Aikamoinen puutarha

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Tekisi mieli hankkia tuo kalenteri. Mutta ei se olisi reilua tässä rahatilanteessa muita kohtaan. Äh. Kiva kun kuvailette. Se nyt ei liene olevan edes väärin. Materiaalin suora jakaminen olisi enkä toki sellaista hakua tukea
 
vierailija
Osa 2/2:

Mun mielestä osuit kyllä aika ytimeen tuossa, että parin ”täyttymättömyys” on se, mikä pitää otteessaan. Jos vilkaisee AO3:n suosituimpia pareja, oikeastaan kaikki on niitä, jotka eivät ole canonissa saaneet toisiaan. Jotkut on toki kiinnostuneet kirjoittamaan pareista, jotka ovat canonissakin päätyneet yhteen, mutta yleensä tällaiset on sivuroolissa (esim. Harry Potterissa aika tavallinen jako on se, että jos fikin pääpari on Harry/Draco, Ron/Hermione tulee siinä sivussa). Omassa shippaushistoriassani ei ainakaan ole yhtäkään paria, joka olisi päätynyt canonissa yhteen – aina on kiinnostanut enemmän se toteutumaton ja se, kuinka pari olisi voinut päätyä yhteen. (Itse asiassa muistin juuri yhden poikkeuksen, mutta silloin kiinnostavaa onkin ollut se, miten pari päätyi yhteen, koska sitä ei ikinä canonissa näytetty. Shippaajat saivat hassusti yhä kuvitella minkä tahansa tapahtumaketjun halutessaan.) Joskus olen ottanut shippauksen vähemmän vakavissani, eli canonissa ei juurikaan olisi edes mahdollisuuksia ollut parin yhteen päätymiseen ja kiinnostus on tasolla ”nämä kaksi voisivat olla aika hauskoja yhdessä, vaikka eivät ole koko sarjan aikana vaihtaneet kuin kaksi sanaa”, ja joskus taas olen ollut äärimmäisen vihainen canonille parin erottamisesta, joten tämä virhe on pitänyt sitten fikkien puolella korjata. Ja oikeastaan se parin yhteenpäätyminen yleensä tuhoaakin kaiken jännitteen; mikäli vilkaisee melkein mitä tahansa pitkää sarjaa, jossa pari on lopulta will-they-won’t-they -käänteiden jälkeen päätynyt yhteen, pari yleensä lässähtää kuin pannukakku, koska mitään odotettavaa enää ei ole. Periaatteessa RPF ei tästä eroa millään tavalla, vaan sama toive, sama toteutumisen mahdollisuus siinäkin ylläpitää kiinnostusta, mutta toki sillä erolla, että kyseessä on oikeat ihmiset, joiden tekemisiä ja sanomisia analysoidaan vähän eri tavalla kuin fiktiivisiä henkilöitä.

Mun suhde RPF:n on vähän ristiriitainen. Itse asiassa pyristelin todella pitkään tän K/B-homman kohdalla, ennen kuin lankesin lopulta lukemaan fikkejä, koska ensimmäistä kertaa koin asioiden tulevan liian iholle – liikaa tietoa päähenkilöistä, liikaa taustatietoa, jota normaalisti ei olisi. Vastaavaa ei ole tapahtunut mulle minkään muun fandomin kohdalla, ehkä siksi, että normaalisti olen ollut fandomeissa, jonka kulttuuripiiri on vähän irrallaan omasta (amerikkalaiset tv-sarjat tai japanilainen anime on kuitenkin vähän eri asia kuin suomalaiset muusiikkopiirit). Vielä pidempään on mennyt, että olen taas rohkaistunut yrittämään fikkien kirjoittamista, koska se tuntui jonkin vihoviimeisen muurin murtamiselta. Tavallisesti fandomissa ei tarvitse tällaisia eettisiä kysymyksiä ihan näin vahvasti miettiä, vaan enemmän tosiaan murehditaan sitä, että mistä sitä enää keskustellaan, jos sarja on päättynyt jo kymmenen vuotta sitten ja lisämateriaalia ei ole. Fandomien aktiivisuus ja elinkaari riippuu ehkä vähän just siitä, onko esim. sarja vielä kesken, jolloin voidaan fiilistellä ja odotella ja hepuloida tiedonmurusista ja miettiä teorioita tulevista jaksoista (Supernatural oli aika pitkälti just tätä, hirveä mietintä aina siitä, mihin nyt ollaan menossa ja miten tämä typerä sarja tällä viikolla voi pettää katsojansa. Ah, mikä viha-rakkaus -suhde se olikaan. xD). Toisissa fandomeissa on tavallaan sitten vähän vierailijana eikä asu siellä enää, koska sitä uutta materiaalia ei ole, ja siksi siellä lähinnä käy piipahtamassa uusien fikkien parissa tai viemässä omansa tervehdyksenä. Innostus laantuu sellaiseksi säästöliekillä käyväksi eikä roihua samalla tavalla kuin fandomeissa, joissa on tilanne päällä, mutta mun mielestä kaikilla on paikkansa ja ne täyttää omat tarpeensa. Joskus fandom on vain kymmenen samaa ihmistä vaihtamassa kuukausittaiset fikkikuulumisensa, ja mikäs siinä. :D

Äh, unohdin varmaan puolet niistä ajatuksista mitä mulla aamulla oli vielä tästä sanottavana, mutta tässä nyt joitain höpötyksiä taas. :)
1/? osa viestiä: metakeskustelua fandom- &shippausaiheista:

Heippa vihdoin! Metakeskustelu jatkuu vihdoin täältä puolelta!

Toivottavasti olet vielä linjoilla sopivana hetkenä vastauksen viiveestä huolimatta😊 Tätä keskustelua on ollut oikeastikin niin ilo jatkaa, niin mun viive vastauksessa ei kuvasta ollenkaan intoa tähän keskusteluun!

Mulla on to-pe ajalta n. 7 sivua ajatuksia pikakirjoitettuna kännykkään ylös muistiinpanoina, joita heräs sun tekstin luettua mieleen:D Muistiinpanosovelluksen sivut lyhyitä kylläkin, mutta monia ajatuksia heräsi. Tässä niistä alkuosa:D


Tämä fandom&shippauskulttuurin aliarvostus herätti moniakin ajatuksia ja myös tunteita. Jäin pyörittelemään mielessä ekan kappaleen lukemisen jälkeen tuota tekemisen ”tuottavuutta” ja ns. hyväksyttävyyttä sen myötä mainstreamissa. Jäin myös miettiin, mikä fanficin kirjoittamisessa tekee siitä erilaista, että ainakin mun kuvitelmissa sitä on monille harrastuksen tai kiinnostuksen kohteen ulkopuolisten vaikea ymmärtää.

En siis tiedä onko näin, mutta joidenkin lehtijuttujen sekä omien kuvitelmien, joita mulla oli aiheesta (tästäkin heräsi näin jälkikäteen pohtien monia mietteitä, siitä toisella kertaa lisää), perusteella voisin aatella, että fanficin kirjoittaminen on ainakin jollain tavalla ”latautuneempi”/erikoisempi = vähemmän ymmärretty aihe kuin esim. runojen tai omien tarinoiden kirjoittaminen aikuisena pöytälaatikkoon tai jakoon tavalla tai toisella. Arvelisin, että nykyään ja varmaan aiemminkin omien tekstien kirjoittaminen ihan huvikseen, omaksi tai muiden iloksi vapaa-ajalla ilman rahallista tuottoa on helppo ymmärtää monille. Tuttua, runoja, onpa hienoa -reaktio voisi tulla monilta. Jäin pohtimaan, mikä erottaa fanficin kirjoittamisen muuntyyppisistä tarinoista ja muunlaisten rakenteen tai pohjan omaavista teksteistä? En jotenkin usko, että pelkästään se, että teksteissä esiintyvät joko versio jonkin fiktiivisen tuotoksen hahmoista tai tarinaversio tosielämän henkilöistä tekisi aiheesta vaikeammin ymmärrettävän.

Yksi vaikuttava tekijä voisi olla se, millaisina teinitytöt nähdään ja heitä kuvataan yleisesti tai ainakin aiemmin, ja sitä kautta mielikuvat fanitusta harrastavista nuorista tytöt jollain tavalla vaikuttavat mielikuviin missä ”valossa” fandom-kulttuurin ulkopuoliset sitä katsovat. Eli vaikuttaako mielikuva ”kirkuvasta teinityttölaumasta” jollain tasolla myös siihen, millaisia mielikuvia tai ennakkoluuloja fandomin ulkopuolisissa voi herätä? Se on tietenkin musta tosi harmi, että fanittavat teinit typistetään yksiulotteiseksi laumaksi moniulotteisine tunteineen ja havaintoineen. Tavallaan että teinien fanituskin nähdään helposti ns. negatiivisena joukkohurmiona tms, joka kuuluu enemmän siihen ikään. Onneksi ei enää näin paljon fanituksen ja keikkailun suhteen, mutta heittäisin, että tällaisia asenteita heijastuu fanfic-maailmaan. Tähän ajatukseen on mahdollisesti ja hatarasti vaikuttanut YLE:n tai Hesarin jokin aiempi artikkeliin fanifiktiosta tai fanituksesta, jossa ehkä mainittiin jotain tällaista, en ole enää yhtään varma. Mulle tuli myös mieleen vielä itsellä katsomatta oleva Tytöt, tytöt, tytöt -leffa. Sen kerrottiin kuvaavan teini-ikäisiä tyttöjä moniulotteisesti yksiulotteisen tai mustavalkoisen tyttökuvauksen sijaan.
 
vierailija
1/? osa viestiä: metakeskustelua fandom- &shippausaiheista:

Heippa vihdoin! Metakeskustelu jatkuu vihdoin täältä puolelta!

Toivottavasti olet vielä linjoilla sopivana hetkenä vastauksen viiveestä huolimatta Tätä keskustelua on ollut oikeastikin niin ilo jatkaa, niin mun viive vastauksessa ei kuvasta ollenkaan intoa tähän keskusteluun!

Mulla on to-pe ajalta n. 7 sivua ajatuksia pikakirjoitettuna kännykkään ylös muistiinpanoina, joita heräs sun tekstin luettua mieleen Muistiinpanosovelluksen sivut lyhyitä kylläkin, mutta monia ajatuksia heräsi. Tässä niistä alkuosa


Tämä fandom&shippauskulttuurin aliarvostus herätti moniakin ajatuksia ja myös tunteita. Jäin pyörittelemään mielessä ekan kappaleen lukemisen jälkeen tuota tekemisen ”tuottavuutta” ja ns. hyväksyttävyyttä sen myötä mainstreamissa. Jäin myös miettiin, mikä fanficin kirjoittamisessa tekee siitä erilaista, että ainakin mun kuvitelmissa sitä on monille harrastuksen tai kiinnostuksen kohteen ulkopuolisten vaikea ymmärtää.

En siis tiedä onko näin, mutta joidenkin lehtijuttujen sekä omien kuvitelmien, joita mulla oli aiheesta (tästäkin heräsi näin jälkikäteen pohtien monia mietteitä, siitä toisella kertaa lisää), perusteella voisin aatella, että fanficin kirjoittaminen on ainakin jollain tavalla ”latautuneempi”/erikoisempi = vähemmän ymmärretty aihe kuin esim. runojen tai omien tarinoiden kirjoittaminen aikuisena pöytälaatikkoon tai jakoon tavalla tai toisella. Arvelisin, että nykyään ja varmaan aiemminkin omien tekstien kirjoittaminen ihan huvikseen, omaksi tai muiden iloksi vapaa-ajalla ilman rahallista tuottoa on helppo ymmärtää monille. Tuttua, runoja, onpa hienoa -reaktio voisi tulla monilta. Jäin pohtimaan, mikä erottaa fanficin kirjoittamisen muuntyyppisistä tarinoista ja muunlaisten rakenteen tai pohjan omaavista teksteistä? En jotenkin usko, että pelkästään se, että teksteissä esiintyvät joko versio jonkin fiktiivisen tuotoksen hahmoista tai tarinaversio tosielämän henkilöistä tekisi aiheesta vaikeammin ymmärrettävän.

Yksi vaikuttava tekijä voisi olla se, millaisina teinitytöt nähdään ja heitä kuvataan yleisesti tai ainakin aiemmin, ja sitä kautta mielikuvat fanitusta harrastavista nuorista tytöt jollain tavalla vaikuttavat mielikuviin missä ”valossa” fandom-kulttuurin ulkopuoliset sitä katsovat. Eli vaikuttaako mielikuva ”kirkuvasta teinityttölaumasta” jollain tasolla myös siihen, millaisia mielikuvia tai ennakkoluuloja fandomin ulkopuolisissa voi herätä? Se on tietenkin musta tosi harmi, että fanittavat teinit typistetään yksiulotteiseksi laumaksi moniulotteisine tunteineen ja havaintoineen. Tavallaan että teinien fanituskin nähdään helposti ns. negatiivisena joukkohurmiona tms, joka kuuluu enemmän siihen ikään. Onneksi ei enää näin paljon fanituksen ja keikkailun suhteen, mutta heittäisin, että tällaisia asenteita heijastuu fanfic-maailmaan. Tähän ajatukseen on mahdollisesti ja hatarasti vaikuttanut YLE:n tai Hesarin jokin aiempi artikkeliin fanifiktiosta tai fanituksesta, jossa ehkä mainittiin jotain tällaista, en ole enää yhtään varma. Mulle tuli myös mieleen vielä itsellä katsomatta oleva Tytöt, tytöt, tytöt -leffa. Sen kerrottiin kuvaavan teini-ikäisiä tyttöjä moniulotteisesti yksiulotteisen tai mustavalkoisen tyttökuvauksen sijaan.
2/3: metakeskustelua fandom- &shippausaiheista:

Mietin myös, onko fandom-kulttuuri jollain tavalla väliinputoaja moniulotteisella tavalla? (Tällä haen, että se ei sujahda helposti mihinkään yhteen kategoriaan tai ole vain yhdellä tavalla määriteltävä. ) Siinä on mukana nuoria ja aikuisia (vs esim lähtökohtaisesti vain joko lasten, nuorten tai aikuisten aktiviteetti) eikä se ole suoranaisesti esim. ikärajoitettu pelkästään aikuisille.

Vauvan puolella oli puhetta tänään fanitusinnostuksen tyrmäämisestä (suhteessa ikään). Selasin keskustelua lyhyesti läpi, joten en ole välttämättä täysin kartalla, mutta nyt kirjoittaessa tuli mieleen, että näin muutamia viestejä siellä aiheesta lukeneena kuvittelisin, että ainakin ko. aiheessa yleisesti voisi kuvastua jotain tästä teemasta.

Pohdin myös, että nykyään monet leikkimisen ja lasten leikkeihin jollain tavalla liittyvät muodot on jo ainakin hieman enemmän hyväksyttäviä myös aikuisten ja aikuisten naisten harrastuksena, esim. lelujen keräily, nukkekodin sisustaminen Tietenkään ei varmaankaan vielä täysin, mutta luulisin aiheeseen perehtymättä, että esim. nukkejen itse rakentelu tai muu vastaava on jo enemmän ”instagram-kamaa tai sopivaa sisältöä” ts että se ei herätä välttämättä niin paljoa kulmien kohottelua, vaikka varmasti sitäkin tapahtuu. Nämä on täysin mun kuvitelmia näistä aiheista tietämättä!

Sen sijaan veikkaisin, että jotain enemmän piilossa olevaa (ei ehkä tabua, mutta ehkä jotain peiteltävää?) fandom&fanfic-kulttuuriin liittyy suhteessa siihen, miten paljon sitä ymmärretään ulkopuolisilta ja miten paljon esim. ko harrastuksesta/ajanviettotavasta/elämän osa-alueesta/kiinnostuksesta jaetaan tai ei jaeta sen ulkopuolisille ennakkoluulojen tai ”väärinymmärrysten” (tarkoitan tällä sitä, miten muut osaavat ottaa kiinnostuksenkohteen vastaan ja ymmärtää ja olla siinä mukana vs ihmetellä ja kyseenalaistaa) vuoksi.


(Välikommenttina, että nyt on aivan liian myöhä kirjoittaa lisää, joten tämä aihe jää vaan maininnan tasolle: uskoisin, että toinen tai yksi muu tekijä, mikä tekee fandom/fanfic-aiheista osalle hankalaa ymmärtää tai suhtautua on niiden moniulotteisuus ja siihen liittyen seksuaalisuuden ja seksuaalisen sisällön mahdollinen läsnäolo. Tästä voin kirjoittaa myöhemmin lisää!)

Myös näkyvyys vs näkymättömyys tuli mieleen, että tavallaanhan fanfic on aarrearkku, jonne löytää ne, jotka ymmärtävät sitä ja kokevat saavansa siitä jotain, eli sinne löytävät yleensä vain ne, joille siinä on jotain. Aarrearkku, jolle löytävät ne, keille se kolahtaa ja muiden on tarkoituskin pysyä pois sieltä. Tää varmaan osaltaan myös hidastaa sitä valtavirtaan leviämistä, mitä en todellakaan myöskään isossa mittakaavassa haluais, sillä varmaankin fandom- kulttuuri pysyy just sellaisena sen takia, että siellä on ne, ketkä kokevat ja ymmärtävät sitä. Arvelen, että tämän ”ne ovat siellä, ketkä ymmärtävät” -aarrearkun myötä ns oikeampi ymmärrys tai asennemuutos ei pääse niin rakentumaan siitä niin nopeasti kuin jostain aivan muissa aiheissa, joissa motivaatio esim. tuottamisen ja ansaitsemisen kautta ajaa nopeamman asennemuutoksen edistämiseen ja aiheen normalisoitumiseen julkisuuden kautta. OnlyFans äärimmäisen random esimerkkinä. Hitsi vie, monta ajatusta tulee mieleen, ja mielelläni kirjoitan niistä myöhemmin lisää (en vertaa siis fandomia OnlyFansiin ollenkaan sisällöltään, vaan ennakkoluulojen rakentumisen suhteen). Tähän tosi random vertaukseen liittyy myös, että veikkaisin, että esim. OF on monella jollain lailla helpompi ymmärtää, sillä se on suoraviivaisempaa: palvelun osto ja maksu, josta saa vastineeksi jotain.

Olisi mielenkiintoista kuulla näistäkin aiheista ja kaikista muistakin aiheista ajatuksia ja että tunnistatko tällaisten juttujen heijastumista asenteisiin fandomissa olosta!
 
vierailija
2/3: metakeskustelua fandom- &shippausaiheista:

Mietin myös, onko fandom-kulttuuri jollain tavalla väliinputoaja moniulotteisella tavalla? (Tällä haen, että se ei sujahda helposti mihinkään yhteen kategoriaan tai ole vain yhdellä tavalla määriteltävä. ) Siinä on mukana nuoria ja aikuisia (vs esim lähtökohtaisesti vain joko lasten, nuorten tai aikuisten aktiviteetti) eikä se ole suoranaisesti esim. ikärajoitettu pelkästään aikuisille.

Vauvan puolella oli puhetta tänään fanitusinnostuksen tyrmäämisestä (suhteessa ikään). Selasin keskustelua lyhyesti läpi, joten en ole välttämättä täysin kartalla, mutta nyt kirjoittaessa tuli mieleen, että näin muutamia viestejä siellä aiheesta lukeneena kuvittelisin, että ainakin ko. aiheessa yleisesti voisi kuvastua jotain tästä teemasta.

Pohdin myös, että nykyään monet leikkimisen ja lasten leikkeihin jollain tavalla liittyvät muodot on jo ainakin hieman enemmän hyväksyttäviä myös aikuisten ja aikuisten naisten harrastuksena, esim. lelujen keräily, nukkekodin sisustaminen Tietenkään ei varmaankaan vielä täysin, mutta luulisin aiheeseen perehtymättä, että esim. nukkejen itse rakentelu tai muu vastaava on jo enemmän ”instagram-kamaa tai sopivaa sisältöä” ts että se ei herätä välttämättä niin paljoa kulmien kohottelua, vaikka varmasti sitäkin tapahtuu. Nämä on täysin mun kuvitelmia näistä aiheista tietämättä!

Sen sijaan veikkaisin, että jotain enemmän piilossa olevaa (ei ehkä tabua, mutta ehkä jotain peiteltävää?) fandom&fanfic-kulttuuriin liittyy suhteessa siihen, miten paljon sitä ymmärretään ulkopuolisilta ja miten paljon esim. ko harrastuksesta/ajanviettotavasta/elämän osa-alueesta/kiinnostuksesta jaetaan tai ei jaeta sen ulkopuolisille ennakkoluulojen tai ”väärinymmärrysten” (tarkoitan tällä sitä, miten muut osaavat ottaa kiinnostuksenkohteen vastaan ja ymmärtää ja olla siinä mukana vs ihmetellä ja kyseenalaistaa) vuoksi.


(Välikommenttina, että nyt on aivan liian myöhä kirjoittaa lisää, joten tämä aihe jää vaan maininnan tasolle: uskoisin, että toinen tai yksi muu tekijä, mikä tekee fandom/fanfic-aiheista osalle hankalaa ymmärtää tai suhtautua on niiden moniulotteisuus ja siihen liittyen seksuaalisuuden ja seksuaalisen sisällön mahdollinen läsnäolo. Tästä voin kirjoittaa myöhemmin lisää!)

Myös näkyvyys vs näkymättömyys tuli mieleen, että tavallaanhan fanfic on aarrearkku, jonne löytää ne, jotka ymmärtävät sitä ja kokevat saavansa siitä jotain, eli sinne löytävät yleensä vain ne, joille siinä on jotain. Aarrearkku, jolle löytävät ne, keille se kolahtaa ja muiden on tarkoituskin pysyä pois sieltä. Tää varmaan osaltaan myös hidastaa sitä valtavirtaan leviämistä, mitä en todellakaan myöskään isossa mittakaavassa haluais, sillä varmaankin fandom- kulttuuri pysyy just sellaisena sen takia, että siellä on ne, ketkä kokevat ja ymmärtävät sitä. Arvelen, että tämän ”ne ovat siellä, ketkä ymmärtävät” -aarrearkun myötä ns oikeampi ymmärrys tai asennemuutos ei pääse niin rakentumaan siitä niin nopeasti kuin jostain aivan muissa aiheissa, joissa motivaatio esim. tuottamisen ja ansaitsemisen kautta ajaa nopeamman asennemuutoksen edistämiseen ja aiheen normalisoitumiseen julkisuuden kautta. OnlyFans äärimmäisen random esimerkkinä. Hitsi vie, monta ajatusta tulee mieleen, ja mielelläni kirjoitan niistä myöhemmin lisää (en vertaa siis fandomia OnlyFansiin ollenkaan sisällöltään, vaan ennakkoluulojen rakentumisen suhteen). Tähän tosi random vertaukseen liittyy myös, että veikkaisin, että esim. OF on monella jollain lailla helpompi ymmärtää, sillä se on suoraviivaisempaa: palvelun osto ja maksu, josta saa vastineeksi jotain.

Olisi mielenkiintoista kuulla näistäkin aiheista ja kaikista muistakin aiheista ajatuksia ja että tunnistatko tällaisten juttujen heijastumista asenteisiin fandomissa olosta!
3/3: metakeskustelua fandom- &shippausaiheista:

Sun kuvaus fandom-aiheesta jakamisesta ystäville oli mielenkiintoista lukea ja herätti myös se aihe monia ajatuksia. Voin kuvitella, että kun fandom-kulttuuri on ollut ja kulkenut sun mukana niin pitkään ja osana elämää, niin väistämättä se pulpahtaa välillä esiin puheissa tai jollain tavalla! Ihanaa kuulla, että positiivisia reaktioita on ollut fandomissa mukana olosta kertomiseen ja yleisesti ficcien kirjoittamisesta kertomiseen! Hauska ja mahtava sattuma juttu kyllä, että saman fandomiin sattumisen myötä oot päässyt harvinaisessa tapauksessa jakamaan myös sun kirjoittamaa!

Erityisesti mulla mieleen jäi tuo sun kuvaama ero ymmärtää yleisesti fandomissa mukana oloa vs shippausta. Onkohan keskimäärin tai yleisesti niin, että esim. keikalla käyntiä ja fanitusta sellaisessa ”konreettisessa muodossa, hox erittäin isot lainausmerkit” on ulkopuolisille helpoin ymmärtää. Tarkoitan tällä, että se on muille näkyvää, ns perinteistä (en tiedä kyllä yhtään fanituksen ja esim fanfic-kirjoittamisen historiaa tai taustoja) eli fyysisesti kokoonnutaan samaan paikkaan etc. Siitä seuraavanna muotona online-fandom, mikä varmasti nykyään on hyvin ymmärrettyä netin etc myötä, ja sitten ficcien kirjoittaminen. Shippausulottuvuus haastavimpana muotona ulkopuolisille ymmärtää, kun siinä vielä saattaa yhdistyä tai olla elementtejä noista aiemmista muodoista. Arvelen myös, että harmillisesti monissa voi herätä ihmettely ”miksi ihmeessä” vieraasta ilmiöstä ja aiheesta sen sijaan, että heräisi uteliaisuus ja kiinnostus ”wau, mikä tässä on sellainen ulottuvuus sulle, jota en ymmärrä mutta joka selvästi on kiehtovaa ja mukaansatempaavaa”. En tarkoita edes noin konkreettisella kysymystasolla, vaan enemmän ehkä kuvitellulla tai ulkopuoliselle näyttäytyvällä asennetasolla.

Jäin vielä miettimään fandom-elämästä jakamiseen liittyen, että oletko tällä hetkellä tai aiemmin kaivannut jakaa siitä (fandom, fanfic &/shippausaiheista) fandomin ulkopuolisille tai ollut täyttymätön tarve siihen?

Kaappishipparina oon välillä pohtinut, että joltain pieneltä osalta haluaisin tulla nähdyksi tän shippausharrastuksen suhteen, koska tää on ollut hauskaa ja merkityksellistä. Myös yllättävää ja montaa muuta. Kaipuuta on ollut jakaa tästä matkasta vaikka yleisestikin, ei todellakaan kaikkea mutta edes mainita ja kertoa että tämä on ollut mielenkiintoista ja tulla ymmärretyksi siinä erityisesti shippauksen suhteen. Myös ajottain oon pohtinut tätä ihan käytännön tasolla, esim. mitä olen tehnyt viime aikoina, hauskoista (fandom)hetkistä kertominen tai jotain huippuhetkiä tai tiiviitä tapahtumajaksoja tässä kesän ja syksyn myötä:D Fanitus varmasti ymmärrettäisiinkin, mutta shippaaminen ja sen myötä myös yhteisöllisyys ja tekstien lukeminen ja viestien kirjoittaminen on ollut osa sitä.

Oli muuten hauskaa lukea sun viestistä ”kulttuurin muoto” liittyen fandomiin ja sen aliarvostukseen. Luin oman myöhään kirjoitetun viestin jälkikäteen läpi, ja huomasin vasta sitten, että sinne oli ajatuksenvirrassa lipsahtanut ”muoto” esim. luovuuden muodon sijaan. Ihanaa, että ajatus ylettyi sinne asti, se täydennys hymyilytti, kun just siitä puuttui sana 😊

Tämä lause kyllä kosketti paljon, ja se kyllä mulle kuvaa paljon tätä matkaa! ”Jotkin asiat täytyy vain itse kokea, jotta niiden merkityksen voi ymmärtää.” Ihanasti ilmaistu!!!

Mulla jäi vielä vajaa puolet jutuista vielä kirjoittamatta :D aiemmin tässä viestisarjassa sivuttujen aiheiden lisäksi listalle jäi mm. juttuja aiheista tuottavuus & mikä on oikeata, m/m, rpf & aitouden ulottuvuudet, mun aiemmat ennakkoluulot, fandom-kulttuurin omaehtoisuus & kauneus. Jos olet vielä täällä viiveestä huolimatta, niin huikkaile! 😊 todella mielelläni jatkan juttelua ja kirjoitan vielä lisää ajatuksia näistä!
 
vierailija
Kiitos kiinnostavista pohdinnoista! Haluaisin sanoa niihin jotain syvempää, mutta olen tosi väsy - tulin kotiin Skopjesta viime yönä tasan klo 00:00 ja yöunet jäivät vieläkin vähiin, ja en ole nyt melkein viikkoon nukkunut kunnolla.

Mutta joo, itselle tämä shippaus/ficit ovat käytännössä ainoa asia elämässäni mitä salailen, vaikka olen jotain kertonut näistä yhteisöistä about kaikille hyville kavereilleni (muut tietävät, että kyse on musafanituksesta ja yhdelle ystävälle olen puhunut K&B-"ystävyydestä"). Ja se on kurjaa, koska itselleni tässä on niin paljon merkityksellistä, ja fanficit ovat auttaneet prosessoimaan tosi syviä juttuja tavalla, mitä mikään muu fiktio ei ole koskaan tehnyt. Siis vaikka fanficissä ei näkisi mitään outoa tai tuomittavaa, niin se silti leimautuu käytännössä hömpäksi ja minulle ja monelle muullekin se on oikeasti ns. syvällistä.

Eilen mietin sitä, miten Joksut ovat rohkaistuneet paljon viime aikoina ja miten uskon sen ainakin osittain liittyvän Jereen, myös Krisin ja Nacen kohdalla. Ja uskon myös, että heistä OF-homma on oikeasti tosi cool, että heidän suomalainen supertähtiystävänsä uskaltaa ja voi tehdä noin. Tai Jere ei mieti, mitä voi tehdä tai ei voi, vaan tekee, erittäin badass.

En usko, että Balkanilla kukaan artisti tekisi tuota, paitsi ehkä bulgarialainen Azis, ja hänen brändissään homoerotiikka on nimenomaan erittäin shokeeraavaa (siis kun täällä päin maailmaa vaikkapa kaksi miestä suutelemassa, millaista kuvastoa hän on käyttänyt, on shokeeraavaa ja aidosti kauhistuttaa ja jopa puistattaa useimpia).

Yritän saada tänään villapusero-Bojanista jotain kuvia nettiin, pyynnöstä, mutta keikkakuvia tulee myöhemmin. :)

- Joymuffin
 
vierailija
Kris: Bojan, we had a meeting with the boys. We are worried. What a hell was that talk about Jere again?

Bojan: What do you mean? You all know how important he is to mee.

K: Yes, we really know. And the whole world knows too. But we are getting tired of Jere popping up in every interwiev.

B: Are you jealous? Jere is mine. All mine. No and forever.

K: Bojan. Don't be silly. We are just sick of speakin him publicly. If possible keep quiet next time.

B: Okei. We can only talk about Jere among ourselves. Is that ok?

K: No, it is not. We don't want to talk about Jere all the time.

B: What do you want to talk about?

K: Well...we could talk, for example, about Häärijä.

B: Kris. Oh dear. Now I must text to Jere.

K: Do it. I just called to Häärijä.
 
vierailija
3/3: metakeskustelua fandom- &shippausaiheista:

Sun kuvaus fandom-aiheesta jakamisesta ystäville oli mielenkiintoista lukea ja herätti myös se aihe monia ajatuksia. Voin kuvitella, että kun fandom-kulttuuri on ollut ja kulkenut sun mukana niin pitkään ja osana elämää, niin väistämättä se pulpahtaa välillä esiin puheissa tai jollain tavalla! Ihanaa kuulla, että positiivisia reaktioita on ollut fandomissa mukana olosta kertomiseen ja yleisesti ficcien kirjoittamisesta kertomiseen! Hauska ja mahtava sattuma juttu kyllä, että saman fandomiin sattumisen myötä oot päässyt harvinaisessa tapauksessa jakamaan myös sun kirjoittamaa!

Erityisesti mulla mieleen jäi tuo sun kuvaama ero ymmärtää yleisesti fandomissa mukana oloa vs shippausta. Onkohan keskimäärin tai yleisesti niin, että esim. keikalla käyntiä ja fanitusta sellaisessa ”konreettisessa muodossa, hox erittäin isot lainausmerkit” on ulkopuolisille helpoin ymmärtää. Tarkoitan tällä, että se on muille näkyvää, ns perinteistä (en tiedä kyllä yhtään fanituksen ja esim fanfic-kirjoittamisen historiaa tai taustoja) eli fyysisesti kokoonnutaan samaan paikkaan etc. Siitä seuraavanna muotona online-fandom, mikä varmasti nykyään on hyvin ymmärrettyä netin etc myötä, ja sitten ficcien kirjoittaminen. Shippausulottuvuus haastavimpana muotona ulkopuolisille ymmärtää, kun siinä vielä saattaa yhdistyä tai olla elementtejä noista aiemmista muodoista. Arvelen myös, että harmillisesti monissa voi herätä ihmettely ”miksi ihmeessä” vieraasta ilmiöstä ja aiheesta sen sijaan, että heräisi uteliaisuus ja kiinnostus ”wau, mikä tässä on sellainen ulottuvuus sulle, jota en ymmärrä mutta joka selvästi on kiehtovaa ja mukaansatempaavaa”. En tarkoita edes noin konkreettisella kysymystasolla, vaan enemmän ehkä kuvitellulla tai ulkopuoliselle näyttäytyvällä asennetasolla.

Jäin vielä miettimään fandom-elämästä jakamiseen liittyen, että oletko tällä hetkellä tai aiemmin kaivannut jakaa siitä (fandom, fanfic &/shippausaiheista) fandomin ulkopuolisille tai ollut täyttymätön tarve siihen?

Kaappishipparina oon välillä pohtinut, että joltain pieneltä osalta haluaisin tulla nähdyksi tän shippausharrastuksen suhteen, koska tää on ollut hauskaa ja merkityksellistä. Myös yllättävää ja montaa muuta. Kaipuuta on ollut jakaa tästä matkasta vaikka yleisestikin, ei todellakaan kaikkea mutta edes mainita ja kertoa että tämä on ollut mielenkiintoista ja tulla ymmärretyksi siinä erityisesti shippauksen suhteen. Myös ajottain oon pohtinut tätä ihan käytännön tasolla, esim. mitä olen tehnyt viime aikoina, hauskoista (fandom)hetkistä kertominen tai jotain huippuhetkiä tai tiiviitä tapahtumajaksoja tässä kesän ja syksyn myötä Fanitus varmasti ymmärrettäisiinkin, mutta shippaaminen ja sen myötä myös yhteisöllisyys ja tekstien lukeminen ja viestien kirjoittaminen on ollut osa sitä.

Oli muuten hauskaa lukea sun viestistä ”kulttuurin muoto” liittyen fandomiin ja sen aliarvostukseen. Luin oman myöhään kirjoitetun viestin jälkikäteen läpi, ja huomasin vasta sitten, että sinne oli ajatuksenvirrassa lipsahtanut ”muoto” esim. luovuuden muodon sijaan. Ihanaa, että ajatus ylettyi sinne asti, se täydennys hymyilytti, kun just siitä puuttui sana

Tämä lause kyllä kosketti paljon, ja se kyllä mulle kuvaa paljon tätä matkaa! ”Jotkin asiat täytyy vain itse kokea, jotta niiden merkityksen voi ymmärtää.” Ihanasti ilmaistu!!!

Mulla jäi vielä vajaa puolet jutuista vielä kirjoittamatta aiemmin tässä viestisarjassa sivuttujen aiheiden lisäksi listalle jäi mm. juttuja aiheista tuottavuus & mikä on oikeata, m/m, rpf & aitouden ulottuvuudet, mun aiemmat ennakkoluulot, fandom-kulttuurin omaehtoisuus & kauneus. Jos olet vielä täällä viiveestä huolimatta, niin huikkaile! todella mielelläni jatkan juttelua ja kirjoitan vielä lisää ajatuksia näistä!
Huikkaan pikaisesti että täällä ollaan, ja kiitos tosi mielenkiintoisesta ja pitkästä vastauksesta! Kuulen mielelläni sun loputkin mietteet jos vain kirjoittaa jaksat, ja vastaan kunnolla tähän tänään tai huomenna, kunhan saan omat muistiinpanoni järjestykseen. :D
 
vierailija
Kärtsästä ilmoitettu, että hänet nähdään keväällä vain yhdellä omalla keikalla, ja Vauvalla täydet mayhemit ja pellemeikkaukset käynnissä.
UMK varmasti työllistää häntäkin, varmaankin on myös Euroviisukiireitä ja keikka myös siellä. Levyä pukkaa kesäksi ja kesän festareita varten. Lomaillakin olisi hyvä, ja ehkäpä hän ehtii tavata Slovenian ystäviään (sitä something more -tyyppiä etenkin). Suon kyllä miehelle kevyemmän kevään.
 
vierailija
UMK varmasti työllistää häntäkin, varmaankin on myös Euroviisukiireitä ja keikka myös siellä. Levyä pukkaa kesäksi ja kesän festareita varten. Lomaillakin olisi hyvä, ja ehkäpä hän ehtii tavata Slovenian ystäviään (sitä something more -tyyppiä etenkin). Suon kyllä miehelle kevyemmän kevään.

Festareistakin on toistaiseksi julkaistu vain Suomi Pop -festarit Oulu ja Himos, Provinssi Seinäjoki sekä Tikkurila Festari. Aika moni muukin on julkaissut esiintyjiään, mutta ei ole Kärtsää niillä listoilla vielä näkynyt. Mä niin toivon, että Provinssi olisi saanut myös JO:n houkuteltua Seinäjoelle. Siellä kun on myös Blind Channel - joten olisi varsinainen viisukattaus tarjolla.
 
vierailija
Sivusta huutelen kiitokset metakeskustelulle. Itse olen pohtinut viimeaikoina häpeää. Miksi minua hävettää, että luen tai olen kirjoittanut fanfictionia tai shippaan. En kuitenkaan koe tekeväni väärin, ja saan tästä toiminnasta paljon iloa elämääni. Ehkä häpeä liittyy saavuttamattoman ja haaveilun aspektiin - tässä iässä ’pitäisi’ pitäytyä tiukasti realiteeteissa. Ehkä se liittyy omaan seksuaalisuuteen, siihen mikä seksissä on sallittua. Ficit ovat minulle yksi tapa toteuttaa omaa seksuaalisuutta. Otankin shippauksessa tavallaan mielikuvituksen avulla ohjat omiin käsiin ilman, että minun tarvitsee laittaa itseäni arvostelulle tai huonoille kokemukselle alttiiksi seksin aikana. Siitä tulee tavallaan voimakas ja turvallinen olo, tavallaan häpeällinenkin kun sillä tavalla ajattelen vain omaa itseäni. No mutta, tämä oli vaan heitto tähän väliin, toivottavasti keskustelunne jatkuu vuolaana😊
 
vierailija
UMK varmasti työllistää häntäkin, varmaankin on myös Euroviisukiireitä ja keikka myös siellä. Levyä pukkaa kesäksi ja kesän festareita varten. Lomaillakin olisi hyvä, ja ehkäpä hän ehtii tavata Slovenian ystäviään (sitä something more -tyyppiä etenkin). Suon kyllä miehelle kevyemmän kevään.
Joo, varmaan riittää kiireitä silti, vaikka varmaan ehtii myös lomailla, mutta tuo muotoilu herätti ihmisten kiinnostuksen.
 
Great! Do us a favor and tell at least the main points of it. Full translation is of course too much to ask.😘
Some of us Finns have found the interviewer to be very rude, mean and intrusive to ask B about K so openly. Do you agree or do you think he is just happy and excited about B&K? And maybe gay or something himself. For me it's funny that people see this interview so differently. JO boys feel quite relaxed anyway, or do you feel any frustration in them?
My general comments about the interview:

We know the media culture is different in Finland vs Slovenia, we've discussed this before. I would be very much interested in listening to some of the more "serious" Finnish interviews, for example, politicians being interviewed before Parliamentary elections and stuff like that, I think it would be super interesting to compare with Slovenian.
But back to our topic.
The way I see it (in general), in Slovenia, there are "serious" music interviews, and then there are "non-serious" and then there's trash shows. The way I see it - I think it would be completely inappropriate to ask questions that this particular guy asks at the JO press conference after Stožice, for example. That event was to talk about their music only, achieving something great.
There were 2 good interviews just before Stožice as well, one with Jana Morelj from Radio 1 and another one with a guy with really short hair, I can't remember his name. Those were considered "serious" music interviews, they didn't ask any intrusive/personal questions at all, and they never would. Their audience doesn't expect it.
Then there's shows like this one and that Amaro guy who grilled him about sleeping with Melani.
Are these questions intrusive? Yes, of course. But it's all expected. They know these interviewers. JO know what they are in for. They are prepared for the most part. And I really doubt any of these interviewers is expecting JO (or any celeb) to reveal anything very personal. They are just asking questions the fans want them to ask. Which girl doesn't want to know if they are single or not? I see it as a game, a show. They ask, the celebs are challenged to give a certain answer (whether they give a vague answer, or they answer with a question etc it depends on their skills - and we know B does very well here) They rarely reveal anything. And if one decides to indeed reveal something for whatever reason, that's fine as well, I'm sure they have reasons to.


As for this guy in particular, I don't see him as mean or anything. If anything, I couldn't help but laugh because he seems so nervously excited when he asks some of the questions that it made me think he might be gay himself and is crushing on B or JO in general. I almost feel embarrassed for this guy, I mean, come on dude, keep it cool.


I can't say if they are annoyed, they are definitely handling this interview like true professionals, especially B. Maybe Jan seems bored with the questions. But we know Jan often seems like he's not "there" at interviews, even when they are not on this level.

Ok now rough translation/re-cap in the next post.
 
The guy starts off with the Silly questions right away - he says he hasn't seen them since Liverpool - "Have you guys grown since then, are you any hairier?"
(imagine LadySLO busting out Laughing since she gets a flashback of the Spanish interview wit K)
Nobody answers, just Jan strokes his beard.

Then they go on to talk about their concerts, touring abroad, singing abroad in Slovenia, team dynamics, throwing things on stage, Stožice, Stožice afterparty, Costello, Capaldi, Liverpool. Nothing that new or surprising here, I'm sure JOSubs will translate this soon, so I'll skip those parts unless anyone is particularly interested in any of those parts. I'll also skip the K part since you already know that.

Kris says that when they have a day off between gigs, they go sightseeing in the city. Or to the sauna.
The interviewer: Together??
Kris: Together (they all nod), apart, whatever.

Q: The most traumatic flight ever?
B: From Finland, right? (then they switch to talk about the stories about lost luggage, how B Forgot his suitcase once, and how they didn't allow Nace to board once). They agree that the bumpier flight was the flight from Finland.


The guy asked them if they have ever experienced airport crush (falling in love with beautiful people you see at the airport)
B: (with a grin on his face) I fall in love at airports all the time.

Q: How do you stay down-to-earth, how do you keep your feet firmly on the ground?
Jure: (laughs) By living in the countryside.
Jan: If you are who you are, you can't lose yourself. Maybe you can lose yourself if you see yourself as a character living in a fairytale. But I think our feet are firmly on the ground and I'm not worried anything will happen in the near feature.
B: (agrees with Jan with a bunch of metaphors that are hard to translate :D But basically says that as long as you know who you are and what your role is, you are ok, they have talked about this a lot among themselves and they have a great team to support)


Interviewer: With everything going on with your career, do you guys have any room left for love?
Silence for a bit.
Jan: Always.
They laugh and some things I can't understand, bad audio..
Jan: Isn't there always there time for love? (gestures with hands towards the other guys)
B: Well they didn't mean that.
Jure: It depends on how much you want it.
Kris: Yes, you make time if it's important enough.

What about fans in the North? There usually isn't that many connections between Slovenia and the North. It's said they are crazy fans, but usually they are either fans of heavy metal or "schlager" music. You don't belong to either genre. What's your experience with them?
B: (laughs) (I can't understand what he says but it sounds like he says "We are heavy schlager"

Actually. They are a very cool audience. Very dedicated, during the concert, they "give back" a lot to the band, a lot of energy. Not that other fans don't, but like you said, because North is so distant from us, maybe that's why that surprised us.

Which country has the craziest fans?
Jure: Finland.
Nace: Poland was quite crazy.


What's up with SSOL? This song is so weird to me. (LOL I Swear to God, they said this literally)
JO laughs.
Then B explains all the things we heard before, how he got inspired, the title, etc. Explains really in detail.

They talk about Liverpool as the city they really enjoyed. The guy tells them not to try kidney pie when they go back as it's really bad (compares it with a urinal), B laughs and covers his face in shock.


"What did you ask Santa to bring you this year? You spend a lot of time in Finland and he lives there."
Kris: Yeah, in Lapland.
Jure: 20 pairs of knitted socks. So I'm not cold.
B: 20?? How many legs do you have?

Final request, guys. Can you sing something Xmasy for our listeners?
B starts singing Dve snežinki by Žan Serčič and then adapts the last line to something like "Serčič, exteeeend copyrights too usss"
 
vierailija
The guy starts off with the Silly questions right away - he says he hasn't seen them since Liverpool - "Have you guys grown since then, are you any hairier?"
(imagine LadySLO busting out Laughing since she gets a flashback of the Spanish interview wit K)
Nobody answers, just Jan strokes his beard.

Then they go on to talk about their concerts, touring abroad, singing abroad in Slovenia, team dynamics, throwing things on stage, Stožice, Stožice afterparty, Costello, Capaldi, Liverpool. Nothing that new or surprising here, I'm sure JOSubs will translate this soon, so I'll skip those parts unless anyone is particularly interested in any of those parts. I'll also skip the K part since you already know that.

Kris says that when they have a day off between gigs, they go sightseeing in the city. Or to the sauna.
The interviewer: Together??
Kris: Together (they all nod), apart, whatever.

Q: The most traumatic flight ever?
B: From Finland, right? (then they switch to talk about the stories about lost luggage, how B Forgot his suitcase once, and how they didn't allow Nace to board once). They agree that the bumpier flight was the flight from Finland.


The guy asked them if they have ever experienced airport crush (falling in love with beautiful people you see at the airport)
B: (with a grin on his face) I fall in love at airports all the time.

Q: How do you stay down-to-earth, how do you keep your feet firmly on the ground?
Jure: (laughs) By living in the countryside.
Jan: If you are who you are, you can't lose yourself. Maybe you can lose yourself if you see yourself as a character living in a fairytale. But I think our feet are firmly on the ground and I'm not worried anything will happen in the near feature.
B: (agrees with Jan with a bunch of metaphors that are hard to translate But basically says that as long as you know who you are and what your role is, you are ok, they have talked about this a lot among themselves and they have a great team to support)


Interviewer: With everything going on with your career, do you guys have any room left for love?
Silence for a bit.
Jan: Always.
They laugh and some things I can't understand, bad audio..
Jan: Isn't there always there time for love? (gestures with hands towards the other guys)
B: Well they didn't mean that.
Jure: It depends on how much you want it.
Kris: Yes, you make time if it's important enough.

What about fans in the North? There usually isn't that many connections between Slovenia and the North. It's said they are crazy fans, but usually they are either fans of heavy metal or "schlager" music. You don't belong to either genre. What's your experience with them?
B: (laughs) (I can't understand what he says but it sounds like he says "We are heavy schlager"

Actually. They are a very cool audience. Very dedicated, during the concert, they "give back" a lot to the band, a lot of energy. Not that other fans don't, but like you said, because North is so distant from us, maybe that's why that surprised us.

Which country has the craziest fans?
Jure: Finland.
Nace: Poland was quite crazy.


What's up with SSOL? This song is so weird to me. (LOL I Swear to God, they said this literally)
JO laughs.
Then B explains all the things we heard before, how he got inspired, the title, etc. Explains really in detail.

They talk about Liverpool as the city they really enjoyed. The guy tells them not to try kidney pie when they go back as it's really bad (compares it with a urinal), B laughs and covers his face in shock.


"What did you ask Santa to bring you this year? You spend a lot of time in Finland and he lives there."
Kris: Yeah, in Lapland.
Jure: 20 pairs of knitted socks. So I'm not cold.
B: 20?? How many legs do you have?

Final request, guys. Can you sing something Xmasy for our listeners?
B starts singing Dve snežinki by Žan Serčič and then adapts the last line to something like "Serčič, exteeeend copyrights too usss"
Thank you so much! Please post this on Vauva as well if you didn't already. :)
 
  • Tykkää
Reactions: LadySLO:)

Yhteistyössä