Äiti kotona, lapsi hoidossa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Täti Monika
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olin juuri hoidossa psykiatrisessa sairaalassa muutaman viikon, se varmaan kertoo jotain. Olen psyykkisesti ja fyysisesti lopussa, en jaksa nousta ylös, nukun paljon. Oletteko tosissasi sitä mieltä, että meille ei kunnan olisi pitänyt järjestää lapsille päivähoitopaikkaa vaan he olisivat täällä kotona minun kanssa, vaikka en jaksaisi heille edes normaalia arkea järjestää?

Olen. Minä olen huomannut, että tuo masentuneisuus ja burnout on niin kovin selektiivinen vaiva. Se väsymyksen aste vaihtelee kovasti sen mukaan, mitä pitäisi tehdä. Jos on kyse chattaamisesta ja palstoilla notkumisesta, niin sitä jaksaa vaikka puolisen vuorokautta putkeen, mutta lasten kanssa on sitten yllättäen niiiiiiiin rankkaa.

Missä sinä olet itsesi niin pahoin väsyttänyt? Töissä?

Nyt meni "Jaanalla" pikkuisen yli. Kannattaisi ehkä ottaa joistakin asioista selvää ennen kuin alkaa latelemaan ihan mitä tahansa idioottimaisuuksia, edes netissä... :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä :
Alkuperäinen kirjoittaja minä :
Meillä 2v oli vauvan ja äidin kanssa kotona, kun ei ole aikaisemminkaan hoidossa ollut. Ja meillä elämä oli yhtä helvettiä josta takuuvarmasti kaikki kärsi. Minä valvoin yöt vauvan kanssa ja päivät taaperon kanssa. Olin tosi väsynyt koko ajan ja jollen ollut kiukkuinen niin sitten olin väsymyksestä apaattinen. Taapero ei saanut muuta kuin negatiivista huomiota ja telkkasta pyöri koko ajan lasten ohjelmat, jotta olisin saanut edes hetken rauhan keskittyä esim. imettämiseen. Vauva ei saanut tarpeeksi huomiota ja esim. imetys ei onnistunut kunnolla, kun rauhallista hetkeä ei ollut. Olin aivan loppu, kunnes mummo tuli hätiin ja nykyään esikoinen on kaksi päivää hoidossa mummon luona (noin 8 tuntia). Näinä päivinä minä saan ladattua akkuja ja oltua vauvan kanssa rauhallisesti yhdessä. Kaikilla on nyt paljon parempi olo. Minä olen saanut levättyä ja luotua paremman kontaktin vauvaan, taapero oikein odottaa aina mummolle menoa, jossa saa jakamattoman huomion. Meille "äiti kotona, lapsi hoidossa" on aivan ehdoton järjestely. Onneksi mummo astui kehiin, sillä minulla ei olisi ollut kanttia/järkeä laittaa vanhempaa lasta kunnalliseen hoitoon, vaikka ilman mummoa se olisikin ollut ainoa järkevä ratkaisu.

Vielä lisään, että meidän esikoinen on aina ollut vilkas ja villi tapaus. Rauhallisten lapsien äidit eivät todellakaan voi tietää, mitä on viettää kaikki päivät villikon ja vaativan vauvan kanssa kahdestaan!

No mulla on vilkas taapero ja noin vuoden vanha vauva kanssa, eikä tulisi mieleenkään laittaa taaperoa hoitoon. Väsynyt olen joo, ajoittain kovastikin - vauva ei nuku yölläkään pitkiä pätkiä vaan heräilee vähän väliä. Saan kerättyä pikkupätkistä unta ehkä 4-5 tuntia vuorokauteen ja sillä mennään. Sen lisäksi aloitin tekemään töitäni osa-aikaisesti, eli käyn toimistolla aina kun vaan ehdin. Mies tekee sellaista työtä, että olen paljon lasten kanssa yksin. Ihan yksin. Ja siltikään en viitsi ruikuttaa että on rankkaa enkä hoidata lapsiani muilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olin juuri hoidossa psykiatrisessa sairaalassa muutaman viikon, se varmaan kertoo jotain. Olen psyykkisesti ja fyysisesti lopussa, en jaksa nousta ylös, nukun paljon. Oletteko tosissasi sitä mieltä, että meille ei kunnan olisi pitänyt järjestää lapsille päivähoitopaikkaa vaan he olisivat täällä kotona minun kanssa, vaikka en jaksaisi heille edes normaalia arkea järjestää?

Olen. Minä olen huomannut, että tuo masentuneisuus ja burnout on niin kovin selektiivinen vaiva. Se väsymyksen aste vaihtelee kovasti sen mukaan, mitä pitäisi tehdä. Jos on kyse chattaamisesta ja palstoilla notkumisesta, niin sitä jaksaa vaikka puolisen vuorokautta putkeen, mutta lasten kanssa on sitten yllättäen niiiiiiiin rankkaa.

Missä sinä olet itsesi niin pahoin väsyttänyt? Töissä?

Nyt meni "Jaanalla" pikkuisen yli. Kannattaisi ehkä ottaa joistakin asioista selvää ennen kuin alkaa latelemaan ihan mitä tahansa idioottimaisuuksia, edes netissä... :whistle:

Viitsitkö tarkentaa tai perustella mitenkään?
 
Vaikka miten selittelisitte niin outoa se on tehdä lapset pk:n kasvatettaviksi, jos ei taustalla ole vanhemman todellista ongelmaa..Kyllä kun ne lapset siellä pihassa telmii parikin vuotta niin alkaa olla virikkeet vähissä yhdestä leikkipihasta ja yleensä lapset leikkii aika lailla samojen lasten kanssa siellä pk:ssakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olin juuri hoidossa psykiatrisessa sairaalassa muutaman viikon, se varmaan kertoo jotain. Olen psyykkisesti ja fyysisesti lopussa, en jaksa nousta ylös, nukun paljon. Oletteko tosissasi sitä mieltä, että meille ei kunnan olisi pitänyt järjestää lapsille päivähoitopaikkaa vaan he olisivat täällä kotona minun kanssa, vaikka en jaksaisi heille edes normaalia arkea järjestää?

Olen. Minä olen huomannut, että tuo masentuneisuus ja burnout on niin kovin selektiivinen vaiva. Se väsymyksen aste vaihtelee kovasti sen mukaan, mitä pitäisi tehdä. Jos on kyse chattaamisesta ja palstoilla notkumisesta, niin sitä jaksaa vaikka puolisen vuorokautta putkeen, mutta lasten kanssa on sitten yllättäen niiiiiiiin rankkaa.

Missä sinä olet itsesi niin pahoin väsyttänyt? Töissä?

Nyt meni "Jaanalla" pikkuisen yli. Kannattaisi ehkä ottaa joistakin asioista selvää ennen kuin alkaa latelemaan ihan mitä tahansa idioottimaisuuksia, edes netissä... :whistle:

Viitsitkö tarkentaa tai perustella mitenkään?

Oli tämä minunkin mielestä rumasti ja loukkaavasti sanottu. Luuletko tosiaan, että psykiatrisella osastolla ollaan huvikseen hoidossa? Onko sun mielestä todellakin lasten etu että ne olisi kotona kun minä en jaksa? Ne oli viime viikon ja joutuivat olemaan omillaan monen monta tuntia kun minä en vaan päässyt sängystä ylös. Sekö on lasten etujen mukaista? Mä rakastan mun työtä, tekisin sitä hyvin mielelläni, tekisin kaikkea muutakin jos olisin terve. Ennen kaikkea olisin pitänyt lapseni kotihoidossa. Luuletko, että huvin vuoksi väsyin ja tulot tippuivat helvetisti ja menot vaan kasvoi? Mun ainut ongelma ei ole väsymys, mutta ne muutkin on sun mielestä varmasti keksittyjä juttuja.
Missä niiden lasten olisi pitänyt silloin olla kun olin sairaalassa, jos ei päivähoidossa? Mukanako?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Olin juuri hoidossa psykiatrisessa sairaalassa muutaman viikon, se varmaan kertoo jotain. Olen psyykkisesti ja fyysisesti lopussa, en jaksa nousta ylös, nukun paljon. Oletteko tosissasi sitä mieltä, että meille ei kunnan olisi pitänyt järjestää lapsille päivähoitopaikkaa vaan he olisivat täällä kotona minun kanssa, vaikka en jaksaisi heille edes normaalia arkea järjestää?

Olen. Minä olen huomannut, että tuo masentuneisuus ja burnout on niin kovin selektiivinen vaiva. Se väsymyksen aste vaihtelee kovasti sen mukaan, mitä pitäisi tehdä. Jos on kyse chattaamisesta ja palstoilla notkumisesta, niin sitä jaksaa vaikka puolisen vuorokautta putkeen, mutta lasten kanssa on sitten yllättäen niiiiiiiin rankkaa.

Missä sinä olet itsesi niin pahoin väsyttänyt? Töissä?

Nyt meni "Jaanalla" pikkuisen yli. Kannattaisi ehkä ottaa joistakin asioista selvää ennen kuin alkaa latelemaan ihan mitä tahansa idioottimaisuuksia, edes netissä... :whistle:

Viitsitkö tarkentaa tai perustella mitenkään?

Oli tämä minunkin mielestä rumasti ja loukkaavasti sanottu. Luuletko tosiaan, että psykiatrisella osastolla ollaan huvikseen hoidossa? Onko sun mielestä todellakin lasten etu että ne olisi kotona kun minä en jaksa? Ne oli viime viikon ja joutuivat olemaan omillaan monen monta tuntia kun minä en vaan päässyt sängystä ylös. Sekö on lasten etujen mukaista? Mä rakastan mun työtä, tekisin sitä hyvin mielelläni, tekisin kaikkea muutakin jos olisin terve. Ennen kaikkea olisin pitänyt lapseni kotihoidossa. Luuletko, että huvin vuoksi väsyin ja tulot tippuivat helvetisti ja menot vaan kasvoi? Mun ainut ongelma ei ole väsymys, mutta ne muutkin on sun mielestä varmasti keksittyjä juttuja.
Missä niiden lasten olisi pitänyt silloin olla kun olin sairaalassa, jos ei päivähoidossa? Mukanako?

Löytyisikö jaanalta vastausta? Ja kyllä, tänään on parempi päivä. Pesin jopa pyykkiä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
No mulla on vilkas taapero ja noin vuoden vanha vauva kanssa, eikä tulisi mieleenkään laittaa taaperoa hoitoon. Väsynyt olen joo, ajoittain kovastikin - vauva ei nuku yölläkään pitkiä pätkiä vaan heräilee vähän väliä. Saan kerättyä pikkupätkistä unta ehkä 4-5 tuntia vuorokauteen ja sillä mennään. Sen lisäksi aloitin tekemään töitäni osa-aikaisesti, eli käyn toimistolla aina kun vaan ehdin. Mies tekee sellaista työtä, että olen paljon lasten kanssa yksin. Ihan yksin. Ja siltikään en viitsi ruikuttaa että on rankkaa enkä hoidata lapsiani muilla.

Meneeköhän tuo launaus nyt oikein, kun tätä aina hallitse. Mutta en ymmärrä! Miksi et laittaisi omaa vilkasta taaperoa hoitoon, kun olet itse väsynyt. En aina ymmärrä tätä äitien loputonta uhrautumista. Onko väsynyt äiti lapselle paras äiti?!?

Itsekin lapsettomana ajattelin mustavalkoisesti, että kun lapset hommattu niin ne pitää itse hoitaakin. Nyt meillä 1,5-vuotias erittäin vilkas ja sosiaalinen neiti, joka rakastaa päiväkodissa olemista. Uusi vauva ei ole suunnitelmissa, ja luultavasti tämä neitokainen jää meidän ainokaiseksi. Mutta joskus olen miettinyt sitä, että jos meille tulisi uusi vauva, olisi esikoisen hoidon lopetus todellinen shokki. Sitä ei kestäisi tyttö eikä äiti!! Jotain osa-aikaista muiden lasten seuraa olisi pakko keksiä ja luultavasti pitäisin tytön osapäivähoidossa jos vaan paikka löytyisi.
 
Näkisin, että toisten on helpompi ottaa apua vastaan ja pyytää sitä kuin toisten. Tässä tapauksessa se on päivähoito. Ne jotka yrittävät aina omillaan on usein näitä ns. marttyyreita ja niitä joiden vaikeaa myöntää epäonnistuneensa jossain.

Itse olen käyttänyt päivähoitoa jaksamiseni välineenä, kun minulla oli vain 2 lasta. Kysyttäessä olin vain joutilaana ja käytin häikäilettömästi yhteiskuntaa hyväkseni. En todellakaan kertonut kaiken maailman kyseenalaistajille kuinka asiat oikeasti olivat. Mut niinhän se on.. kun on kulissit kunnossa on kaikki kunnossa! :headwall:
 
En nyt kyllä lukenut ihan koko ketjua, mutta meilläkin on melkein 2v lapsi 4pv viikossa hoidossa ja 5kk kotona niinku minäkin, MUTTA multa on kaikki lihasvoimaa vaativa kielletty. Kyllä tässä tulee aika huono äiti-fiilis kun ei saa tehdä kaikkea mitä normaalisti tekis ja esikoinen oli pakko laittaa hoitoon, se ei ollut alkup. tarkoitus. Meillä nyt mies joutuu pyörittää arkea.
 

Similar threads

Yhteistyössä