Olin 38 v, kun lähdin opiskelemaan sairaanhoitajasta amk:ssä it-alalle. Tiedostin sen, että sairaanhoitajan palkoilla ei kahta lasta koulutetä, joten piti saada parempipalkkainen työ. Tietotekniikka oli silloin harrastukseni, joten alan vaihto sujui sen puolesta ongelmitta. Kivahan se vaan oli, että harrastuksesta alkoi saamaan rahaakin.
Raskasta se kyllä oli, kun päivät oli töissä ja illat ja viikonloput joko lasten kanssa tai koulussa. Etätehtäviä oli paljon ja yöt menikin opiskelujen parissa. Opin pärjäämään niinä vuosina 2-3 tunnin yöunilla. Opintojen alussa tein puolipäiväduunia ja nostin opintotukea ja opintolainaa. Välissä olin päätoiminen opiskelija, eli muita tuloja kuin opintotuki ja opintolaina ei ollut. Jokaisen sentinhän mä jouduin maksamaan takaisin opintotukea, kun se tuki on mitoitettu yhdelle ja meitä oli kuitenkin kolme. Mutta tilapäiseksi lainaksi se oli ihan jees.
Päivääkään en ole vielä katunut, että alaa vaihdoin.
