Äitipuoli on kivempi kun äiti

[Tylsä äiti]

Olen kolmen lapsen äiti,käyn töissä ja teen kaikki kotihommat yksin. En ole rikas mutta en maailman köyhinkään. Yritän omistaa illat lapsille kun olen päivät töissä. Haluan tarjota lapsille "normaalin" ja mukavan lapsuuden.

Erosimme lasten isän kanssa kun lapset olivat ihan pieniä. Kuopus oli alle puolivuotias kun isä päätti että ei olekaan valmis isäksi ja lähti. Moneen kuukauteen en kuullut hänestä mitään enkä tiennyt missä hän majailee.
Puhelimeen ei vastannut eikä tullut katsomaan lapsia.

Nyt on mennyt monta vuotta ja ex näkee lapsia joka toinen viikonloppu. Kuvioissa on uusi nainen,minua nuorempi. Lapset tykkäävät tästä naisesta paljon ja kysyvät usein kotona koska taas pääsevät iskän luokse leikkimään kivan tyttöystävän kanssa.

Minua todellakin itkettää kun ajattelen että minä olen hoitanut ja kasvattanut lapset yksin ja olen silti vain tylsä vanha kireä äiti. Ja nyt joku 21v kampaajaopiskelija tulee ja hurmaa lapset. Lapset olivat jo käyneet tyttöystävän vanhempieen kanssa uimassa ja syömässä.

Exällä naiset vaihtuvat usein,hänellä on aikaa treffailla kun ei käy töissä..
Sama juttu on ennenkin tapahtunut,ensin esitellään lapsille kiva nainen ja kohta häntä ei enää näekään..

Taas vanhat muistot heräävät,exä sanoi minulle kolmannen synnytyksen jälkeen että en enää ole yhtä tiukkapilluinen kun 16 vuotiaana..jne.


Kiitos jos jaksoit lukea,oli pakko purkautua!

 

[HelloShitty]

oot silti niitten äiti. muista se! ja vaikka niillä on kivaa kun on uus ihminen kuviossa niin kyllä sä niille oot korvaamaton. :hug:

parempihan noin eikä silleen ettei ne haluu mennä sinne koska siinä on ilkeä täti. vai mitä?

 

[-l]

Voin arvata, että tuntuu pahalta, mutta muista:
Lapset RAKASTAVAT SINUA. Hurmata voi aina, mutta hädän hetkellä ne kaipaavat sinua.

 

[aada]

Muista että sinä olet lastesi äiti kukaan sitä ei voi sinula pois ottaa. ja lapset sen tietävät myös.
voihan tyttöystävä olla lapsirakas ja mukava mutta EI HEIDÄN ÄITINSÄ. olet arvokas ihminen ja hyvin rakas lastesi elämässä.
Täytyy myös todeta että jotkut miehet eivät sitten ikinä kasva aikuisiksi.

 

[Ap]

Kiitos teille. Olette kai oikeassa.

 

[Minttu]

Minulla ei ole itselläni lapsia, ja vietän usein aikaa miehen siskon lasten kanssa. Usein nämä lapset kysyvät, milloin pääsevät taas meille, autossa haluavat tulla istumaan viereen, haluavat että luen iltasadun yms. Näinhän se menee, että lapset haluavat tavata minua, koska leikin heidän kanssaan ja minulle heidän kanssaan oleminen on vapaa-aikaa. Olen miettinyt sitä, että tämä suhde ihan väistämättä muuttuu, kun minulla on omia lapsia enkä voi enää antaa heille kaikkea huomiota. Yritänkin tässä sanoa sitä, että äiti on niin erilainen rooli ja kaikkein tärkein aikuinen lapsille eikä sitä voi verrata mihinkään muuhun.

 

[äitipuoli]

Olen itse äitipuoli, äiti, ja lapsillanikin on ollut ns. äitipuoli = isän uusi avopuoliso. Lisäksi heidän elämäänsä kuului isän sisko. Etenkin tädille olin mustasukkainen ja kateellinen, koska lapsettomana hänellä oli aikaa ja mielenkiintoa tehdä lasteni kanssa vaikka mitä, olla kiva jne. Ne arjen rajat ja arjen tylsyyden hoidin minä, tottakai olin tylsä kun en antanut valvoa yömyöhälle ja katsoa tv.sta mitä sattuu enkä kökkinyt joka päiväkotimatkalla ojanpenkkoja tutkimassa, että hei, mikähän heinä tuosaa nyt kasvaa ja oi lapset, katsokaapa kun mato ylittää tien. Vaan mentiin tukka putkella että oltaisi ajoissa töissä jne.

Meni monta vuotta ennenkuin tajusin että olen ollut typerä. Että lapsille on vain hyvälksi, että heillä on ympärillään erilaisia aikuisia, ja semmoisiakin aikuisia, joilla on aikaa lapsille, ja jotka opastavat lapset semmoiseen mihin minulla ei ole aikaa tai mielenkiintoa.

Että on lapsille hyväksi, kun minä hyväksyn nämä muut aikuiset ja muut naiset lasteni elämään ja hyväksyn heidät sellaisena kuin he ovat.

Kun päästän irti lapsistani, saan heidät.

Nyt lapseni ovat aikuisia, olen heille edelleen äiti. Äitipuoli ei ole heidän elämässään enää mukana. Täti on täti, siellä kaukana, keskittyen omaan elämäänsä ja omiin lapsiinsa.

Nyt on selvinnyt, että kyll he oikeasti ovat oivaltaneet, millaista on ollut olla yksin huoltajana.

Olen myös äitipuoli, ja minun ja näiden lasten suhdetta on lasten bioäiti hankaloittanut mollaamalla minua lapsilleen.
Olisin halunnut olla vain yksi aikuinen heidän elämässään, eikä minulla ole ollut aikomus viedä äitiyttä keltään, tai leikkiä äitiä, tai edes olla kivempi.
Olisi ollut kiva vaan tutustua lapsiin,

ja ajattelin, että eikö ole lastenkin etu, että heidän ympärillään on ihmisiä, jotka välittää heistä. Ja sitten näiden lasten äiti vetää mattoa minun jalkojen alta ja mollaa minua, vaikken ole tehnyt mitään ns. väärää tai pahaa heille kellekään.

Minulla on aikaa ja mielenkiintoa viedä mieheni lapsia erilaisiin paikkoihin ja ajattelin, että yhlla ei ole varaa aika aikaakaan viedä lapsia semmoseen, mihin meillä, kahdella aikuisella on.

En ole sillä tavalla vastuullinen tai kokonaisvaltrainen, olen vain hetkiä tai yksittäisiä päiviä lasten kanssa, jotka eivät ole omia, mutta joista olisi ollut kiva tykätä. Heidän äitinsä teki sen aika tavalla mahdottomaksi. Kyllähän lapset sitten käyttäytyi huonosti meillä ja minua kohtaan, kun oma äiti oli niin käskenyt.

no, nyt on ruokittavat omat ja toisten lapset, toivottavasti ymmärsit mitä ajoin tarinallani taka.