Aina kehotetaan opiskelemaan kunnon ammatti, mutta onko muita, joita se opiskelu ei vaan kiinnosta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "shihtzu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"shihtzu"

Vieras
Minä olen aina ollut "huono" koulussa ja olen oikeastaan aina vihannut koulunkäyntiä. Ala-asteella se vielä oli mukavaa, mutta mitä vanhemmaksi tuli ja mitä enemmän piti lukea, sitä vähemmän mua opiskelu kiinnosti. En ole koskaan oikeastaan ollut missään loistava, aika keskikertainen aineessa kuin aineessa ja muutama kamala opettaja vielä elämän varrella, niin motivaatio on ollut nolla.

Olen kuitenkin opiskellut jonkin verran, mutta korkeakoulut ja vastaavat olen kyllä kiertänyt kaukaa. Yläasteen jälkeen menin lukioon, kun en muutakaan keksinyt ja siellä kulutin aikaa 4 vuotta ja sain lukion just ja just läpi, äidinkielestä meinasi jäädä kiinni, eikä ne paperit muutenkaan mitkään loistavat olet.
Sitten menin ammattikouluun pukuompelijalinjalle ja totesin, että ei mun juttu, kävin kuitenkin koulun loppuun, enkä ole pahemmin sen jälkeen ommellut.

Sitten olinkin pari vuotta työtön ja menin lopulta kauppikseen, vaikka äitini oli aina sanonut, että tää kaupunki on merkonome täynnä, että ei kannata sinne mennä, mutta kauppis oli ainoa koulu jossa olen edes jotenkin viihtynyt ja saanut ihan hyviäkin numeroita. Sitten kävin vielä taloushallinnon ammattitutkinnonkin, josta suoritin muutaman osa-alueen, mutta loppujen lopuksi mua ei innosta kirjanpitäjän työt pitemmän päälle, kokelin niitäkin hetken.

Sitten ajauduin Postille töihin ensin varhaisjakeluun ja sieltä päiväpuolelle ja sinne olen jäänyt, ala jossa mä ihan oikeasti viihdyn. Ei tarvitse tuoda töitä kotiin ja kuntoilukin hoituu töissä.
 
Mua kyllä kiinnoistais opiskelu, mutta pahimmat paniikkikohtaukset saan kouluympäristössä :/

Oon tässä jo puolisentoista vuotta yrittänyt saada itseäni autokouluun pelkästään... Pelottaa että menee hukkaan koko työ minkä olen tehnyt että olen päässyt paniikkikohtauksista melkein kokonaan irti. Ja niin kauan kuin mua pelottaa että saan pahan paniikkikohtauksen jossain, niin niin kauan mä sitten sen todennäköisesti saankin siellä..

Pääasia pitäisi mun mielestä kuitenkin jokaisen ihmisen elämässä olla se että tekee mitä tykkää.
 
Ap, sullahan siis on sekä opintoja ja niistä saatu ammatti että mukava työ? Mitäpä muuta sitä kaipaa... =) Vaikka kuinka olisi opintoja takana, niin ei silti ihminen läheskään aina päädy työhön sille opiskellulle alalle.

Jos sitten kaipaa ammattia, mutta opiskelu ei sovi, niin on niitä työssäoppimisjuttuja... Mitäs ne nyt onkaan. Ikään kuin oppipojaksi meneminen, esim. käsityöaloilla.
 
muistan aina kun mummo hoki, että lukion jälkeen sitten yliopistoon, se ilmeisesti olisi itse aikanaan halunnut opiskella yliopistossa, niin toivoi, että jokainen lapsenlapsi menisi yliopistoon. Itse tiesin jo alusta lähtien, että mun lukupäällä sinne ei mennä, mulla on nimittäin aina ollut ongelma sen lukemisen kanssa, voin lukea tenttikirjan kannesta kanteen, mutta en mä muista siitä sen jälkeen enää mitään.

Nuo käytännöllisemmät jutut on se mun juttu. Kauppiksessakin pärjäsin juuri taloushallinnanpuolella, kun siellä pyöriteltiin numeroita, mutta markkinointipuoli tökki totaalisesti :)

Exä aina mollasi mua tuosta postintyöstä, kun siinä ei ole ylenemismahdollisuuksia, mulla olisi pitäny olla enemmän kunnianhimoa ja pyrkiä koko ajan ylemmäs ja ylemmäs, elikkä kohti suurempaa palkkaa. Mutta minkäs minä sille voin, että minä en halua olla pomo, vaan olen mielummin ihan työntekijä ilman sen suurempaa vastuuta :)
 
[QUOTE="shihtzu";22975463]
Exä aina mollasi mua tuosta postintyöstä, kun siinä ei ole ylenemismahdollisuuksia, mulla olisi pitäny olla enemmän kunnianhimoa ja pyrkiä koko ajan ylemmäs ja ylemmäs, elikkä kohti suurempaa palkkaa. Mutta minkäs minä sille voin, että minä en halua olla pomo, vaan olen mielummin ihan työntekijä ilman sen suurempaa vastuuta :)[/QUOTE]
Ihan samat fiilikset minulla, vaikka on yliopistokoulutus jne. En silti halua koko ajan pyrkiä ja suorittaa. Kun on mukava työ, niin mikäs siinä ollessa. Ja jos ei ole lukutyyppiä, niin mitä ihmettä sinne yliopistoon menisi. Sun ratkaisut kuulostaa oikeilta.
 

Yhteistyössä