aito kotiäiti

[Kowalski]

Mä oon ollut kotona yli 5 v, mutta en oo vielä taantunut siihen tilaan, että hymyilisin jatkuvasti leveästi, puhuisin lässyttäen, ja kutsuisin itseäni nimellä äitikkä , samalla kruunuani kiillottaen ja mutisten että miten IHANAA on luoda PERUSTURVA lapsille ja antaa heille ERINOMAISET eväät elämään :saint:
Katsos kun ei-kotiäitien lapsetkin saavat nuo samat mahdollisuudet. Äitiyttä voi toteuttaa useammallakin eri tavalla.

Noi 3 ylimmäistä kuvailua,missäs mä olen noin toiminut ja mikäs sä olet mun nimimerkkiä ARVOSTELEMAAN?Miks olet noin KATKERA?
Luuletko et mä kutsun itseäni äitikäksi tai et joku meidän perheest kutsuis noi?
SATTUIKO tää jotenki sinuun?Tunnetko jotain syyllisyyttä vai mikäs sul ny on hätänä?

En tunne mistään syyllisyyttä, mutta en ymmärrä tällaisia "on ihanaa olla kotiäiti ja mollaanpas tässä samalla nyt mukamas ovelasti toisenlaiseen ratkaisuun päätyneitä äitejä "- kirjoituksia. Itseensä ja ratkaisuihinsa saa ja kuuluukin olla tyytyväinen, mutta kun sitä tyytyväisyyttä pitää pönkittää nälvimällä muita niin...ei hyvä.

 

[i-h-a-n-a-a]

Ja oi kun on ihanaa kun niin monella naisella on niin surkea palkka ettei töihin edes kannattaisi mennä. Ja voi kun sekin on kivaa, että ei monella ole koulutusta tai sitten ainakaan työpaikkaa mihin mennä. Sekin on tosi ihanaa, että on monia joita työelämä ei nappaa pätkääkään ja kotona ollaan aina jos on mahdollista ja niin pitkään kuin mahdollista. Ja se on kyllä kaikista ihaninta, että he aina toitottavat, miten ainoa ja oikea valinta tämä on vain lasten puolesta tehty. Silti melkein jokaisella on tilanne, ettei työelämästä ole minkäänlaista imua.

 

[äitikkä]

Mä oon ollut kotona yli 5 v, mutta en oo vielä taantunut siihen tilaan, että hymyilisin jatkuvasti leveästi, puhuisin lässyttäen, ja kutsuisin itseäni nimellä äitikkä , samalla kruunuani kiillottaen ja mutisten että miten IHANAA on luoda PERUSTURVA lapsille ja antaa heille ERINOMAISET eväät elämään :saint:
Katsos kun ei-kotiäitien lapsetkin saavat nuo samat mahdollisuudet. Äitiyttä voi toteuttaa useammallakin eri tavalla.

Noi 3 ylimmäistä kuvailua,missäs mä olen noin toiminut ja mikäs sä olet mun nimimerkkiä ARVOSTELEMAAN?Miks olet noin KATKERA?
Luuletko et mä kutsun itseäni äitikäksi tai et joku meidän perheest kutsuis noi?
SATTUIKO tää jotenki sinuun?Tunnetko jotain syyllisyyttä vai mikäs sul ny on hätänä?

En tunne mistään syyllisyyttä, mutta en ymmärrä tällaisia "on ihanaa olla kotiäiti ja mollaanpas tässä samalla nyt mukamas ovelasti toisenlaiseen ratkaisuun päätyneitä äitejä "- kirjoituksia. Itseensä ja ratkaisuihinsa saa ja kuuluukin olla tyytyväinen, mutta kun sitä tyytyväisyyttä pitää pönkittää nälvimällä muita niin...ei hyvä.

Ketäs mä nälvin tällä OMALLA mielipiteelläni?Koita ny aikuisena miettiä et miks sun pitää mun mielipiteeseen noin kärkkäästi puuttua!
Mulla ei ole ikinä mitään tarvetta nälviä ketään,mulla on vaan vahva mielipiteeni mutta ei minkään valtakunnan tarkoitusta loukata ketään.
Sulla on outo tyyli lisätä toisten kirjoitelmiin jotakin ihme omia ajatuksia.
Voisitko sä keksiä itse jotain puhumista tänne?

 

[vieras]

Kotiäitiys ei ole mitään keinottelua kotona olemiseen!

Miksi aina pitää valita se stressaantunut äiti?On olemassa NAISIA jotka oikeesti ovat KOTIÄITEJÄ ja rakastavat oloaan.Kaikista naisista ei siihen ole niin ovatko nämä kotiäiyden vastustajat sitten juuri noita?

Itsehän juuri kirjoitit että se on kaikille mahdollista ja totesin olevani samaa mieltä. Lisäten vielä että onhan mahdollista olla kotona ilman niitä lapsiakin.

Kuitenkin perheiden tilanteet ovat erilaisia ja kaikille tuo kotiäitiys ei ole se paras mahdollinen ratkaisu. Monia ihmisiä tiukka taloudellinen tilanne stressaa, usko pois. Oma äitinikin oli pitkälle sairaslomalle joutuneena lähes hermoraunio vaikka sai samalla mahdollisuuden vihdoin olla kotona ihan rauhassa kissoineen. Asia mistä oli unelmoinut jo vuosia..

Muutenkin kotiäitiys sopii yhdelle paremmin kuin toiselle. En tiedä onko kysymys mistään kotiäitiyden vastustamisesta, jos ihminen ärsyyntyy siitä kun toinen arvosyelee tämän äitiyttä? Ei minulla ainakaan ole mitään kotiäitejä vastaan, kiva vaan kun jollain on tähän hyvät mahdollisuudet ja viihtyy. Se taas ärsyttää kun kotiäiti käy väittämään rakastavansa lapsiaan enemmän kuin minä omiani! Eikä siinäkään siis ärsytä hänen kotiäitiys vaan se että hän arvostelee minun äitiyttäni.

 

[Kowalski]

Ja oi kun on ihanaa kun niin monella naisella on niin surkea palkka ettei töihin edes kannattaisi mennä. Ja voi kun sekin on kivaa, että ei monella ole koulutusta tai sitten ainakaan työpaikkaa mihin mennä. Sekin on tosi ihanaa, että on monia joita työelämä ei nappaa pätkääkään ja kotona ollaan aina jos on mahdollista ja niin pitkään kuin mahdollista. Ja se on kyllä kaikista ihaninta, että he aina toitottavat, miten ainoa ja oikea valinta tämä on vain lasten puolesta tehty. Silti melkein jokaisella on tilanne, ettei työelämästä ole minkäänlaista imua.

Jees, tuollainen löytyy mun tuttavapiiristä , ja telkkä taas sopivasti pöntössä että saa kotihoidontukea jatkossakin, tämänhetkinen kuopus kun on jo pian kolme vee...
Sitä mä vaan ihmettelen, että miksi sen ihana kotiäitiys, joka siis on täysin oma valinta ja lasten parasta ajatellen tehty, on yhtä itkua, kiroilua, stressiä, uupumusta, lastensuojelun ja perhetyöntekijöiden vierailua, rahanpuutetta, yms...? :snotty: Siis missä se ihanuus on?

 

[onni]

Kaikilla tuntemillani työssäkäyvillä naisilla on pää ja mieli paremmassa kuosissa kuin pitkään kotona olevilla. Tämä aloituskin kertoo samaa kieltä. Saa olla omasta elämästään tyytyväinen, mutta sitten toisten mollaaminen kertoo itsestään paljon tai että joku ongelma siinä omassa valinnassa kuitenkin on. Se on suuri lahja myös, että on löytänyt työn josta pitää ja joka antaa paljon. Silti riistämättä liikaa perheen yhteistä aikaa.

 

[äitikkä]

Kotiäitiys ei ole mitään keinottelua kotona olemiseen!

Miksi aina pitää valita se stressaantunut äiti?On olemassa NAISIA jotka oikeesti ovat KOTIÄITEJÄ ja rakastavat oloaan.Kaikista naisista ei siihen ole niin ovatko nämä kotiäiyden vastustajat sitten juuri noita?

Itsehän juuri kirjoitit että se on kaikille mahdollista ja totesin olevani samaa mieltä. Lisäten vielä että onhan mahdollista olla kotona ilman niitä lapsiakin.

Kuitenkin perheiden tilanteet ovat erilaisia ja kaikille tuo kotiäitiys ei ole se paras mahdollinen ratkaisu. Monia ihmisiä tiukka taloudellinen tilanne stressaa, usko pois. Oma äitinikin oli pitkälle sairaslomalle joutuneena lähes hermoraunio vaikka sai samalla mahdollisuuden vihdoin olla kotona ihan rauhassa kissoineen. Asia mistä oli unelmoinut jo vuosia..

Muutenkin kotiäitiys sopii yhdelle paremmin kuin toiselle. En tiedä onko kysymys mistään kotiäitiyden vastustamisesta, jos ihminen ärsyyntyy siitä kun toinen arvosyelee tämän äitiyttä? Ei minulla ainakaan ole mitään kotiäitejä vastaan, kiva vaan kun jollain on tähän hyvät mahdollisuudet ja viihtyy. Se taas ärsyttää kun kotiäiti käy väittämään rakastavansa lapsiaan enemmän kuin minä omiani! Eikä siinäkään siis ärsytä hänen kotiäitiys vaan se että hän arvostelee minun äitiyttäni.

Ethän vain syytä tuolla aloittajaa jotta kotiäiti käy väittämään et rakastais lapsiaan enemmän jne.Älä ainakaan minun suuhun noita sanoja käytä!

 

[Moonlightmom]

mä oon ollu koht 6v kotiäiti..viel olismahista olla vajaa 2v mutta ei jaksiasi millää..rahallisesti pärjättäs mut pää ei kestä..lapsia siis 4..

 

[heh]

Ja oi kun on ihanaa kun niin monella naisella on niin surkea palkka ettei töihin edes kannattaisi mennä. Ja voi kun sekin on kivaa, että ei monella ole koulutusta tai sitten ainakaan työpaikkaa mihin mennä. Sekin on tosi ihanaa, että on monia joita työelämä ei nappaa pätkääkään ja kotona ollaan aina jos on mahdollista ja niin pitkään kuin mahdollista. Ja se on kyllä kaikista ihaninta, että he aina toitottavat, miten ainoa ja oikea valinta tämä on vain lasten puolesta tehty. Silti melkein jokaisella on tilanne, ettei työelämästä ole minkäänlaista imua.

Jees, tuollainen löytyy mun tuttavapiiristä , ja telkkä taas sopivasti pöntössä että saa kotihoidontukea jatkossakin, tämänhetkinen kuopus kun on jo pian kolme vee...
Sitä mä vaan ihmettelen, että miksi sen ihana kotiäitiys, joka siis on täysin oma valinta ja lasten parasta ajatellen tehty, on yhtä itkua, kiroilua, stressiä, uupumusta, lastensuojelun ja perhetyöntekijöiden vierailua, rahanpuutetta, yms...? :snotty: Siis missä se ihanuus on?

No mutta kun eihän kotiäitiys tai lasten kanssa vietetty aika kuulukaan olla hauskaa tai ihanaa!!!!

Sehän on uhraus joka tehdään lasten eteen hampaat irvessä. Mitä rankempaa ja ankeampaa on sitä kirkkaamman kruunun saat!

 

[nasu1]

Itse olin 13v kotiäitinä. Eli kunnes nuorin täytti 3v. (5 lasta). Viihdyin ja tykkäsin. Nyt ollut pian 5v työelämässä. Jos saisin palkkaa kotiäitinä saman verran kuin työelämässä, (tai edes sinnepäin) niin mieluusti kyllä olisin vieläkin kotona ottamassa lapset koulusta vastaan, että myös aamulla ne laittamassa kouluun. Yms.

 

[Kowalski]

No mutta kun eihän kotiäitiys tai lasten kanssa vietetty aika kuulukaan olla hauskaa tai ihanaa!!!!

Sehän on uhraus joka tehdään lasten eteen hampaat irvessä. Mitä rankempaa ja ankeampaa on sitä kirkkaamman kruunun saat!

Noin se kai sitten on
Ja mä oon tehnyt pahan, pahan mokan, kun pidän huolen siitä, että saan itsekin tarpeeksi lepoa ja omaa aikaa, että jaksan olla lapsilleni iloinen ja pirteä äiti. Ei kukaan kertonut, että äitiys on yhtä suurta uhrautumista vaan...

 

[vieras]

Kotiäitiys ei ole mitään keinottelua kotona olemiseen!

Miksi aina pitää valita se stressaantunut äiti?On olemassa NAISIA jotka oikeesti ovat KOTIÄITEJÄ ja rakastavat oloaan.Kaikista naisista ei siihen ole niin ovatko nämä kotiäiyden vastustajat sitten juuri noita?

Itsehän juuri kirjoitit että se on kaikille mahdollista ja totesin olevani samaa mieltä. Lisäten vielä että onhan mahdollista olla kotona ilman niitä lapsiakin.

Kuitenkin perheiden tilanteet ovat erilaisia ja kaikille tuo kotiäitiys ei ole se paras mahdollinen ratkaisu. Monia ihmisiä tiukka taloudellinen tilanne stressaa, usko pois. Oma äitinikin oli pitkälle sairaslomalle joutuneena lähes hermoraunio vaikka sai samalla mahdollisuuden vihdoin olla kotona ihan rauhassa kissoineen. Asia mistä oli unelmoinut jo vuosia..

Muutenkin kotiäitiys sopii yhdelle paremmin kuin toiselle. En tiedä onko kysymys mistään kotiäitiyden vastustamisesta, jos ihminen ärsyyntyy siitä kun toinen arvosyelee tämän äitiyttä? Ei minulla ainakaan ole mitään kotiäitejä vastaan, kiva vaan kun jollain on tähän hyvät mahdollisuudet ja viihtyy. Se taas ärsyttää kun kotiäiti käy väittämään rakastavansa lapsiaan enemmän kuin minä omiani! Eikä siinäkään siis ärsytä hänen kotiäitiys vaan se että hän arvostelee minun äitiyttäni.

Ethän vain syytä tuolla aloittajaa jotta kotiäiti käy väittämään et rakastais lapsiaan enemmän jne.Älä ainakaan minun suuhun noita sanoja käytä!

Ok, sittenhän ollaan samaa mieltä, eli (lähes) jokainen vanhempi rakastaa lastaan yli kaiken ja pystyy tarjoamaan tälle hyvän ja tasapainoisen elämän. Riippumatta siitä onko töissä vai kotiäitinä. Sinä olet onnellinen kotiäiti ja minä onnellinen työäiti ja molempien lapset onnekkaita kun ovat saaneet parhaat mahdolliset vanhemmat.

 

[kolmen äiti]

Hyvä että viihdyt. Mä en viihtynyt kotona erityisen hyvin, vaikka olenkin ollut hoitovapaalla.
Mulle sopii paremmin osa-aikatyö, saa muuta ajateltavaa kuin koti/lapset ja silti perheelle jää aikaa. Loisto ratkaisu mulle .

Yhtä juttua oon muuten aina ihmetellyt...sitä, että kotona saa tehdä mukamas mitä huvittaa. En mä ainakaan saanut näin 3 lapsen äitinä. Yhtä piti kuskata kerhoon, kuopukselle (vilkas poika) piti keksiä tekemistä ja ulkoilla vaikkei aina huvittais, tehdä ruokaa, siivota toisten sotkuja,kuunnella tappelevia lapsukaisia yms. Tehdä jatkuvasti kotihommia tms. Kotona oleminen on aika yksinäistä ja mä en ole mikään perhekerhoilija.
Kyllä mä koen että pääsen helpommalla töissä

 

[äitikkä]

Ja oi kun on ihanaa kun niin monella naisella on niin surkea palkka ettei töihin edes kannattaisi mennä. Ja voi kun sekin on kivaa, että ei monella ole koulutusta tai sitten ainakaan työpaikkaa mihin mennä. Sekin on tosi ihanaa, että on monia joita työelämä ei nappaa pätkääkään ja kotona ollaan aina jos on mahdollista ja niin pitkään kuin mahdollista. Ja se on kyllä kaikista ihaninta, että he aina toitottavat, miten ainoa ja oikea valinta tämä on vain lasten puolesta tehty. Silti melkein jokaisella on tilanne, ettei työelämästä ole minkäänlaista imua.

Jees, tuollainen löytyy mun tuttavapiiristä , ja telkkä taas sopivasti pöntössä että saa kotihoidontukea jatkossakin, tämänhetkinen kuopus kun on jo pian kolme vee...
Sitä mä vaan ihmettelen, että miksi sen ihana kotiäitiys, joka siis on täysin oma valinta ja lasten parasta ajatellen tehty, on yhtä itkua, kiroilua, stressiä, uupumusta, lastensuojelun ja perhetyöntekijöiden vierailua, rahanpuutetta, yms...? :snotty: Siis missä se ihanuus on?

No mutta kun eihän kotiäitiys tai lasten kanssa vietetty aika kuulukaan olla hauskaa tai ihanaa!!!!

Sehän on uhraus joka tehdään lasten eteen hampaat irvessä. Mitä rankempaa ja ankeampaa on sitä kirkkaamman kruunun saat!

Tajuatteko immeiset et kyllä kotiäideistä ONNEKSI suurin osa on aivan terveitä ihmisiä.Nämä hermoilijat eivät pärjää missään muuallakaan missä tulee haasteita ja tiukkoja tilanteita.
Eikä kotona olo ole mitään uhrausta vaan RAKKAUTTA ja aitoa välittämistä.
Ja lasten kanss vietetty aika on hauskaa,ihanaa ja koko elämän kirjo siinä käydään läpi.Eihän se elämä kaadu niihin hankaliin hetkiin,ne kasvattaa ja vahvistaa.

 

[heh]

No mutta kun eihän kotiäitiys tai lasten kanssa vietetty aika kuulukaan olla hauskaa tai ihanaa!!!!

Sehän on uhraus joka tehdään lasten eteen hampaat irvessä. Mitä rankempaa ja ankeampaa on sitä kirkkaamman kruunun saat!

Noin se kai sitten on
Ja mä oon tehnyt pahan, pahan mokan, kun pidän huolen siitä, että saan itsekin tarpeeksi lepoa ja omaa aikaa, että jaksan olla lapsilleni iloinen ja pirteä äiti. Ei kukaan kertonut, että äitiys on yhtä suurta uhrautumista vaan...

Paha moka.....

Ilmankos et tunnu kelpaavan kotiäitien kategoriaan. Nyt et pääse edes aikanaan murrosikäisille lapsillesi valittamaan kuinka olet niska limassa raatanut vuokseen 15v ilman lepohetkeä ja nyt he kehtaavat haistatella sinulle!!! Tai siinä vaiheessa kun olet mummo toteamaan ettei sinulla ole mitään tarvetta auttaa lastenlasten kanssa kun olet aikanasi tehnyt oman velvollisuutesi ilman minkäänlaista apua.

 

[kolmen äiti]

Mun mielestä kotiäiti ei ole yhtään sen parempi äiti kuin työssäkäyvä. Miksi nostat kotiäidit "jalustalle"? Tiedän sellaisiakin kotiäitejä joille oikeasti töihin lähtö vois tehdä ihan hyvää...

 

[heh]

Ja oi kun on ihanaa kun niin monella naisella on niin surkea palkka ettei töihin edes kannattaisi mennä. Ja voi kun sekin on kivaa, että ei monella ole koulutusta tai sitten ainakaan työpaikkaa mihin mennä. Sekin on tosi ihanaa, että on monia joita työelämä ei nappaa pätkääkään ja kotona ollaan aina jos on mahdollista ja niin pitkään kuin mahdollista. Ja se on kyllä kaikista ihaninta, että he aina toitottavat, miten ainoa ja oikea valinta tämä on vain lasten puolesta tehty. Silti melkein jokaisella on tilanne, ettei työelämästä ole minkäänlaista imua.

Jees, tuollainen löytyy mun tuttavapiiristä , ja telkkä taas sopivasti pöntössä että saa kotihoidontukea jatkossakin, tämänhetkinen kuopus kun on jo pian kolme vee...
Sitä mä vaan ihmettelen, että miksi sen ihana kotiäitiys, joka siis on täysin oma valinta ja lasten parasta ajatellen tehty, on yhtä itkua, kiroilua, stressiä, uupumusta, lastensuojelun ja perhetyöntekijöiden vierailua, rahanpuutetta, yms...? :snotty: Siis missä se ihanuus on?

No mutta kun eihän kotiäitiys tai lasten kanssa vietetty aika kuulukaan olla hauskaa tai ihanaa!!!!

Sehän on uhraus joka tehdään lasten eteen hampaat irvessä. Mitä rankempaa ja ankeampaa on sitä kirkkaamman kruunun saat!

Tajuatteko immeiset et kyllä kotiäideistä ONNEKSI suurin osa on aivan terveitä ihmisiä.Nämä hermoilijat eivät pärjää missään muuallakaan missä tulee haasteita ja tiukkoja tilanteita.
Eikä kotona olo ole mitään uhrausta vaan RAKKAUTTA ja aitoa välittämistä.
Ja lasten kanss vietetty aika on hauskaa,ihanaa ja koko elämän kirjo siinä käydään läpi.Eihän se elämä kaadu niihin hankaliin hetkiin,ne kasvattaa ja vahvistaa.

Väitätkö tosissaan että kaikille kotiäideille elämä on noin ihanaa?

 

[vieras]

Jep, tykkään kans olla kotiäitinä, toki työpaikka on odottamassa hoitovapaan jälkeen ja myös säästöjä ja miehen palkka on sen verran iso etteit arvi kituuttaa kotna, sitten menisin ennemmmin töihin heti. Nyt on ihan kiva olla kotona kun ei tarvi senttejä venyttää vaan voi lähtee reissuun jos siltä tuntuu taikka vaan shoppailemaan.

 

[Kowalski]

Tajuatteko immeiset et kyllä kotiäideistä ONNEKSI suurin osa on aivan terveitä ihmisiä.Nämä hermoilijat eivät pärjää missään muuallakaan missä tulee haasteita ja tiukkoja tilanteita.
Eikä kotona olo ole mitään uhrausta vaan RAKKAUTTA ja aitoa välittämistä.
Ja lasten kanss vietetty aika on hauskaa,ihanaa ja koko elämän kirjo siinä käydään läpi.Eihän se elämä kaadu niihin hankaliin hetkiin,ne kasvattaa ja vahvistaa.

Rohkenen olla eri mieltä.

Mulla on tuttavapiirissä (livenä ja palstan kautta) sellaisia, joilta ei kotiäitiys onnistunut: pää niinsanotusti hajosi kotona, mistään ei tullut mitään. Palasivat työelämään, ja hommat hoituu hienosti niin työssä kuin kotonakin. Jotkut vaan kaipaavat kotonaolon ja äitiyden vastapainoksi jotain ihan muuta: aivotyötä, fyysistä työntekoa, omana itsenään olemista, piinkovana ammattilaisena toimimista, sen sijaan että olisi "vain" äiti. Joku on palannut työelämään ihan lääkärin määräyksestäkin: kotonaollessa alkoi viirata päästä. Ja he ovat hiton hyviä äitejä!

Joillekin kotiäitiys sopii, toisille taas ei. Ja sanon vielä senkin, että ihan jokaiselle mun tuntemalle kotiäidille tekee/tekisi hyvää päästä joskus jonnekin, irti kotiympyröistä, ilman lapsia, olemaan "Maija" eikä aina vaan äiti. Myös niille, jotka jaksavat & pärjäävät kotona hyvin, ja nauttivat kotiäitiydestään. Osa ei osaa enää vastata yksinkertaiseen "Mitä sinulle kuuluu?"- kysymykseen, vaan vastaavat siihen kertomalla mitä lapsille kuuluu, ja se on mun mielestäni aika surullista :/ . Lapset on mullekin tärkeintä kaikessa, mutta teen kaikkeni että pysyisin myös minuna, enkä vain äitinä. Meni jo hieman ohi aiheen, mutta menköön

 

[kolmen äiti]

Itse olin 13v kotiäitinä. Eli kunnes nuorin täytti 3v. (5 lasta). Viihdyin ja tykkäsin. Nyt ollut pian 5v työelämässä. Jos saisin palkkaa kotiäitinä saman verran kuin työelämässä, (tai edes sinnepäin) niin mieluusti kyllä olisin vieläkin kotona ottamassa lapset koulusta vastaan, että myös aamulla ne laittamassa kouluun. Yms.

Mä olen usein kotona kun lapset tulee koulusta ja aamulla lähettämässä kouluun. Miksi niin harva tekee osa-aikatyötä tai vajaata työviikkoa?

 

[äitikkä]

Ja oi kun on ihanaa kun niin monella naisella on niin surkea palkka ettei töihin edes kannattaisi mennä. Ja voi kun sekin on kivaa, että ei monella ole koulutusta tai sitten ainakaan työpaikkaa mihin mennä. Sekin on tosi ihanaa, että on monia joita työelämä ei nappaa pätkääkään ja kotona ollaan aina jos on mahdollista ja niin pitkään kuin mahdollista. Ja se on kyllä kaikista ihaninta, että he aina toitottavat, miten ainoa ja oikea valinta tämä on vain lasten puolesta tehty. Silti melkein jokaisella on tilanne, ettei työelämästä ole minkäänlaista imua.

Jees, tuollainen löytyy mun tuttavapiiristä , ja telkkä taas sopivasti pöntössä että saa kotihoidontukea jatkossakin, tämänhetkinen kuopus kun on jo pian kolme vee...
Sitä mä vaan ihmettelen, että miksi sen ihana kotiäitiys, joka siis on täysin oma valinta ja lasten parasta ajatellen tehty, on yhtä itkua, kiroilua, stressiä, uupumusta, lastensuojelun ja perhetyöntekijöiden vierailua, rahanpuutetta, yms...? :snotty: Siis missä se ihanuus on?

No mutta kun eihän kotiäitiys tai lasten kanssa vietetty aika kuulukaan olla hauskaa tai ihanaa!!!!

Sehän on uhraus joka tehdään lasten eteen hampaat irvessä. Mitä rankempaa ja ankeampaa on sitä kirkkaamman kruunun saat!

Tajuatteko immeiset et kyllä kotiäideistä ONNEKSI suurin osa on aivan terveitä ihmisiä.Nämä hermoilijat eivät pärjää missään muuallakaan missä tulee haasteita ja tiukkoja tilanteita.
Eikä kotona olo ole mitään uhrausta vaan RAKKAUTTA ja aitoa välittämistä.
Ja lasten kanss vietetty aika on hauskaa,ihanaa ja koko elämän kirjo siinä käydään läpi.Eihän se elämä kaadu niihin hankaliin hetkiin,ne kasvattaa ja vahvistaa.

Väitätkö tosissaan että kaikille kotiäideille elämä on noin ihanaa?

Miksi se ei saisi olla ihanaa?
Miksi emme kannusta toisia jotta se olisi ihanaa kaikilla?
Miksi tämän ajan nainen on luovuttamassa et ei jaksa lapsiensa kanssa?

 

[onni]

Ja oi kun on ihanaa kun niin monella naisella on niin surkea palkka ettei töihin edes kannattaisi mennä. Ja voi kun sekin on kivaa, että ei monella ole koulutusta tai sitten ainakaan työpaikkaa mihin mennä. Sekin on tosi ihanaa, että on monia joita työelämä ei nappaa pätkääkään ja kotona ollaan aina jos on mahdollista ja niin pitkään kuin mahdollista. Ja se on kyllä kaikista ihaninta, että he aina toitottavat, miten ainoa ja oikea valinta tämä on vain lasten puolesta tehty. Silti melkein jokaisella on tilanne, ettei työelämästä ole minkäänlaista imua.

Jees, tuollainen löytyy mun tuttavapiiristä , ja telkkä taas sopivasti pöntössä että saa kotihoidontukea jatkossakin, tämänhetkinen kuopus kun on jo pian kolme vee...
Sitä mä vaan ihmettelen, että miksi sen ihana kotiäitiys, joka siis on täysin oma valinta ja lasten parasta ajatellen tehty, on yhtä itkua, kiroilua, stressiä, uupumusta, lastensuojelun ja perhetyöntekijöiden vierailua, rahanpuutetta, yms...? :snotty: Siis missä se ihanuus on?

No mutta kun eihän kotiäitiys tai lasten kanssa vietetty aika kuulukaan olla hauskaa tai ihanaa!!!!

Sehän on uhraus joka tehdään lasten eteen hampaat irvessä. Mitä rankempaa ja ankeampaa on sitä kirkkaamman kruunun saat!

Tajuatteko immeiset et kyllä kotiäideistä ONNEKSI suurin osa on aivan terveitä ihmisiä.Nämä hermoilijat eivät pärjää missään muuallakaan missä tulee haasteita ja tiukkoja tilanteita.
Eikä kotona olo ole mitään uhrausta vaan RAKKAUTTA ja aitoa välittämistä.
Ja lasten kanss vietetty aika on hauskaa,ihanaa ja koko elämän kirjo siinä käydään läpi.Eihän se elämä kaadu niihin hankaliin hetkiin,ne kasvattaa ja vahvistaa.

Eivät monet kotiäiditkään pärjäisi työelämässä. Stressinsietokyky ja uusien tilanteiden sietokyky on sen verran huono. Ja kyllä niitä mielenterveysongelmia vaan on paljon kotiäideillä ja monet tekevät sen "valinnan" ennemminkin pakon edessä kuin ihan aitona valintana. Ei muakaan kiinnostaisi mennä paskoihin töihin paskalla palkalla ilman minkäänlaista motivaatiota. Sitten sitä hehkutetaan, miten vain ja ainoastaan lasten takia valinta tehdään.

Työ josta pitää rikastuttaa elämää ja edesauttaa ja helpottaa tasa-arvoista vanhemmuutta. En edes haluaisi opettaa lapsilleni, että naisen on jäätävä nyrkin ja hellan väliin vuosikausiksi jos pariskunta mielii yhdessä hankkia lapsia. Kun molemmat tekevät joustoja työstään perheen hyväksi ja tekee työtä joka on palkitsevaa monella tavalla, on se koko perheen voimavara ja hyvä esimerkki lapsille.

 

[sähköpaimenkoira]

Tuo olisi mun toiseksi pahin painajainen!

Miten aiot käyttää ajan sitten, kun kaikki lapset on oikeasti isoja (yli 12..15v)?

Miksi mun pitäisi miettiä aikaa jonnekkin hamaan tulevaisuuteen?
Mä elän hetkessä,lapset o nyt pieniä.
Enempi mua huolettaa sun nimimerkki entä mun oma tekemiseni

Nimimerkkini johtuu ihmisistä, jotka tulevat jalkaani vasten nylkyttämään mulle erinäisiä iästä johtuvia kriisejä ja ongelmia tyhjästä keksien tai vaihtoehtoisesti luulevat mun menettäneen itseni kyyniselle maailmalle. (Turhan vaikeasti kai selitetty, mutta en osaa paremmin.)

 

[Kowalski]

Väitätkö tosissaan että kaikille kotiäideille elämä on noin ihanaa?

Miksi se ei saisi olla ihanaa?
Miksi emme kannusta toisia jotta se olisi ihanaa kaikilla?
Miksi tämän ajan nainen on luovuttamassa et ei jaksa lapsiensa kanssa?

Daa. Se SAA olla ihanaa, mutta se ei ole sitä kaikille, ei vaikka kuinka yrittäisi.

Pään hajoamista ja seinien päälle kaatumista itkevää kotiäitiä tuskin lohduttaa se, jos häntä halataan ja hampaat irvessä hymyillen kannustetaan, hoetaan että "kotiäitiys on I-HA-NAA!". Ei, hän kaipaa jotain muuta kuin sitä kotiäitiyttä, sillä kaikki eivät ole kotona viihtyvää tyyppiä. Naisia on, ihan oikeasti, erilaisia. Ja jokaisen pitäisi löytää se itselle sopivin tapa toteuttaa äitiyttä.

 

[tähdenlento09]

Mulle ei riittäis. Enkä oikeen osaa kunnioittaa tuota valintaa tehneitäkään :|

Olipas omituisesti sanottu. Mun mielestä kuuluisi kunnioittaa jokaisen ihmisen elämää, jos vaan elää niinkun haluaa, eikä niinkun kuuluisi muiden mielestä elää.

Mikäs jeesustelija se siinä? Kunnioitatko sinä setääsi joka on tehny valinnan olla juoppo? Tai veljeäsi joka hakkaa vaimoaan joka viikonloppu kännissä.
Ihme lässytystä. Kunnioitus on jotain sellaista joka pitää ansaita.

Ja koko ajan vaan paranee nää kommentit.
Onkos joillain kenties mennyt joulu hieman pyllylleen kun näin kiukkuista ja katkeraa tekstiä täytyy tulla suoltamaan?

Tottakai ihmisen valintoja ja päätöksiä voi kunniottaa ilman mitään sen suurempia ansioita.
Sekä kotiäitiys että työelämässä olevan äitiys voi olla ja onkin kunnioitettavaa, molemmat omilla tavoillaan.