikeasti? Heittäisitkö sinä teinisi ulos kotoa, jos hän tekisi yhden virheen? Ja teinisi sentään tietää, mitä ulkona on. Eevalla ja Aatamilla ei ollut aavistustakaan. Ja miljardit heidän jälkeläisensä yhä vain maksavat sitä velkaa? Sinäkin varmaan kostat teinisi yhden virheen hänen jäkeläisilleen aina niin kauas, kuin sinussa vain henki pihisee? Rakkautta <3

Mutta mitäpä näistä. Sinä tykkäät palvoa tuollaista, olet ilmeisesti aikuinen, joten an mennä. Vapaa tahto :)[/QUOTE]

Nii. :( Onneksi Aatami ja Eeva eivät tulleet näkemään sitä miten moniin miljardeihin heidän jälkeläisiinsä tämä synti kohdistuisi (vaikka varmasti he tajusivat sen jollain tapaa), muuten heillä olisi hajonnut pää. Mutta heidän syntinsä oli aika iso, varsinkin kun he joka päivä saivat olla Jumalan kanssa kasvotusten ja silti niskoittelivat. Ja olosuhteet olivat paratiisilliset.

Elämä on raakaa. Mietin joskus että miksi joidenkin täytyy kantaa kamalat seuraukset sinänsä pienistä virheistään. Mahtoikohan Estonian keulavisiiristä vastaava mies pelastua laivasta, mahtaa hänellä olla mukava loppuelämä. Tai Nokian vesimestari, jolle näköjään irvaillaan kaiken lisäksi törkeästi stand up - jutuissa. Tai Dianan autokuski tai ne häntä jahdanneet paparazzit. Siinä on psyyke kovilla!



Mutta elämä on raakaa.
 
Jahas tuli "elämän on raakaa" kahteen kertaan, unenpöpperössä kun kirjoittelen! Tuosta saisi jo sloganin jollekin kännykkäfirmalle. :D
Mutta nyt lasten kanssa sienimetsään! Toivottavasti he tottelevat kieltojani myrkkysienistä.- Kyllä he tottelevat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja en sit tiiä;26994731:
Minä olen käsittänyt, että se käärme oli paholainen käärmeen muodossa.

Vaikka olisikin, mitä se muuttaisi tässä keskustelussa? Jumala loi kaiken, myös paholaisen, ja olisi kaikkivaltiaana voinut estää sitä luikertelemasta paratiisiin. Olisi muuten voinut olla luomatta koko hemmetin puun. Sadistista laittaa herkkupala ja houkuttelija lapsen näkösälle ja sitten raivostua kun niitä ei voikaan vastustaa.
 
Pitkästä aikaa tänne tulin vilkuilemaan ja mitä silmiini osuukaan! Siis aivan mahtavaa! Tänään jo toinen ilouutinen Jeesuksen ihmeellisistä teoista! :heart: Pakahdun ilosta puolestasi.

Olen kokenut aivan samoja tunteita sen jälkeen kun tulin uskoon. Ei elämä helppoa ole, mutta se on ihanaa kun tuntee miten usko kantaa ja voi heittää turhat taakat Jumalalle. Pyhä Henki täyttää ihan arvaamatta... Silloin tulee ihmeellinen voima vaikeuksienkin keskellä. Ihanaa kun ei tarvi suorittaa uskoa vaan voi levätä rakkaudessa. Itellä meni kyl tämän tajuamiseen parisen vuotta...

Hei Dynamiitti.
Mä en ole täällä myöskään kirjoitellut pitkästä aikaa, rukouspyyntöjen merkeissä olen kirjautunut toisinaan kun viesteihin niitä tulee silloin tällöin.
Hienoa, että olet kasvanut uskossa ja oivaltanut tuon tärkeän asian :)

UniQue PopPy :lle :hug:
Sinua siunaten :heart:
- Grace
 
  • Tykkää
Reactions: UniQuePopPy
[QUOTE="vieras";26995132]Ei Jumala luonut paholaista vaan enkeleitä, joista osa lankesi. Paholainen oli ennen lankeemistaan tärkeä enkeli (Lucifer=valonkantaja).[/QUOTE]

Jumala loi täydellisen maailman, mutta sinne jäi virhe joka paisui suuriin mittoihin?
 
Hei Dynamiitti.
Mä en ole täällä myöskään kirjoitellut pitkästä aikaa, rukouspyyntöjen merkeissä olen kirjautunut toisinaan kun viesteihin niitä tulee silloin tällöin.
Hienoa, että olet kasvanut uskossa ja oivaltanut tuon tärkeän asian :)

UniQue PopPy :lle :hug:
Sinua siunaten :heart:
- Grace

Grace, sä olet tehnyt comebackin? :flower:
 

Yhteistyössä