A
"aapee"
Vieras
Minusta pedofilia epäilyt kannattaa kyllä ottaa tosissaan. Syyllistämättä ketään, voi oikeasti olla joskus niin että se maailman ihanin mies, isä tekee sen kaikista pahimman, eikä äiti ole tietoinen tilanteesta. Ei kannata sulkea silmiään ihan kaikelta. Äitisi saattaa olla oikeassakin!
Ymmärrän senkin että silmät on pidettävä auki, pedofilia on maailman hirveimpiä asioita mitä toiselle voi tehdä!!
..Mutta meidän tilanteessa äitini on ollut epäreilu miehelleni jo ihan alusta alkaen, tehnyt selväksi että mies on hänen silmissään tyhmä ja epäluotettava lapsen kanssa olemaan, ja samaan hengenvetoon ääneen marisee katkerana miten HÄNEN elämässään ei miehet ole koskaan lapsen hoitoon osallistunut, ja kysyy minulta että esittääkö mieheni kun hän haluaa oikeasti osallistua lasten kasvatukseen! Hän avoimesti tilittää ettei yhteenkään mieheen voi oikeasti luottaa. Jos olen ilman miestäni äidin luona niin äitini suoraan kysyy että oletkos varma ettei nyt ole sinua pettämässä heti kun et ole vahtimassa, ja kaikinpuolin odottaa koko ajan pahaa tapahtuvaksi. Tämän pohjalta minua loukkaa jatkuva mieheni mollaaminen, ja tämä ei koske vain omaani, vaan kaikkia miehiä yleensäkin! Näkisittepä mitä isäni kestää äitini taholta.
Nyt olen vain niin lopen väsynyt jatkuvasti kuuntelemaan mitä ihmeellisempiä mielikuvitusleikkejä hänen taholtaan, ja TIEDÄN että mieheni on hyvä mies ja isä.
Pitäisikö minun alkaa tuhoamaan omaa liittoani äidin oikkujen vuoksi???
Ja onko teidän muiden mielestä TODELLA peruste epäillä hyväksikäyttöä,jos lapsi tutustuu sukupuolien eroihin? Jos lapsi kysyttäessä vastaa että hänellä on salaisuuksia (vaan ei kerro mitä), ja on täysin hyvinvoiva ja tasapainoinen lapsi yleensä ottaen, niin pitäisikö nyt nousta miestään vastaan, onko se todellakin perusteltua?