Aikuinen ja itseluottamus/itseensä uskominen--tai sen puute

  • Viestiketjun aloittaja Laulava Lomittaja
  • Ensimmäinen viesti
Laulava Lomittaja
Minä,piakkoin 36,kolmen lapsen äiti..ja en tosiaankaan luota tai usko itseeni!
Haluaisin olla rohkeampi,räväkämpi,reippaampi ihmisten kanssa.Haluaisin rohkeasti tutustua uusiin ihmisiin..Mutta en pysty,en osaa..minussa on joku vika!

Miten itseluottamusta voi kehittää?Miten itseensä voi uskoa tai opetella siihen että uskoo kykyihinsä,taitoihinsa?

Jotkut sanovat että mä oon kauheen koppava tai ylpee,kun en heti ala suoltamaan juttua..Tarviin jonkinmoisen tilan itselleni vieraiden ihmisten kanssa.Jopa omien ystävien seurassa välillä mietin,kuulunko joukkoon,olenko vieras...
 
viers
Millaisia sun vanhempasi ovat tai olivat kun olit lapsi? Kasvatettiinko sinut häpeämään? Torjuttiinko sinut usein tietämättäsi mistä se johtuu? Luen juuri kirjaa aiheesta, miten sukupolvi sukupolvelta siirretään häpeä tietoisesti tai tahtomattaan seuraavaan sukupolveen usein hyvin vahingollisin seurauksin.
 
"vieras"
Voi olla arka, hiljainen, hitaastisyttyvä ja yksinviihtyvä, mutta silti olla hyvä itsetunto ja itseluottamus. Temperamenttipiirteillä ja itsetunnolla ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä.
 
Laulava Lomittaja
Millaisia sun vanhempasi ovat tai olivat kun olit lapsi? Kasvatettiinko sinut häpeämään? Torjuttiinko sinut usein tietämättäsi mistä se johtuu? Luen juuri kirjaa aiheesta, miten sukupolvi sukupolvelta siirretään häpeä tietoisesti tai tahtomattaan seuraavaan sukupolveen usein hyvin vahingollisin seurauksin.
Meillä oli kotona ankara kuri,hellyyden osoituksia ei kovasti ollut,eikä sitä rakkauttakaan sanottu ääneen..Isä oli ankarampi kuin äiti.On saatu selkään ihan syystä ja syyttäkin..Nyt kun mietin,ei vanhemmatkaan toisilleen helliä olleet näkyvästi.Eivät halaneet,suukotelleet...
 
viers
Meillä oli kotona ankara kuri,hellyyden osoituksia ei kovasti ollut,eikä sitä rakkauttakaan sanottu ääneen..Isä oli ankarampi kuin äiti.On saatu selkään ihan syystä ja syyttäkin..Nyt kun mietin,ei vanhemmatkaan toisilleen helliä olleet näkyvästi.Eivät halaneet,suukotelleet...
Nuo saman asiat joita mainitset tulevat esiin myös tuosta kirjasta. Kirjan on kirjoittanut Ben Malinen ja teoksen nimi on Häpeän monet kasvot. Suosittelen tutustumaan siihen =)
 
"vieras"
No, eikös itseluottamus ja itsensä hyväksyminen ala siitä, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on? Eli miksi sinun pitäisi olla rohkeampi,räväkämpi,reippaampi kuin mitä olet? Mitä se merkitsisi sinulle?

Ja mitä tarkoitat omiin kykyihin uskomisella? Sitäkö, et miten uskallat tuoda esille niitä vai et miten uskallat lähteä mukaan uuteen, ehkä haastavampaan asiaan, mukaan vai jotain muuta?

Noista keskustelun aloituksista ja mukaan menemisistä, itse teen sillai et mietin etukäteen mitä erilaisissa tilanteissa voisi keskustella yms. Suuremmassa joukossa keskusteluun liittyminen on minullekin haastavaa. Mutta tarviiko meidän kaikkien olla seurapiiriperhosia? No joo, tälläisiä ajatuksia tuli nyt van mieleen.
 

Yhteistyössä