Tämä alkaa jo ehkä olla vanhan toistoa,mutta pistää silmään täälläkin usein nähty lause:mitäs menit yhteen miehen kanssa jolla on lapsia,kyllä sinun olisi pitänyt tietää millaista se on...
Onko sitten kaikilla muillakin ihmisillä kyky nähdä ja tietää etukäteen millaiseksi elämä muodostuu uudessa,alkavassa suhteessa,vai onko se vain äitipuolilta vaadittava ominaisuus?
Meiltä vaaditaan myös kypsyyttä,aikuisuutta,toisten huomioimista,joustavuutta,uhrautuvaisuutta,pyyteetöntä rakkautta niihinkin ihmisiin jotka tekevät sen hyvin vaikeaksi,niin hyvää itsetuntoa,ettemme koskaan ota itseemme emmekä tunne itseämme koskaan riittämättömäksi,ettemme koskaan väsy tai turhaudu,eikä meillä saa olla mitään toiveita oman elämämme ja sen laadun suhteen,ja vain siksi,että olemme rakastuneet mieheen,joilla on lapsia aiemmasta liitosta.
Uskomatonta mutta totta,luullakseni kaikki ne naiset jotka ovat äitipuolia,ovat tilanteessa juuri siksi,että rakastuivat mieheen jolla on lapsia,eikä siksi,että saisivat kiusata viattomia lapsia,vaikka tätä palstaa lukiessa sellainen mielikuva helposti syntyy,kun lukee joidenkin ei-äitipuolien kommentteja.
Muutkin ihmiset tekevät virhearviointeja ihmissuhteissaan,ja se heille anteeksiannetaan ja heitä ymmärretään,miksi äitipuolilla ei sitä samaa mahdollisuutta ole,tulla ymmärretyksi,tai ainakin kuulluksi,ilman paheksuntaa.
Ja muuten,jos kaikki vanhemmat omaisivat äitipuolilta vaadittavat hyveet,olisikohan meillä Suomessa huostaanotettuja lapsia niinkin paljon kuin on?
Aikamoinen osa ydinperheen vanhemmista ei itsekään kykene siihen mihin olettavat äitipuolien pystyvän.
Sen millaista on olla vanhempi tietää vasta sitten kun elää vanhemmuutta,sama pätee uusvanhemmuuteenkin.
<br><br>
Onko sitten kaikilla muillakin ihmisillä kyky nähdä ja tietää etukäteen millaiseksi elämä muodostuu uudessa,alkavassa suhteessa,vai onko se vain äitipuolilta vaadittava ominaisuus?
Meiltä vaaditaan myös kypsyyttä,aikuisuutta,toisten huomioimista,joustavuutta,uhrautuvaisuutta,pyyteetöntä rakkautta niihinkin ihmisiin jotka tekevät sen hyvin vaikeaksi,niin hyvää itsetuntoa,ettemme koskaan ota itseemme emmekä tunne itseämme koskaan riittämättömäksi,ettemme koskaan väsy tai turhaudu,eikä meillä saa olla mitään toiveita oman elämämme ja sen laadun suhteen,ja vain siksi,että olemme rakastuneet mieheen,joilla on lapsia aiemmasta liitosta.
Uskomatonta mutta totta,luullakseni kaikki ne naiset jotka ovat äitipuolia,ovat tilanteessa juuri siksi,että rakastuivat mieheen jolla on lapsia,eikä siksi,että saisivat kiusata viattomia lapsia,vaikka tätä palstaa lukiessa sellainen mielikuva helposti syntyy,kun lukee joidenkin ei-äitipuolien kommentteja.
Muutkin ihmiset tekevät virhearviointeja ihmissuhteissaan,ja se heille anteeksiannetaan ja heitä ymmärretään,miksi äitipuolilla ei sitä samaa mahdollisuutta ole,tulla ymmärretyksi,tai ainakin kuulluksi,ilman paheksuntaa.
Ja muuten,jos kaikki vanhemmat omaisivat äitipuolilta vaadittavat hyveet,olisikohan meillä Suomessa huostaanotettuja lapsia niinkin paljon kuin on?
Aikamoinen osa ydinperheen vanhemmista ei itsekään kykene siihen mihin olettavat äitipuolien pystyvän.
Sen millaista on olla vanhempi tietää vasta sitten kun elää vanhemmuutta,sama pätee uusvanhemmuuteenkin.
<br><br>