Aion synnyttää ilman kipua

["Jenis"]

Ai sitä ei voi komplikaatiotilanteessa (esim. imukuppi) itse päättää, ottaako epiduraalin vai ei? Sektiosta ei varmaan nyt edes puhuta.

Mä luulen, että esim. pahoja repeytymiä ei lähdetä ilman puudutusta tai nukutusta ompelemaan... istukan käsinirrotus ei varmaan kans ihan tosta vaan onnistu. Ja omasta kokemuksesta voin sanoa, että varsinkin ensisynnyttäjää saatetaan painostaa ottamaan jotain lääkkeellistä lievitystä, ei välttämättä heti epiduraalia, siksi että "kaikki muutkin kuule ottaa, ota nyt ennenku on liian myöhäistä".

 

[Phoebsi]

[QUOTE="Jenis";27806650]Mä luulen, että esim. pahoja repeytymiä ei lähdetä ilman puudutusta tai nukutusta ompelemaan... istukan käsinirrotus ei varmaan kans ihan tosta vaan onnistu. Ja omasta kokemuksesta voin sanoa, että varsinkin ensisynnyttäjää saatetaan painostaa ottamaan jotain lääkkeellistä lievitystä, ei välttämättä heti epiduraalia, siksi että "kaikki muutkin kuule ottaa, ota nyt ennenku on liian myöhäistä".[/QUOTE]

Itse en enää liitä jälkeisvaihetta niin siihen synnytykseen, vaikka ne siihen kuuluukin. Ei kai kenenkään tarvitse sitä tikkausta ilman puudutusta kokea? :O

 

["Zafira"]

Ai sitä ei voi komplikaatiotilanteessa (esim. imukuppi) itse päättää, ottaako epiduraalin vai ei? Sektiosta ei varmaan nyt edes puhuta.

Juu EI VOI!!! Esim itselläni siinä vaiheessa kun huomattiin, että pää jää minun lantioluideni väliin jumiin (eli vauva tuli siihen asti ja vetäytyi aina takaisin) väärän tarjonnan takia, niin oli TÄYSIN LIIAN MYÖHÄISTÄ ottaa/antaa epiduraalia. Eihän sitä nyt ponnistusvaiheessa enää anneta. Eikä oikein muistakaan kivunlievitystavoista ole siinä vaiheessa apua.

Oli siis vaan annettava lääkärin vetää imukupilla (ja todellakin veti TÄYSIN VOIMIN jalat haara-asennossa) ja yritettävä kestää saa s'''tanallinen kipu. Mutta vauva oli saatava ulos ja itse asiassa aika pian, kun hapetusarvot oli vähän huonot.

 

[Phoebsi]

[QUOTE="Zafira";27806686]Juu EI VOI!!! Esim itselläni siinä vaiheessa kun huomattiin, että pää jää minun lantioluideni väliin jumiin (eli vauva tuli siihen asti ja vetäytyi aina takaisin) väärän tarjonnan takia, niin oli TÄYSIN LIIAN MYÖHÄISTÄ ottaa/antaa epiduraalia. Eihän sitä nyt ponnistusvaiheessa enää anneta. Eikä oikein muistakaan kivunlievitystavoista ole siinä vaiheessa apua.

Oli siis vaan annettava lääkärin vetää imukupilla (ja todellakin veti TÄYSIN VOIMIN jalat haara-asennossa) ja yritettävä kestää saa s'''tanallinen kipu. Mutta vauva oli saatava ulos ja itse asiassa aika pian, kun hapetusarvot oli vähän huonot.[/QUOTE]

Auts

Tosiaan, en ajatellut että imukuppi tulee ponnistuvaiheessa, hölmö minä.

 

["Jenis"]

Itse en enää liitä jälkeisvaihetta niin siihen synnytykseen, vaikka ne siihen kuuluukin. Ei kai kenenkään tarvitse sitä tikkausta ilman puudutusta kokea? :O

No mä lasken Mutta sitä just tarkoitin, että sä et voi etukäteen tietää repeätkö vai ei. Ja itse asiassa epparia vartenkin kai tuikataan joku piikki... mutta enivei, tää menee nyt sivuraiteelle. Pointti oli että kaikkea ei pysty etukäteen päättämään

 

[astrolabe]

Itse en enää liitä jälkeisvaihetta niin siihen synnytykseen, vaikka ne siihen kuuluukin. Ei kai kenenkään tarvitse sitä tikkausta ilman puudutusta kokea? :O

Auttaako puudutus? Minusta se tikkauksen yrittäminen oli tosi ikäväntuntuista, kivuliain kohta synnytyksessä. Se on jännä, että episiotomia ei tuntunut missään, repeäminen ei tuntunut missään jne., mutta tikkaaminen teki hitsin kipeää. Eivät kyllä saaneet sitä suoritettuakaan ja minut nukutettiin leikkuriin, kun verenvuoto ei lakannut. Sain useamman pussin verta sitten osastolla, kun hemoglobiini oli veritankkauksella ennen synnytystä nostettu 110 ja laski sitten sellaset 30 pykälää.

lisäys: kaikista pahinta oli kanyyli, mutta sitä ei tehty värkille. suoneni pakenevat kanyylin laittamista joka kerta. Itkua tuhertaen se aina menee. 7-9 kertaakin yritetty, eikä onnistu. Ovat sitten käyttäneet pariin otteeseen ranteen suonia, kun eivät muualle saa. SE KIPU kun joku tuikkii neulalla, eikä mene, ja uusiksi. Puristavat, hierovat ja hakkaavat mustelmille.

 

[leijona76]

[QUOTE="Jenis";27806650]Mä luulen, että esim. pahoja repeytymiä ei lähdetä ilman puudutusta tai nukutusta ompelemaan... istukan käsinirrotus ei varmaan kans ihan tosta vaan onnistu. Ja omasta kokemuksesta voin sanoa, että varsinkin ensisynnyttäjää saatetaan painostaa ottamaan jotain lääkkeellistä lievitystä, ei välttämättä heti epiduraalia, siksi että "kaikki muutkin kuule ottaa, ota nyt ennenku on liian myöhäistä".[/QUOTE]

mulle ei onneksi ekalaisena tyrkytetty mitää lievitystä tai painostettu. Pikemmin sitä joutui vaatimaan kun kätilö ei uskonu tarpeeseen(en oo sellanen naama punasena karjuva vaikka miten sattus)vaan puren hammasta. musta on vaikea nähdä se oikea kivuntaso.

 

[nuusa]

Kaksi lasta olen ilman kivunlievitystä synnyttänyt ja jos vielä joskus kolmannen meinaan synnyttää niin haluan kaikki mahdolliset lääkkeet mitkä veisivät sen kivun pois.

 

["Omppu"]

Muistan kun menin synnytyssaliin, sillon ei edes supistanut, menin sinne kalvojen puhkaisuun ja viereisessä salissa nainen huusi kuin tapettava sika. Kuiskasin miehelle, et "mä en ainakaan rupee kyl tollee huutaan, kauheeta". Noh, loppujen lopuksi taisin olla koko synnärillä se kovaäänisin. Voin kertoa että kun väliliha repeää, se kyllä kirpaise vaikkaa kuinka hengittäisi.

 

["vieras"]

[QUOTE="Jenis";27806623]Sehän on silloin kivutonta, jos se synnyttäjästä kivuttomalta tuntuu. Ei kai kukaan muu pysty kipua tai sen määrää edes määrittelemään, kuin sen kokija?[/QUOTE]

Juup, eikä kukaan voi todistaa että synnyttäjä valehtelee vaikka näin hän selkeästi tekee jos väittää, ettei missään vaiheessa synnytystä koe minkäännäköistä kipua.

Minäkin ajattelin synnyttää esikkoni lentämällä samantien ympäri kaupunkia, mutta huomasin siinä synnytystilanteessa, ettei se oikein onnistunutkaan...

 

["viima"]

noi varmasti auttaa kipuun ja voi olla et synnytät ilman kivunkievitystä, läkkeellistä, mutta ilman kipua synnyttäminen ei onnistu edes niiltä jotka kivunlievitystä saa. itse käytin hiukan ilokaasua kun loppu avautuminen olikin jäätävän nopeaa, jonkin asteinen tajuttomuus - aivota pihalla olo, mut muuten kyl pärjäsin ihan rentoutumalla.

 

[astrolabe]

[QUOTE="Omppu";27806741]Muistan kun menin synnytyssaliin, sillon ei edes supistanut, menin sinne kalvojen puhkaisuun ja viereisessä salissa nainen huusi kuin tapettava sika. Kuiskasin miehelle, et "mä en ainakaan rupee kyl tollee huutaan, kauheeta". Noh, loppujen lopuksi taisin olla koko synnärillä se kovaäänisin. Voin kertoa että kun väliliha repeää, se kyllä kirpaise vaikkaa kuinka hengittäisi. [/QUOTE]

Mie taas menin kuopuksesta osastolle käynnistettäväksi. Viereisen petin rouva oli jo pitemmällä ja kiljui tuskasta ja oli ihan hikinen. Hänet kärrättiin sitten leikkaussaliin hätäsektioon. Ite olin pienessä paniikissa kun ajattelin, että käynnistys on pakostikin sitten noin paha.

Mulla ei ekana meinannut tapahtua mitään ja olinkin lähdössä kotiin nukkumaan, kun vedet hulahti, josta syntymään meni vain pari minsaa yli tunti. ECG-laite ei rekisteröinyt ainuttakaan supistusta, mutta niin vain ilman tippoja ja muita mie avauduin siinä tunnissa yhdestä sentistä kymppiin, eikä se tuntunut mitenkään muuten työläältä kuin vain se, että piti pidätellä ponnistusta.

 

["viima"]

[QUOTE="Zafira";27806686]
Oli siis vaan annettava lääkärin vetää imukupilla (ja todellakin veti TÄYSIN VOIMIN jalat haara-asennossa) ja yritettävä kestää saa s'''tanallinen kipu. Mutta vauva oli saatava ulos ja itse asiassa aika pian, kun hapetusarvot oli vähän huonot.[/QUOTE]

mä niin muistan tuon! mä huusin kaikkia maailman voimia ja yritin potkia lääkäriä. mulla oli viel semmoinen säije tuol alhaal joka katkesi tossa kohtaa. voi helvetin perkele! mut eipä oo sit enää. ei niille tullut mieleenkän leikata sitä poikki ennen ponnistamista vaikka asiasta mainitsin. kiitos vain.

 

["Pippuri"]

Minulla hengittely yhdessä ammeen kanssa toimi esikoisen kanssa tosi hyvin. En synnyttänyt ilman kipua, mutta kipu oli koko ajan siedettävää. Ja siinä vaiheessa, kun elimistön omat kivunlievitysmenetelmät alkoivat toimia, olo muuttui todella tyyneksi ja euforiseksi.

Toinen syntyy nyt alkuvuodesta, jospa olisi taas yhtä hyvä kokemus.

 

["lll"]

Mä en voi sanoa synnyttäneeni täysin ilman kipua, mutta ei se kyllä niin paljoa sattunut! Eikä se kipu ollut sellaista leikkaavaa tai viiltävää kipua. Joskus tällä palstalla joku (ninaTT?) vertaili synnytystä maratoniin. Osuva vertaus minun mielestäni! Kaksi lasta on syntyny ilman lääkkeellistä kivunlievitystä ja kyllä ne oli enempi urheilusuorituksia kuin kipua ja tuskaa. Lihakset maitohapoilla piti vetää vika pätkä mutta voi hyvä luoja mitkä endorfiinihumalat oli tiedossa heti jälkeenpäin. Joillakin varmasti voi sujua käytännössä kivutta, ap:lla tuntui olevan ihan hyvät ajatukset hengitystekniikoista.

 

["vieras"]

Hahahaa, onnea yritykseen synnyttää ilman kipua. Ei varmasti onnistu

 

["Auts"]

Täytyy sanoa, että tämän ketjun luettuani en suostu synnyttämään muulla kuin sektiolla. Minä en tohon kidutukseen oman synnytykseni kohdalla suostu.

 

["vieras"]

[QUOTE="Auts";27807478]Täytyy sanoa, että tämän ketjun luettuani en suostu synnyttämään muulla kuin sektiolla. Minä en tohon kidutukseen oman synnytykseni kohdalla suostu.[/QUOTE]

Olisko kannattanut miettiä ennen raskaaksituloa, että se penikka pitää myös synnyttää?

Mutta ei, kaiken pitäis tulla ihan ilman mitään vaivoja ja kipua, riippumatta siitä mikä on lapselle parasta. Ällöttää tuollainen ajattelu, sori vaan.

 

[Blue]

Voin sanoa miltei varmaksi että ilman kipua ei synnytys onnistu, kohtuullisen kivun (hallittavissa olevan) kanssa kylläkin.

 

[Mummeliisa]

Uskon, että synnyttää voi kivutta ilman lääketieteellistäkin kivunlievitystä.
Mutta epäilen, että se vaatii järeämpiä henkisiä varusteita kuin pelkän hengitystekniikan hallitseminen.

Toivotan kuitenkin onnea synnytykseen.
Hienoa jos kivutta sujuu.

 

[up]

up

 

["vieras"]

up

Miksi haluat nostaa? Onko sulla jotain lisättävää, vai jäikö jotain saamatta?

Oli pakko kysyä kun en koskaan oikein ymmärrä ketjujen nostajia, jos ne nostajat ei tuo mitään lisäarvoa siihen ketjuun.

 

[hyvä synnytys kaikille]

Minusta nuo neuvot olivat hyviä. Kävin Kätilöopistolla hengityskurssin, siihen liittyi matalaa lauluakin. Luulen, että se toi rauhaa ja levollisen mielen synnytykseen. Otin silti epiduraalin molempien synnytysten aikana, kun olo oli sellainen, ja kummastakin synnytyksestä on jäänyt erittäin hyvät muistot. Epiduraali rentoutti niin, että aukeaminen nopeutui. Ehkä se annettiin oikeaan aikaan ja oiken verran, koska ponnistus ja loppuvaiheet sujuivat kohtuullisella kivulla ja tuntuma säilyi koko ajan hyvin. Puudutuksen takia en pelännyt ja olin rauhallinen koko synnytyksen, keskityin ja annoin mennä.

 

[lissukka.]

Oikeasta hengitystekniikasta on ihan älyttömästi apua, vaikka ei uskoisi. En minäkään uskonut. Täysin kivutonta en synnytyksen kuitenkaan usko olevan. Hyvin suuren osan kivusta saa kuitenkin pois keskittymällä siihen oikeaan hengitykseen. Kolme synnytystä ilman kivunlievitystä takana. Viimeinen oli kivuttomin, koska tiesin mitä odottaa ja toimin sen mukaan.

 

[never again]

Synnytystä ei todellakaan voi verrata urheilusuoritukseen. Urheillessa kipu on hallittavissa. Lopetat juoksun ja kipu hellittää. Olen juossut useamman maratonin ja kyllä urheilu vaatii kuntoa. Ei juokse joka synnyttäjä edes kilometriä. Mutta synnytys on pitkälti hallitsematon tilanne vaikka kuinka toivot, tsemppaat, meditoit ja hengität. Itsellä tuoreessa muistilla helvetillinen 90 min ponnistusvaihe llman mitään kivunlievitystä ja sen jälkeen metalli-imukupilla omiin mittoihini liian suuren ja väärässä tarjonnassa olleen lapsen väkisin ulos repiminen. Pyysin mitä tahansa kivunlievitystä mutta en saanut mitään. Sen jälkeen kätilö-opiskelija ompeli minua 3 tuntia. Kivun vielä olisin kestänyt mutta en näitä tuhija mitä imukupilla repimässä saatiin aikaiseksi. Peräaukon sulkijan repeämä ja virtsarakon ja kohdun laskeumat. Helvetilliset vaivat ja nyt odotan kauhulla niinden korjausleikkausta. En synnyttäisi enää koskaan kuin sektiolla. Enkä enää koskaan TAYS:ssa. Paskin paikka synnyttää tässä maassa.