Aikamoinen puutarha

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Teillä on ihania viestejä.. luen kaikki tarkkaan. Loma alkoi ja lähti taas lapasesta

Tästä tuli nyt turhan pitkäpiimäinen.. se lukee joka jaksaa.. täytyy jakaa osiin..


Kaksi miljoonaa. Niin Jere oli laskenut. Sen hän tarvitsisi että saisi viettää hyvää loppuelämää vapaana kaikista rajoituksista. Maata biitsillä, kuunnella letkeää reggaeata ja juoda pinacoladaa. Jos hän saisi pääomalle tuottoa edes 5 % hän saisi satatonnia vuodessa ennen veroja. Se riittäisi hyvin. Spotify ja teostomaksut päälle. Nyt oli taottava, nyt oli baana auki. Erilaisia keikkakutsuja oli sähköposti täynnä. Tietyt jutut vaan piti hoitaa sopimuksen mukaisesti, mutta lomapäivilleen hän saisi sopia keikkoja itselleen ja kääriä niistä hyvät massit. Joku oli luvannut 100 000 euroa yhdestä setistä. HUH HUH. Kaukana olivat ne päivät kun pukinmäen lähipubin keikalla oli kymmenen katsojaa ja niistäkin kahdeksan frendejä.

Jere oli väsynyt. Yhtä kulunut kuin vihreä bolero makuuhuoneen nurkassa. Se oli kiiltonsa menettänyt ja repeytynyt kahdesta saumastaan, neppari irronnut ja kahta isoa oluttahraa ei pystynyt edes Vanish puhdistamaan. Mahakin oli alkanut taas oireilemaan. Nukkuminen oli huonoa. Lääkäri oli määrännyt unilääkkeitä ensi hätään. Lääkkeestä huolimatta hän heräsi usein yhtäkkiä aamuyön tunteina kamalaan tuskanhikeen ja ahdistukseen. Ajatukset pyörivät sekavina ja paniikkikohtaus teki tuloaan.

Viikon keikkavapaa, nyt on levättävä, nyt nuku! Nuku Jere! Mutta uni ei tule käskien. Hänen pitäisi yrittää ylittää itsensä taas seuraavalla keikalla. Yhden hitin ihme, tynnyrimaha, androgyyni, kieltäpyörittävä menninkäinen. Homo. Vaikka hyvää palautetta tuli paljon, yhä enemmän kuului myös kritiikkiä, joka meni ihon alle.

Ihanat ja kamalat fanit..Päässä pyöri ahdistavat soitot tuntemattomilta faneilta puhelimeen ja kaikki someviestit psykoottisilta faneilta. Joku oli soittanut Suomen kaikki pöyhöset läpi vain saadakseen tietoa missä Jere oleili ja mikä oli hänen tarkka syntymäaikansa. Jotkut innokkaimmat stalkkasivat frendejä ja perhettä. Seurasivat autolla, penkoivat taloyhtiön roskista ja nukkuivat rappukäytävässä.

Ei hän tätä ollut halunnut.
Kaikki tuntui turhalta ja merkityksettömältä.

Bojan. Bojan ei ollut vastannut hänen puheluihinsa kahteenkymmeneenyhteen päivään.

Viimeksi kun he olivat puhuneet..

"Hi Jokerman, how was your gig? I'm coming to Slovenia 18.8, ok? "
Puhelimen päässä oli hiljaista. Bojan nielaisi. "I don't think that's a good idea.. Jere, don't get me wrong.. I just can't be your friend anymore..I just can't. I can't play your games anymore.. I tried. I tried so so much.."

Jere meni hämilleen, mitä ihmettä? "Bojan, you are my best friend" Jere huokaisi.

"When i was in Finland I tried to be your friend. But I can't lie to you and to myself anymore... I want so much more. I want you. You know that.. Honestly, you left me with broken heart.."

"Bojan no, no, no, no. We had so much fun together, you can't leave me! " Jere sanoi käskevästi.

"I'm sorry Jere." Bojan kuiskasi. "I can't bear it anymore, its not healthy to think you every minute when I know you'll never be mine. It will kill me. I must concentrate to Joker Out now. I'm sorry. One day you'll understand.. I love you. I'll never forget what we had." Bojan niiskaisi kevyesti, kuulosti siltä että Bojan itki hiljaa. Kumpikin oli pitkään hiljaa, Jere ei voinut kuin kuiskata Bojanin nimen liikutukseltaan.

Jan tarttui tiukan suojelevasti Bojanin puhelimeen "Hi Jere, you can't call to Bojan anymore. I mean it.. Seriously. We have so many gigs and we need him. Its not OK, he is so vulnerable. It's over now. Have a nice summer with your girlfriend!". Katkeruus ystävän puolesta kuului Janin äänessä.

Puhelusta oli yli kolme viikkoa..

Jere avasi puhelimensa pimeässä yössä ja katsoi Bojanin IG:tä. Storyssa Bojan lauloi Jokereiden keikalla koskettavasti ja satamäärin tyttöjä kirkui kuorossa. Jere tunsi mustasukkaisuuden pistoksen. Silmiin nousi kyyneleet. Miksi kaiken piti olla niin vaikeaa?

Gregorin instapäivitys välkytti uutta musiikkia Joker outilta. Bojan lauloi silmät kiinni herkällä äänellään sloveniaksi hyvin surumielistä hidasta kappaletta, joku melodiassa muistutti etäisesti Careless whisperiä. Bojanin lempikappaletta. Jere suomensi sanat, ne kertoivat menetetystä rakkaudesta, surusta. Suunnattomasta ikävästä ja kaipauksesta menneeseen. Bojan kuvaili kapppaleessa vihreäsilmäistä tyttöään jonka hymy valaisi maailman. Parista selvästä viittauksesta liverpoolin tapahtumiin Jere tiesi. Bojan oli kirjoittanut jäähyväiset heidän rakkaudelleen. Jere itki. Itki elämäänsä. Hän joka oli maailman huipulla lähes sadalla miljoonalla kuuntelullaan. Hän ei ollut koskaan ollut näin onneton. Näin yksin.

Aamukahvi maistui karvaalle vatsaa rauhoittavien maitohappobakteerien kanssa. Puhelin värisi ja näytöllä näkyi Manageriharjoittelijan nimi.

"Lupasin kertoa sulle nää kaikki övereimmät keikkatarjoukset, yksi varakas vanhempi leidi tarjoaa yksityiskeikasta 150 000e ja sun täytyisi esittää vaan kaksi kappaletta. Keikka olis Kroatiassa. Saisit käyttöön oman yksityishuvilan. Sanoin jo ettet todennäköisesti tule..

Sataviiskytdonaa on mieletön määrä yhdestä chachachasta, mitä muuta se oikeen halusi? No joo, ei kai vanhemmalle naiselle esiintyminen juuri eroaisi svedujen juhannuskekkereistä.
Kroatiassa on 35 astetta hellettä. Lämpö ei tekisi yhtään huonoa.. kun Suomessa ilma oli taas viilentynyt.. Eihän tästä lomailustakaan mitään tullut, parempi pitää itsensä liikkeessä, ei olisi aikaa miettiä ja surra.

"Soita sille ja sano että mä tulen kyllä kunhan maksaa puolet tilille etukäteen.." Jere mutisi.

*****
Musta limusiini oli kentällä vastassa. Auton jääkaapissa oli kauniissa järjestyksessä tapaksia ja virvokkeita. Autonkuljettaja Mario oli vanhempi mies joka oli varmasti ollut komea nuoruudessaan. Tunnin ajettuaan hän hiljensi vauhtia ja nousi ylös autosta avaamaan massiivisen kameroilla varustetun rautaportin. Mario oli opetellut nuoruudessaan suomenkielen. "Tuo suuri valkoinen kivihuvila on emäntänne talo, ja teidän käytössä on vierashuvila rannan eteläpäädyssä. Saat olla rauhassa, kukaan ei häiritse ellet itse pyydä apua keskuspuhelimella. Mario pysäytti auton ja avasi oven Jerelle. Kroatian aurinko oli häikäisevän kirkas. Mario nosti laukut vahvoilla käsillään ja kantoi ne vierashuvilaa kohti, Jere seurasi perässä.

Täällä todella vaalittiin puutarhaa, sen huomasi heti. Upeat eriväriset hibiscukset ja ihmeköynnökset koristivat pihaa. Upeat jalot köynnösruusut nousivat kalkittua seinää pitkin ylös, lähes taivaaseen asti.

Kunniapaikalla, talon lämpimällä seinustalla punainen balkaninruusu ja Suomalainen karjalanruusu oli istutettuna vierekkäin, hennoilla sateenkaarenvärisillä pumpulilangoilla yhteen kiedottuna. Jaahas "täytyypä antaa vähän vettä tuolle suomalaiselle ruusulle, se ei tykkää liiasta paahteesta" Mario jutteli ja pysähtyi sumuttamaan ruusuja vedellä. "Emäntä on hyvin tarkkana juuri näiden ruusujen hoidosta, näitä täytyy suojella kaikelta pahalta, tukea kepillä ja langoilla, kastella ja lannoittaa, kuorikate ja multakin on varta vasten Suomesta tuotu.." Mario huokasi.

Jere astui viileään huvilaan ja sulki oven perässään. Pöydällä oli viesti.

Rakas Jere,
Olen suuri fanisi. Kiitos kaikesta ilosta jota olet meille antanut. Pöydällä on avain. Tämä vierashuvila on henkilökuntineen aina käytössäsi kun siltä tuntuu. Kesät vietän yleensä osittain Pälkäneellä, mutta pitihän sille eurojackpotin 120 miljoonalle keksiä jotain tekemistä. Vanhana pelurina varmasti tiedät että "arpa kohtalon on aina arvaamaton" ja joskus hihassa oleva jokeri voi olla todellinen elämän valttikortti?

Toivottavasti viihdyt.
Leila

Jere avasi parvekkeen oven. Valtava kattoterassi oli korkealla jyrkän kallion päällä. Kristallinkirkas turkoosi Adrianmeri kimmelsi kuin miljoona timanttia.

jatkuu jossain vaiheessa...
Leila

Kiitos taas ❤ itku pääsi.
 
vierailija
Teillä on ihania viestejä.. luen kaikki tarkkaan. Loma alkoi ja lähti taas lapasesta

Tästä tuli nyt turhan pitkäpiimäinen.. se lukee joka jaksaa.. täytyy jakaa osiin..


Kaksi miljoonaa. Niin Jere oli laskenut. Sen hän tarvitsisi että saisi viettää hyvää loppuelämää vapaana kaikista rajoituksista. Maata biitsillä, kuunnella letkeää reggaeata ja juoda pinacoladaa. Jos hän saisi pääomalle tuottoa edes 5 % hän saisi satatonnia vuodessa ennen veroja. Se riittäisi hyvin. Spotify ja teostomaksut päälle. Nyt oli taottava, nyt oli baana auki. Erilaisia keikkakutsuja oli sähköposti täynnä. Tietyt jutut vaan piti hoitaa sopimuksen mukaisesti, mutta lomapäivilleen hän saisi sopia keikkoja itselleen ja kääriä niistä hyvät massit. Joku oli luvannut 100 000 euroa yhdestä setistä. HUH HUH. Kaukana olivat ne päivät kun pukinmäen lähipubin keikalla oli kymmenen katsojaa ja niistäkin kahdeksan frendejä.

Jere oli väsynyt. Yhtä kulunut kuin vihreä bolero makuuhuoneen nurkassa. Se oli kiiltonsa menettänyt ja repeytynyt kahdesta saumastaan, neppari irronnut ja kahta isoa oluttahraa ei pystynyt edes Vanish puhdistamaan. Mahakin oli alkanut taas oireilemaan. Nukkuminen oli huonoa. Lääkäri oli määrännyt unilääkkeitä ensi hätään. Lääkkeestä huolimatta hän heräsi usein yhtäkkiä aamuyön tunteina kamalaan tuskanhikeen ja ahdistukseen. Ajatukset pyörivät sekavina ja paniikkikohtaus teki tuloaan.

Viikon keikkavapaa, nyt on levättävä, nyt nuku! Nuku Jere! Mutta uni ei tule käskien. Hänen pitäisi yrittää ylittää itsensä taas seuraavalla keikalla. Yhden hitin ihme, tynnyrimaha, androgyyni, kieltäpyörittävä menninkäinen. Homo. Vaikka hyvää palautetta tuli paljon, yhä enemmän kuului myös kritiikkiä, joka meni ihon alle.

Ihanat ja kamalat fanit..Päässä pyöri ahdistavat soitot tuntemattomilta faneilta puhelimeen ja kaikki someviestit psykoottisilta faneilta. Joku oli soittanut Suomen kaikki pöyhöset läpi vain saadakseen tietoa missä Jere oleili ja mikä oli hänen tarkka syntymäaikansa. Jotkut innokkaimmat stalkkasivat frendejä ja perhettä. Seurasivat autolla, penkoivat taloyhtiön roskista ja nukkuivat rappukäytävässä.

Ei hän tätä ollut halunnut.
Kaikki tuntui turhalta ja merkityksettömältä.

Bojan. Bojan ei ollut vastannut hänen puheluihinsa kahteenkymmeneenyhteen päivään.

Viimeksi kun he olivat puhuneet..

"Hi Jokerman, how was your gig? I'm coming to Slovenia 18.8, ok? "
Puhelimen päässä oli hiljaista. Bojan nielaisi. "I don't think that's a good idea.. Jere, don't get me wrong.. I just can't be your friend anymore..I just can't. I can't play your games anymore.. I tried. I tried so so much.."

Jere meni hämilleen, mitä ihmettä? "Bojan, you are my best friend" Jere huokaisi.

"When i was in Finland I tried to be your friend. But I can't lie to you and to myself anymore... I want so much more. I want you. You know that.. Honestly, you left me with broken heart.."

"Bojan no, no, no, no. We had so much fun together, you can't leave me! " Jere sanoi käskevästi.

"I'm sorry Jere." Bojan kuiskasi. "I can't bear it anymore, its not healthy to think you every minute when I know you'll never be mine. It will kill me. I must concentrate to Joker Out now. I'm sorry. One day you'll understand.. I love you. I'll never forget what we had." Bojan niiskaisi kevyesti, kuulosti siltä että Bojan itki hiljaa. Kumpikin oli pitkään hiljaa, Jere ei voinut kuin kuiskata Bojanin nimen liikutukseltaan.

Jan tarttui tiukan suojelevasti Bojanin puhelimeen "Hi Jere, you can't call to Bojan anymore. I mean it.. Seriously. We have so many gigs and we need him. Its not OK, he is so vulnerable. It's over now. Have a nice summer with your girlfriend!". Katkeruus ystävän puolesta kuului Janin äänessä.

Puhelusta oli yli kolme viikkoa..

Jere avasi puhelimensa pimeässä yössä ja katsoi Bojanin IG:tä. Storyssa Bojan lauloi Jokereiden keikalla koskettavasti ja satamäärin tyttöjä kirkui kuorossa. Jere tunsi mustasukkaisuuden pistoksen. Silmiin nousi kyyneleet. Miksi kaiken piti olla niin vaikeaa?

Gregorin instapäivitys välkytti uutta musiikkia Joker outilta. Bojan lauloi silmät kiinni herkällä äänellään sloveniaksi hyvin surumielistä hidasta kappaletta, joku melodiassa muistutti etäisesti Careless whisperiä. Bojanin lempikappaletta. Jere suomensi sanat, ne kertoivat menetetystä rakkaudesta, surusta. Suunnattomasta ikävästä ja kaipauksesta menneeseen. Bojan kuvaili kapppaleessa vihreäsilmäistä tyttöään jonka hymy valaisi maailman. Parista selvästä viittauksesta liverpoolin tapahtumiin Jere tiesi. Bojan oli kirjoittanut jäähyväiset heidän rakkaudelleen. Jere itki. Itki elämäänsä. Hän joka oli maailman huipulla lähes sadalla miljoonalla kuuntelullaan. Hän ei ollut koskaan ollut näin onneton. Näin yksin.

Aamukahvi maistui karvaalle vatsaa rauhoittavien maitohappobakteerien kanssa. Puhelin värisi ja näytöllä näkyi Manageriharjoittelijan nimi.

"Lupasin kertoa sulle nää kaikki övereimmät keikkatarjoukset, yksi varakas vanhempi leidi tarjoaa yksityiskeikasta 150 000e ja sun täytyisi esittää vaan kaksi kappaletta. Keikka olis Kroatiassa. Saisit käyttöön oman yksityishuvilan. Sanoin jo ettet todennäköisesti tule..

Sataviiskytdonaa on mieletön määrä yhdestä chachachasta, mitä muuta se oikeen halusi? No joo, ei kai vanhemmalle naiselle esiintyminen juuri eroaisi svedujen juhannuskekkereistä.
Kroatiassa on 35 astetta hellettä. Lämpö ei tekisi yhtään huonoa.. kun Suomessa ilma oli taas viilentynyt.. Eihän tästä lomailustakaan mitään tullut, parempi pitää itsensä liikkeessä, ei olisi aikaa miettiä ja surra.

"Soita sille ja sano että mä tulen kyllä kunhan maksaa puolet tilille etukäteen.." Jere mutisi.

*****
Musta limusiini oli kentällä vastassa. Auton jääkaapissa oli kauniissa järjestyksessä tapaksia ja virvokkeita. Autonkuljettaja Mario oli vanhempi mies joka oli varmasti ollut komea nuoruudessaan. Tunnin ajettuaan hän hiljensi vauhtia ja nousi ylös autosta avaamaan massiivisen kameroilla varustetun rautaportin. Mario oli opetellut nuoruudessaan suomenkielen. "Tuo suuri valkoinen kivihuvila on emäntänne talo, ja teidän käytössä on vierashuvila rannan eteläpäädyssä. Saat olla rauhassa, kukaan ei häiritse ellet itse pyydä apua keskuspuhelimella. Mario pysäytti auton ja avasi oven Jerelle. Kroatian aurinko oli häikäisevän kirkas. Mario nosti laukut vahvoilla käsillään ja kantoi ne vierashuvilaa kohti, Jere seurasi perässä.

Täällä todella vaalittiin puutarhaa, sen huomasi heti. Upeat eriväriset hibiscukset ja ihmeköynnökset koristivat pihaa. Upeat jalot köynnösruusut nousivat kalkittua seinää pitkin ylös, lähes taivaaseen asti.

Kunniapaikalla, talon lämpimällä seinustalla punainen balkaninruusu ja Suomalainen karjalanruusu oli istutettuna vierekkäin, hennoilla sateenkaarenvärisillä pumpulilangoilla yhteen kiedottuna. Jaahas "täytyypä antaa vähän vettä tuolle suomalaiselle ruusulle, se ei tykkää liiasta paahteesta" Mario jutteli ja pysähtyi sumuttamaan ruusuja vedellä. "Emäntä on hyvin tarkkana juuri näiden ruusujen hoidosta, näitä täytyy suojella kaikelta pahalta, tukea kepillä ja langoilla, kastella ja lannoittaa, kuorikate ja multakin on varta vasten Suomesta tuotu.." Mario huokasi.

Jere astui viileään huvilaan ja sulki oven perässään. Pöydällä oli viesti.

Rakas Jere,
Olen suuri fanisi. Kiitos kaikesta ilosta jota olet meille antanut. Pöydällä on avain. Tämä vierashuvila on henkilökuntineen aina käytössäsi kun siltä tuntuu. Kesät vietän yleensä osittain Pälkäneellä, mutta pitihän sille eurojackpotin 120 miljoonalle keksiä jotain tekemistä. Vanhana pelurina varmasti tiedät että "arpa kohtalon on aina arvaamaton" ja joskus hihassa oleva jokeri voi olla todellinen elämän valttikortti?

Toivottavasti viihdyt.
Leila

Jere avasi parvekkeen oven. Valtava kattoterassi oli korkealla jyrkän kallion päällä. Kristallinkirkas turkoosi Adrianmeri kimmelsi kuin miljoona timanttia.

jatkuu jossain vaiheessa...
Leila
Aivan ihanaa ficciä taas, kiitos Leila! ❤🌹 Jatkoa odotellessa...
 
vierailija
Teillä on ihania viestejä.. luen kaikki tarkkaan. Loma alkoi ja lähti taas lapasesta

Tästä tuli nyt turhan pitkäpiimäinen.. se lukee joka jaksaa.. täytyy jakaa osiin..


Kaksi miljoonaa. Niin Jere oli laskenut. Sen hän tarvitsisi että saisi viettää hyvää loppuelämää vapaana kaikista rajoituksista. Maata biitsillä, kuunnella letkeää reggaeata ja juoda pinacoladaa. Jos hän saisi pääomalle tuottoa edes 5 % hän saisi satatonnia vuodessa ennen veroja. Se riittäisi hyvin. Spotify ja teostomaksut päälle. Nyt oli taottava, nyt oli baana auki. Erilaisia keikkakutsuja oli sähköposti täynnä. Tietyt jutut vaan piti hoitaa sopimuksen mukaisesti, mutta lomapäivilleen hän saisi sopia keikkoja itselleen ja kääriä niistä hyvät massit. Joku oli luvannut 100 000 euroa yhdestä setistä. HUH HUH. Kaukana olivat ne päivät kun pukinmäen lähipubin keikalla oli kymmenen katsojaa ja niistäkin kahdeksan frendejä.

Jere oli väsynyt. Yhtä kulunut kuin vihreä bolero makuuhuoneen nurkassa. Se oli kiiltonsa menettänyt ja repeytynyt kahdesta saumastaan, neppari irronnut ja kahta isoa oluttahraa ei pystynyt edes Vanish puhdistamaan. Mahakin oli alkanut taas oireilemaan. Nukkuminen oli huonoa. Lääkäri oli määrännyt unilääkkeitä ensi hätään. Lääkkeestä huolimatta hän heräsi usein yhtäkkiä aamuyön tunteina kamalaan tuskanhikeen ja ahdistukseen. Ajatukset pyörivät sekavina ja paniikkikohtaus teki tuloaan.

Viikon keikkavapaa, nyt on levättävä, nyt nuku! Nuku Jere! Mutta uni ei tule käskien. Hänen pitäisi yrittää ylittää itsensä taas seuraavalla keikalla. Yhden hitin ihme, tynnyrimaha, androgyyni, kieltäpyörittävä menninkäinen. Homo. Vaikka hyvää palautetta tuli paljon, yhä enemmän kuului myös kritiikkiä, joka meni ihon alle.

Ihanat ja kamalat fanit..Päässä pyöri ahdistavat soitot tuntemattomilta faneilta puhelimeen ja kaikki someviestit psykoottisilta faneilta. Joku oli soittanut Suomen kaikki pöyhöset läpi vain saadakseen tietoa missä Jere oleili ja mikä oli hänen tarkka syntymäaikansa. Jotkut innokkaimmat stalkkasivat frendejä ja perhettä. Seurasivat autolla, penkoivat taloyhtiön roskista ja nukkuivat rappukäytävässä.

Ei hän tätä ollut halunnut.
Kaikki tuntui turhalta ja merkityksettömältä.

Bojan. Bojan ei ollut vastannut hänen puheluihinsa kahteenkymmeneenyhteen päivään.

Viimeksi kun he olivat puhuneet..

"Hi Jokerman, how was your gig? I'm coming to Slovenia 18.8, ok? "
Puhelimen päässä oli hiljaista. Bojan nielaisi. "I don't think that's a good idea.. Jere, don't get me wrong.. I just can't be your friend anymore..I just can't. I can't play your games anymore.. I tried. I tried so so much.."

Jere meni hämilleen, mitä ihmettä? "Bojan, you are my best friend" Jere huokaisi.

"When i was in Finland I tried to be your friend. But I can't lie to you and to myself anymore... I want so much more. I want you. You know that.. Honestly, you left me with broken heart.."

"Bojan no, no, no, no. We had so much fun together, you can't leave me! " Jere sanoi käskevästi.

"I'm sorry Jere." Bojan kuiskasi. "I can't bear it anymore, its not healthy to think you every minute when I know you'll never be mine. It will kill me. I must concentrate to Joker Out now. I'm sorry. One day you'll understand.. I love you. I'll never forget what we had." Bojan niiskaisi kevyesti, kuulosti siltä että Bojan itki hiljaa. Kumpikin oli pitkään hiljaa, Jere ei voinut kuin kuiskata Bojanin nimen liikutukseltaan.

Jan tarttui tiukan suojelevasti Bojanin puhelimeen "Hi Jere, you can't call to Bojan anymore. I mean it.. Seriously. We have so many gigs and we need him. Its not OK, he is so vulnerable. It's over now. Have a nice summer with your girlfriend!". Katkeruus ystävän puolesta kuului Janin äänessä.

Puhelusta oli yli kolme viikkoa..

Jere avasi puhelimensa pimeässä yössä ja katsoi Bojanin IG:tä. Storyssa Bojan lauloi Jokereiden keikalla koskettavasti ja satamäärin tyttöjä kirkui kuorossa. Jere tunsi mustasukkaisuuden pistoksen. Silmiin nousi kyyneleet. Miksi kaiken piti olla niin vaikeaa?

Gregorin instapäivitys välkytti uutta musiikkia Joker outilta. Bojan lauloi silmät kiinni herkällä äänellään sloveniaksi hyvin surumielistä hidasta kappaletta, joku melodiassa muistutti etäisesti Careless whisperiä. Bojanin lempikappaletta. Jere suomensi sanat, ne kertoivat menetetystä rakkaudesta, surusta. Suunnattomasta ikävästä ja kaipauksesta menneeseen. Bojan kuvaili kapppaleessa vihreäsilmäistä tyttöään jonka hymy valaisi maailman. Parista selvästä viittauksesta liverpoolin tapahtumiin Jere tiesi. Bojan oli kirjoittanut jäähyväiset heidän rakkaudelleen. Jere itki. Itki elämäänsä. Hän joka oli maailman huipulla lähes sadalla miljoonalla kuuntelullaan. Hän ei ollut koskaan ollut näin onneton. Näin yksin.

Aamukahvi maistui karvaalle vatsaa rauhoittavien maitohappobakteerien kanssa. Puhelin värisi ja näytöllä näkyi Manageriharjoittelijan nimi.

"Lupasin kertoa sulle nää kaikki övereimmät keikkatarjoukset, yksi varakas vanhempi leidi tarjoaa yksityiskeikasta 150 000e ja sun täytyisi esittää vaan kaksi kappaletta. Keikka olis Kroatiassa. Saisit käyttöön oman yksityishuvilan. Sanoin jo ettet todennäköisesti tule..

Sataviiskytdonaa on mieletön määrä yhdestä chachachasta, mitä muuta se oikeen halusi? No joo, ei kai vanhemmalle naiselle esiintyminen juuri eroaisi svedujen juhannuskekkereistä.
Kroatiassa on 35 astetta hellettä. Lämpö ei tekisi yhtään huonoa.. kun Suomessa ilma oli taas viilentynyt.. Eihän tästä lomailustakaan mitään tullut, parempi pitää itsensä liikkeessä, ei olisi aikaa miettiä ja surra.

"Soita sille ja sano että mä tulen kyllä kunhan maksaa puolet tilille etukäteen.." Jere mutisi.

*****
Musta limusiini oli kentällä vastassa. Auton jääkaapissa oli kauniissa järjestyksessä tapaksia ja virvokkeita. Autonkuljettaja Mario oli vanhempi mies joka oli varmasti ollut komea nuoruudessaan. Tunnin ajettuaan hän hiljensi vauhtia ja nousi ylös autosta avaamaan massiivisen kameroilla varustetun rautaportin. Mario oli opetellut nuoruudessaan suomenkielen. "Tuo suuri valkoinen kivihuvila on emäntänne talo, ja teidän käytössä on vierashuvila rannan eteläpäädyssä. Saat olla rauhassa, kukaan ei häiritse ellet itse pyydä apua keskuspuhelimella. Mario pysäytti auton ja avasi oven Jerelle. Kroatian aurinko oli häikäisevän kirkas. Mario nosti laukut vahvoilla käsillään ja kantoi ne vierashuvilaa kohti, Jere seurasi perässä.

Täällä todella vaalittiin puutarhaa, sen huomasi heti. Upeat eriväriset hibiscukset ja ihmeköynnökset koristivat pihaa. Upeat jalot köynnösruusut nousivat kalkittua seinää pitkin ylös, lähes taivaaseen asti.

Kunniapaikalla, talon lämpimällä seinustalla punainen balkaninruusu ja Suomalainen karjalanruusu oli istutettuna vierekkäin, hennoilla sateenkaarenvärisillä pumpulilangoilla yhteen kiedottuna. Jaahas "täytyypä antaa vähän vettä tuolle suomalaiselle ruusulle, se ei tykkää liiasta paahteesta" Mario jutteli ja pysähtyi sumuttamaan ruusuja vedellä. "Emäntä on hyvin tarkkana juuri näiden ruusujen hoidosta, näitä täytyy suojella kaikelta pahalta, tukea kepillä ja langoilla, kastella ja lannoittaa, kuorikate ja multakin on varta vasten Suomesta tuotu.." Mario huokasi.

Jere astui viileään huvilaan ja sulki oven perässään. Pöydällä oli viesti.

Rakas Jere,
Olen suuri fanisi. Kiitos kaikesta ilosta jota olet meille antanut. Pöydällä on avain. Tämä vierashuvila on henkilökuntineen aina käytössäsi kun siltä tuntuu. Kesät vietän yleensä osittain Pälkäneellä, mutta pitihän sille eurojackpotin 120 miljoonalle keksiä jotain tekemistä. Vanhana pelurina varmasti tiedät että "arpa kohtalon on aina arvaamaton" ja joskus hihassa oleva jokeri voi olla todellinen elämän valttikortti?

Toivottavasti viihdyt.
Leila

Jere avasi parvekkeen oven. Valtava kattoterassi oli korkealla jyrkän kallion päällä. Kristallinkirkas turkoosi Adrianmeri kimmelsi kuin miljoona timanttia.

jatkuu jossain vaiheessa...
Leila
Ihana ficci, Leila! Jollain jännällä tavalla tällaisen surullisen (realistisen) tilanteen lukeminen ficistä tuntuu hyvältä. Voi samalla purkaa ja käsitellä omaa pettymystä siitä ettei tämä romanssi ole toteutunut tai ehkä koskaan toteudu.
Ymmärrän myös toisen kirjoittajan ajatuksen siitä että tekisi mieli kirjoittaa ficciin J:n seurustelu (henkilöön menemättä!). Itseäni ei oikein enää kosketa ficit joissa J/K on vapaa ja valmis mihin vain. Ei tunnu uskottavilta.
🐶🩷
 
vierailija
Hei, ihanaa kun olette siellä ja kiitos kun jaatte! Ja Leilan ficci, ihanaa! En lukenut sitä vielä, nautiskelen kohta. Ja sinä joka kirjoitat ficciä, odotan sitäkin ❤ Mitä olet kertonut tuosta omasta tilanteestasi, se on ollut mulla mielessä jostakin syystä. Elämä on usein niin monimutkaista.

Tunnistan itsessäni tuosta kaikesta mitä kirjoititte! Og puppypeilisolun tekstistä omaa palavaa halua ja tarvetta, että K&B onnistuisi, että heillä olisi mahdollisuus saavuttaa elämän onni. Juuri puppy ja kaulapanta videot ja tietyt eleet ja ilmeet Tavastian lavalla, menee ihan suoraan sydämen pohjaan asti. Sellainen yksilöiden rajat sulattava putoaminen jotenkin. Mutta onhan tämä absurdia, että niin vahvasti tuntee soluissaan mikä olisi oikein, miten kuuluisi olla. Ja miten moni meistä jaamme vieläpä sen tunteen. Se on mystistä, jotain universumin kummaa värähtelyä ✨ Olisiko jotain samaa energiaa, mitä Tarot luentakin hyödyntää? Ihanaa, jos siitäkin kuullaan tänään! Kiitos jo etukäteen Tarot osaaja ✨

Tunnistan myös tuota yöllisen pohtijan haikeutta, kun elämä menee niin nopeasti. Minulla oli siinä B:n lähdön jälkeisessä dropissa mukana omaa eksistentiaalista tuskaa kaikesta elämästä, joka mennyt kuitenkin niin silmän räpäyksessä. Ja koko ajan hiekka valuu tiimalasissa. Montaa asiaa tässä laivassa on tullut iloittua ja surtua myös. Ja hassua miten omasta elämästä tulee tarvetta päästä tänne kuplaan. Luulen että se on minulle sitä, kun täällä voi olla itsensä äärellä jotenkin vapaasti, ilman arjen rooleja. Täällä tunneväylä on niin auki, hyvässä ja pahassa, se ehkä koukuttaakin.

Ja kiitos sinä, joka jaoit tuota omaa tarinaa suhteistasi! Se kosketti. Minulla on ollut pari syväenergistä suhdetta, jossa oli jotakin sellaista omaa minuutta uudelleen luovaa, tosi syvää yhteyttä ja resonointia. Tavallaan se oli myös kaappaavaa energiaa, että meinasin upota siihen kokonaan. Ovat olleet D/s suhteita, joilla ei ollut kuitenkaan mun reaalielämässä mahdollisuuksia niin, ettei muut minulle rakkaat asiat kärsisi. Tosi vaikeita arvopohdintoja jouduin käymään ja etsimään tapoja elää todeksi eri puolia itsestä niin, että voisin olla yhtä aikaa auki ja kokonainen. Tästä ei saa varmaan mitään tolkkua, mutta jotakin tällaista 😂 Mutta siis, voin vain kuvitella mitä kaikkea J/K ja B ovat kokeneet, kokevat, jos jotakin tällaista heilläkin, kun vielä ovat ikään kuin kaikkien silmissä itsenään ja suhteessa toisiinsa.

Nyt lukemaan teidän tekstejä, kiva kun olette siellä ja meillä on tämä puutarhalaiva

🌺💚
 
vierailija
En edelleenkään ymmärrä miksi juuri tämä video piti julkistaa? Joku ajatushan siinä on ollut. Kun muuten heidän reissultaan ei paljoa muuta kuin Tavan keikkoihin liittyvää ja sitten se hauska CCC hulluttelu. Miksi juuri tämä hetki ja nämä jutut? Tosin en ole sitä katsonut kuin kerran, koska se tuntui jotenkin pahalta heti.

Jos yleisesti miettisin somekäytöstä, niin sinne julkaistaan faneille kivoja pätkiä omasta elämästä, hauskoja hetkiä ja tehdään jonkinlaista markkinointia esim. tuleviin keikkoihin tms. liittyen. Tämä on niin omituinen pätkä, eikä se sovi mihinkään.

Enid
Randomi huomio ehkä, mutta pistin merkille tuossa Twilight-videossa, että se on tietääkseni ensimmäinen ja ainoa video, jossa tuohon Are you?!:hun tulee myös vastaus. Kaikissa muissa näkemissäni videoissa toinen kiekaisee Are you?! ja toinen vastaa siihen Are YOU?!??! Twilight-videossa ensimmäistä kertaa J vastaa B:n Are you:hun "Yes". Kiinnittikö kukaan muu huomiota, ja lieneekö vähääkään relevantti yksityiskohta...?

pohdiskelee Assuuu
 
vierailija
Randomi huomio ehkä, mutta pistin merkille tuossa Twilight-videossa, että se on tietääkseni ensimmäinen ja ainoa video, jossa tuohon Are you?!:hun tulee myös vastaus. Kaikissa muissa näkemissäni videoissa toinen kiekaisee Are you?! ja toinen vastaa siihen Are YOU?!??! Twilight-videossa ensimmäistä kertaa J vastaa B:n Are you:hun "Yes". Kiinnittikö kukaan muu huomiota, ja lieneekö vähääkään relevantti yksityiskohta...?

pohdiskelee Assuuu
hyvä huomio taisin itekin kuulla saman o_o
 
vierailija
Teillä on ihania viestejä.. luen kaikki tarkkaan. Loma alkoi ja lähti taas lapasesta

Tästä tuli nyt turhan pitkäpiimäinen.. se lukee joka jaksaa.. täytyy jakaa osiin..


Kaksi miljoonaa. Niin Jere oli laskenut. Sen hän tarvitsisi että saisi viettää hyvää loppuelämää vapaana kaikista rajoituksista. Maata biitsillä, kuunnella letkeää reggaeata ja juoda pinacoladaa. Jos hän saisi pääomalle tuottoa edes 5 % hän saisi satatonnia vuodessa ennen veroja. Se riittäisi hyvin. Spotify ja teostomaksut päälle. Nyt oli taottava, nyt oli baana auki. Erilaisia keikkakutsuja oli sähköposti täynnä. Tietyt jutut vaan piti hoitaa sopimuksen mukaisesti, mutta lomapäivilleen hän saisi sopia keikkoja itselleen ja kääriä niistä hyvät massit. Joku oli luvannut 100 000 euroa yhdestä setistä. HUH HUH. Kaukana olivat ne päivät kun pukinmäen lähipubin keikalla oli kymmenen katsojaa ja niistäkin kahdeksan frendejä.

Jere oli väsynyt. Yhtä kulunut kuin vihreä bolero makuuhuoneen nurkassa. Se oli kiiltonsa menettänyt ja repeytynyt kahdesta saumastaan, neppari irronnut ja kahta isoa oluttahraa ei pystynyt edes Vanish puhdistamaan. Mahakin oli alkanut taas oireilemaan. Nukkuminen oli huonoa. Lääkäri oli määrännyt unilääkkeitä ensi hätään. Lääkkeestä huolimatta hän heräsi usein yhtäkkiä aamuyön tunteina kamalaan tuskanhikeen ja ahdistukseen. Ajatukset pyörivät sekavina ja paniikkikohtaus teki tuloaan.

Viikon keikkavapaa, nyt on levättävä, nyt nuku! Nuku Jere! Mutta uni ei tule käskien. Hänen pitäisi yrittää ylittää itsensä taas seuraavalla keikalla. Yhden hitin ihme, tynnyrimaha, androgyyni, kieltäpyörittävä menninkäinen. Homo. Vaikka hyvää palautetta tuli paljon, yhä enemmän kuului myös kritiikkiä, joka meni ihon alle.

Ihanat ja kamalat fanit..Päässä pyöri ahdistavat soitot tuntemattomilta faneilta puhelimeen ja kaikki someviestit psykoottisilta faneilta. Joku oli soittanut Suomen kaikki pöyhöset läpi vain saadakseen tietoa missä Jere oleili ja mikä oli hänen tarkka syntymäaikansa. Jotkut innokkaimmat stalkkasivat frendejä ja perhettä. Seurasivat autolla, penkoivat taloyhtiön roskista ja nukkuivat rappukäytävässä.

Ei hän tätä ollut halunnut.
Kaikki tuntui turhalta ja merkityksettömältä.

Bojan. Bojan ei ollut vastannut hänen puheluihinsa kahteenkymmeneenyhteen päivään.

Viimeksi kun he olivat puhuneet..

"Hi Jokerman, how was your gig? I'm coming to Slovenia 18.8, ok? "
Puhelimen päässä oli hiljaista. Bojan nielaisi. "I don't think that's a good idea.. Jere, don't get me wrong.. I just can't be your friend anymore..I just can't. I can't play your games anymore.. I tried. I tried so so much.."

Jere meni hämilleen, mitä ihmettä? "Bojan, you are my best friend" Jere huokaisi.

"When i was in Finland I tried to be your friend. But I can't lie to you and to myself anymore... I want so much more. I want you. You know that.. Honestly, you left me with broken heart.."

"Bojan no, no, no, no. We had so much fun together, you can't leave me! " Jere sanoi käskevästi.

"I'm sorry Jere." Bojan kuiskasi. "I can't bear it anymore, its not healthy to think you every minute when I know you'll never be mine. It will kill me. I must concentrate to Joker Out now. I'm sorry. One day you'll understand.. I love you. I'll never forget what we had." Bojan niiskaisi kevyesti, kuulosti siltä että Bojan itki hiljaa. Kumpikin oli pitkään hiljaa, Jere ei voinut kuin kuiskata Bojanin nimen liikutukseltaan.

Jan tarttui tiukan suojelevasti Bojanin puhelimeen "Hi Jere, you can't call to Bojan anymore. I mean it.. Seriously. We have so many gigs and we need him. Its not OK, he is so vulnerable. It's over now. Have a nice summer with your girlfriend!". Katkeruus ystävän puolesta kuului Janin äänessä.

Puhelusta oli yli kolme viikkoa..

Jere avasi puhelimensa pimeässä yössä ja katsoi Bojanin IG:tä. Storyssa Bojan lauloi Jokereiden keikalla koskettavasti ja satamäärin tyttöjä kirkui kuorossa. Jere tunsi mustasukkaisuuden pistoksen. Silmiin nousi kyyneleet. Miksi kaiken piti olla niin vaikeaa?

Gregorin instapäivitys välkytti uutta musiikkia Joker outilta. Bojan lauloi silmät kiinni herkällä äänellään sloveniaksi hyvin surumielistä hidasta kappaletta, joku melodiassa muistutti etäisesti Careless whisperiä. Bojanin lempikappaletta. Jere suomensi sanat, ne kertoivat menetetystä rakkaudesta, surusta. Suunnattomasta ikävästä ja kaipauksesta menneeseen. Bojan kuvaili kapppaleessa vihreäsilmäistä tyttöään jonka hymy valaisi maailman. Parista selvästä viittauksesta liverpoolin tapahtumiin Jere tiesi. Bojan oli kirjoittanut jäähyväiset heidän rakkaudelleen. Jere itki. Itki elämäänsä. Hän joka oli maailman huipulla lähes sadalla miljoonalla kuuntelullaan. Hän ei ollut koskaan ollut näin onneton. Näin yksin.

Aamukahvi maistui karvaalle vatsaa rauhoittavien maitohappobakteerien kanssa. Puhelin värisi ja näytöllä näkyi Manageriharjoittelijan nimi.

"Lupasin kertoa sulle nää kaikki övereimmät keikkatarjoukset, yksi varakas vanhempi leidi tarjoaa yksityiskeikasta 150 000e ja sun täytyisi esittää vaan kaksi kappaletta. Keikka olis Kroatiassa. Saisit käyttöön oman yksityishuvilan. Sanoin jo ettet todennäköisesti tule..

Sataviiskytdonaa on mieletön määrä yhdestä chachachasta, mitä muuta se oikeen halusi? No joo, ei kai vanhemmalle naiselle esiintyminen juuri eroaisi svedujen juhannuskekkereistä.
Kroatiassa on 35 astetta hellettä. Lämpö ei tekisi yhtään huonoa.. kun Suomessa ilma oli taas viilentynyt.. Eihän tästä lomailustakaan mitään tullut, parempi pitää itsensä liikkeessä, ei olisi aikaa miettiä ja surra.

"Soita sille ja sano että mä tulen kyllä kunhan maksaa puolet tilille etukäteen.." Jere mutisi.

*****
Musta limusiini oli kentällä vastassa. Auton jääkaapissa oli kauniissa järjestyksessä tapaksia ja virvokkeita. Autonkuljettaja Mario oli vanhempi mies joka oli varmasti ollut komea nuoruudessaan. Tunnin ajettuaan hän hiljensi vauhtia ja nousi ylös autosta avaamaan massiivisen kameroilla varustetun rautaportin. Mario oli opetellut nuoruudessaan suomenkielen. "Tuo suuri valkoinen kivihuvila on emäntänne talo, ja teidän käytössä on vierashuvila rannan eteläpäädyssä. Saat olla rauhassa, kukaan ei häiritse ellet itse pyydä apua keskuspuhelimella. Mario pysäytti auton ja avasi oven Jerelle. Kroatian aurinko oli häikäisevän kirkas. Mario nosti laukut vahvoilla käsillään ja kantoi ne vierashuvilaa kohti, Jere seurasi perässä.

Täällä todella vaalittiin puutarhaa, sen huomasi heti. Upeat eriväriset hibiscukset ja ihmeköynnökset koristivat pihaa. Upeat jalot köynnösruusut nousivat kalkittua seinää pitkin ylös, lähes taivaaseen asti.

Kunniapaikalla, talon lämpimällä seinustalla punainen balkaninruusu ja Suomalainen karjalanruusu oli istutettuna vierekkäin, hennoilla sateenkaarenvärisillä pumpulilangoilla yhteen kiedottuna. Jaahas "täytyypä antaa vähän vettä tuolle suomalaiselle ruusulle, se ei tykkää liiasta paahteesta" Mario jutteli ja pysähtyi sumuttamaan ruusuja vedellä. "Emäntä on hyvin tarkkana juuri näiden ruusujen hoidosta, näitä täytyy suojella kaikelta pahalta, tukea kepillä ja langoilla, kastella ja lannoittaa, kuorikate ja multakin on varta vasten Suomesta tuotu.." Mario huokasi.

Jere astui viileään huvilaan ja sulki oven perässään. Pöydällä oli viesti.

Rakas Jere,
Olen suuri fanisi. Kiitos kaikesta ilosta jota olet meille antanut. Pöydällä on avain. Tämä vierashuvila on henkilökuntineen aina käytössäsi kun siltä tuntuu. Kesät vietän yleensä osittain Pälkäneellä, mutta pitihän sille eurojackpotin 120 miljoonalle keksiä jotain tekemistä. Vanhana pelurina varmasti tiedät että "arpa kohtalon on aina arvaamaton" ja joskus hihassa oleva jokeri voi olla todellinen elämän valttikortti?

Toivottavasti viihdyt.
Leila

Jere avasi parvekkeen oven. Valtava kattoterassi oli korkealla jyrkän kallion päällä. Kristallinkirkas turkoosi Adrianmeri kimmelsi kuin miljoona timanttia.

jatkuu jossain vaiheessa...
Leila

Kiitos Leila! <3 Olet kyllä melkoinen tarinaniekka! Odotan ilolla seuraavaa osaa ja ihanaa, että julkaiset nämä täällä niin pysyvät tallessa eivätkä huku erään toisen palstan tiiviiseen tahtiin...

kiittäen, Assuuu
 
vierailija
Kiitos Leila tarinasta.🌈💚🌹
Koska täällä on pohdittu kaikenlaista, niin kerronpa nyt oman henkilökohtaisen kokemukseni siitä, mitä B&K romance on saanut minussa aikaan. Nämä kaksi ovat varmasti toimineet peilinä minulle ja olen tässä viisujen aikoihin alkanut pohtia omaa seksuaalisuuttani. Mitä enemmän pohdin, sitä enemmän menen hämmennyksiin. Olen aina luullut olevani hetero, mutta enpä taida ollakaan. En tiedä, mikä herääminen minussa on tapahtunut ja miksi juuri nyt. Enkä oikein tiedä, että miten toimisin jatkossa asian suhteen. Jotenkin tämä kaikki pulpahti vaan pintaan katsoessani B&K:n yhteisiä videoita. Anteeksi avautuminen ja kiitos jos joku jaksaa lukea sekä ymmärtää.
 
vierailija
hyvä huomio taisin itekin kuulla saman o_o
Taisi tosiaan olla ensimmäinen kerta, kun "Are you?"-kysymykseen tuli vastaus. Siihen J:n "Yes"-vastaukseen B sitten vastasi: "I'm sorry, Jere. I know what you are." Tässä J sitten vaiensi B:n ja sanoi, että katsotaan nyt Twilightia.

Vähintään yhtä hämmentävää kuin tuo keskustelunpätkä oli se, miten J kertoi heidän kahden olevan elokuvan pääpari Bella ja Edward (jonka rakkaus elokuvassa lopulta yhdisti). Jotain tuollakin varmasti oli tarkoitus viestiä, mutta mitä?
 
vierailija
Taisi tosiaan olla ensimmäinen kerta, kun "Are you?"-kysymykseen tuli vastaus. Siihen J:n "Yes"-vastaukseen B sitten vastasi: "I'm sorry, Jere. I know what you are." Tässä J sitten vaiensi B:n ja sanoi, että katsotaan nyt Twilightia.

Vähintään yhtä hämmentävää kuin tuo keskustelunpätkä oli se, miten J kertoi heidän kahden olevan elokuvan pääpari Bella ja Edward (jonka rakkaus elokuvassa lopulta yhdisti). Jotain tuollakin varmasti oli tarkoitus viestiä, mutta mitä?
voi olla myös jos boja nin ja jeren yhdisti viisut voi olla ehkä kimppassa mut ei sitä ikinä tiiä
 
vierailija
Kiitos Leila tarinasta.
Koska täällä on pohdittu kaikenlaista, niin kerronpa nyt oman henkilökohtaisen kokemukseni siitä, mitä B&K romance on saanut minussa aikaan. Nämä kaksi ovat varmasti toimineet peilinä minulle ja olen tässä viisujen aikoihin alkanut pohtia omaa seksuaalisuuttani. Mitä enemmän pohdin, sitä enemmän menen hämmennyksiin. Olen aina luullut olevani hetero, mutta enpä taida ollakaan. En tiedä, mikä herääminen minussa on tapahtunut ja miksi juuri nyt. Enkä oikein tiedä, että miten toimisin jatkossa asian suhteen. Jotenkin tämä kaikki pulpahti vaan pintaan katsoessani B&K:n yhteisiä videoita. Anteeksi avautuminen ja kiitos jos joku jaksaa lukea sekä ymmärtää.
Ymmärrän hyvin. Mussa tämä on myös herättänyt laajaa pohdintaa omasta seksuaalisuudesta. Tai ehkä pohdinta on väärä, liian älyllinen sana. BKta katsoessa jotakin itsessäni on liikahdellut, murtunut ja sulanut. Esimerkiksi se, mitä kuuluu ystävyyteen tai rakkauteen, kenestä ja millaisilla eri tavoilla voisin olla kiinnostunut, mitä voisin haluta ja mistä voisin tulla onnelliseksi.
Musta tuntuu että olen muuttunut myös muiden seurassa avoimemmaksi ja lähestyttävämmäksi. Ihmiset sukupuoleen katsomatta vaikuttaa hieman matalammalla kynnyksellä lähestyvän ja fyysisesti koskettavan mua (ystävällisillä tavoilla). Ja ajatus seksistä tai romantiikasta muiden kuin miespuolisten ihmisten kanssa on itselleni koko ajan kiinnostavampi ja luontevampi.
🐶🩷
 
vierailija
En ollut lukenut tätä haastattelua aiemmin. Siinä Jere suoraan sanoi itkeneensä myös Bojanin vuoksi silloin viisujen jälkeen. Niin surullista
Minullekin uusi haastis. Liikuttavaa että on itkenyt myös Bojanin vuoksi. Minua on ihmetyttänyt se että K on nostanut Loreenin niin monta kertaa haastatteluissa esiin, sillä en nähnyt varmaan yhtään klippiä jossa he olisivat olleet yhdessä viettämässä aikaa. Ei se toki tarkoita etteikö niitäkin hetkiä olisi ollut mutta silti. Arvostan sinänsä sitä että on ollut rehti häviäjä vaikka omien sanojensa mukaan onkin niin huono siinä lajissa.

Jotenkin tuntuu että muiden kisakumppaneiden mukaan tuominen puheeseen onkin enemmän sitä puskuria kuin mitään muuta. Hehän olivat aivan siamilaiset kaksoset viisuissa vapaahetkinään. Vai maalaako ne klipit osin valheellista kuvaa tästä? En tiedä mutta sen tiedän että siellä vessassa J ei itkenyt sitä koska Loreenin näkisi seuraavaksi, se on varma. Jotenkin niin kovin sykähdyttävää että siihen toiseksi tulemisen pettymykseen sekoittui niin paljon myös luopumisen tuska B:stä.

Vaikka J ei muista finaalivedostaan mitään, tuo yhteinen aika B kanssa on taatusti ydinkokemus hänelle, mitä mikään aika ei voi himmentää.

🌙💜
 
vierailija
Noniin täällä taas 🔮 Aloitin siis luennan kysymyksellä, mitä molemmat alunperin näkivät toisissaan.

> Bojanille tuli Kuppien 2 käänteisenä ja Kolikkojen 6.
Jos Kuppien 2 olisi tullut oikein päin, olisi se tarkoittanut kohtaamista kahden tasavertaisen henkilön välillä, mutta väärinpäin kortti meinaa Tarot oppaan mukaan, suora sitaatti "uneven power dynamics." Eli kun kysymyksenä oli mitä Bojan näki Jeressä alun alkaen, tämä kortti voi meinata montaa asiaa: että häntä kiinnosti vaikka se, että Jere on vanhempi, miehekkäämpi, dominoiva persoona, eri piireistä kuin hän yms, ja tämä kontrasti heidän välillä on nimenomaan vetänyt Bojania puoleensa.

Jos tuon uneven power dynamics - kortin perään olisi tullut vaikka joku Miekka kortti tai toinen käänteinen kortti, olisin sanonut että tilanne saattaa olla toksinen tai Jerellä on ehkä liikaa valtaa Bojaniin nähden, mutta Kolikkojen 6 edustaa herkkyyttä, kiltteyttä, läheisyyttä ja anteliaisuutta.
Yhteenvetona siis sanoisin, että Bojan ihastui alunperin Jereen, koska he ovat hyvin erilaisia / uneven, mutta tunteet syveni Bojanin puolelta, koska Jere oli hyvin kiltti ja huomioiva häntä kohtaan. Etenkin, kun kortit tuli tässä järjestyksessä tulkitsen ne niin, että ensin Bojanin kiinnostus oli melko tyypillistä vetovoiman tuntemista yllättävää ja erilaista ihmistä kohtaan, mutta hänen tunteet syveni, kun hän pääsi näkemään Jeren herkän puolen.

> Jerelle tuli Kolikkojen 7 käänteisenä ja Kuppien Ässä.
Kolikkojen 7 käänteisenä on yleisluennassa workaholic / burnout kortti. Eli kun tämä kortti tulee ihmissuhde kysymyksessä esiin, se tarkoittaa että vaikka sopiva henkilö olisi aivan nenän edessä, tämä loppuun palanut henkilö ei pysty ymmärtämään sitä.
Kuppien Ässä taas edustaa rakkautta, apua, hoivaa ja tukea. Kaikki Ässät edustaa noita asioita, mutta eri tavoilla - esim Sauvojen Ässä tarkottaisi veljellistä tai kaverillista tukea, mutta Kuppien Ässä nimenomaan tarkoittaa romanttista, henkistä tukea ja syvää yhteyttä.

Eli kun nämä kortit yhdistää ja ne tuli nimenomaan tässä järjestyksessä, se tarkoittaa että kaikesta hauskasta yhdessä olosta huolimatta Jere ei aluksi pystynyt näkemään Bojania tarpeeksi selvästi, koska hän oli niin isojen paineiden alla. Mutta koska Bojan oli Jerelle niin valtava tuki ja turva kaiken kaaoksen keskellä, hänenkin tunteet syveni sen myötä. Bojanin ja Jeren kortit itseasiassa tässä kysymyksessä korreloi täysin keskenään, koska myös Bojanin tunteet syveni kun hän pääsi näkemään Jeren herkemmän puolen. Nämä kortit myös sopii yhteen minun aiemman luennan kanssa sen suhteen, että Jere ei osannut yhtään odottaa tätä tilannetta, kun taas Bojanilla oli jo etukäteen kiinnostusta Jereä kohtaan.

Seuraavana oli kysymys siitä mitä kaksikko tuntee toisiaan kohtaan.

> Bojanille tuli Voima sekä Hallitsija kortit. Voima kortissa kuvana on aina henkilö joka yrittää pidätellä / kesyttää leijonan. Pelkkä toi kuva kertoo aika hyvin kortin tarkoituksen. Eli kun kysymyksenä oli Bojanin tunteet Jereä kohtaan, kortti tarkoittaa että Bojan on itse tarpeeksi vahva ja päättäväinen ryhtyäkseen leijonan kaltaisen tulisen ja itsepäisen henkilön kesyttämiseen, eikä pelkää tätä haastetta.

Hallitsija kortti edustaa ihmissuhde kysymyksissä kärsivällisyyttä ja kypsää suhtautumista tilanteeseen. Joten kun nämä kortit yhdistää, tulee mielikuva siitä, että Bojan on valmis näkemään aikaa ja vaivaa Jeren eteen eikä ole aikeissa luovuttaa. Näiden korttien päättäväisyys + kärsivällisyys yhdistelmä myös osoittaa, että Bojan ilmeisesti on tietoinen tiellä olevista esteistä, mutta hän ei ole niistä huolimatta menossa mihinkään.
En ole muuten ikinä tainnut nostaa näitä molempia korttia ihmissuhde kysymyksen yhteydessä, en edes tehdessä luentoja kavereiden avioliitoista. Eli Bojan on todella invested (miten ton sanan voisi järkevästi suomentaa?) tähän suhteeseen.

> Jerelle tuli Miekkojen 4 ja Kolikkojen 10. Miekkojen 4 yleisluennassa tarkoittaa, että henkilö tarvitsee tauon jostain asiasta, kortin kuvana on melkein aina henkilö joka on pitkällään / mietiskelemässä. Joten ihmissuhde kysymyksessä kortti tarkoittaa, että henkilö haluaa hidastaa tahtia, asiat etenee nopeammin mihin hän olisi valmis ja hän tarvitsee aikaa ajatella asioita.
Seuraavaksi tuli Kolikkojen 10, joka ihmissuhde luennassa on nimenomaan 10/10 kortti - kahden henkilön välillä on lähes täydellinen yhteys ja he tekee toisensa onnellisiksi. Ei siis ehkä tarvi edes selittää, miksi taas tuntui etten ymmärrä yhtään näitä Jeren kortteja tai miten niitä voisi edes yrittää tulkita yhdessä - samaan aikaan Jere näkee, että Bojan on hänelle lähes täydellisen sopiva, mutta silti hän ei ole valmis?

Joten minun oli pakko ottaa kolmas, ns tarkennus kortti, joka oli Maljojen Lähetti käänteisenä. Käytän nyt suoraan tarot oppaan tekstiä, koska en voisi kääntää sitä paremmin tähän Jeren sekavaan tilanteeseen:
With the Page of Cups reversed, you doubt whether you can really make it work. Your inner critic may be on over-drive or others are telling you that you’re dreaming – so you are stalling and holding back. Ask yourself, “What have I got to lose here?” Isn’t it better to try something and fail than never do it and wonder for the rest of your life what might have happened?

Sellaiset luennat tähän iltaan 😇 Kommentoikaa tai kyselkää jos jäi jotain epäselvää
 
vierailija
Kohteliaisuudesta mainitsee Loreenia viisujen aikaan. Ja sanoi hävittyäänkin että "kaipa se sen ansaitsi" ja korjasi sitten että "ansaitsi". Varmasti otti koville vielä noissa haastatteluissa ja tappio kirveli. Sen jälkeen ei ole tainnut onneksi Loreenia edes mainita.
 
vierailija
Kiitos, kiitos, kiitos Tarot-mamma (en tiedä onko se sopiva nimi sulle) , niin oikeat kortit nostit, tuoltahan se näyttää ja tuntuu, todella.

Kiitos myös kaikille muille ihanista teksteistä ja pohdinnoista, tosi kiva lukea💖

Leila
 

Yhteistyössä