S
suomen laki on turha?
Vieras
Huostaanoton peruste olikin kehitysvamma
Torniolaisten Janita ja Sami Leppäniemen nuorin lapsi otettiin huostaan kolme vuotta sitten. Vanhempien mukaan huostaanotto oli aiheeton, mutta tilanne jatkuu edelleen.
- Vuonna 2007 veimme poikamme päivystykseen, koska hänellä oli hengenahdistusta ja kova kuume. Päivystyksessä lääkäri näki pojan kasvoissa mustelmia. Emme osanneet kertoa niiden alkuperää, jolloin lääkäri teki oman päätöksensä, että kyseessä on pahoinpitely, kertoo pojan äiti, Janita Leppäniemi.
Poika huostaanotettiin yön aikana. Vanhemmille kerrottiin, että poika palautetaan vanhemmille, jos poliisitutkinta osoittaa, etteivät mustelmat ole syntyneet pahoinpitelystä.
- Pyysimme itse poliisilta, että pääsisimme mahdollisimman pian kuulusteluihin. Kuulusteluissa todettiin, että mikään ei viittaa pojan pahoinpitelyyn. Pahoinpitelysyyte jäi siihen, mutta poikaa ei palautettu kotiin.
Huosta jatkui, ja sen seuraavana perusteena pidettiin virikedeprivaatiota. Keskosena syntynyt poika kehittyi normaalia hitaammin, minkä vanhemmatkin olivat huomanneet. Lääkäri tulkitsi kehitysviiveen johtuvan siitä, että vanhemmat eivät tarjonneet kuopukselleen riittävästi virikkeitä.
- Me olimme useaan otteeseen pyytäneet lääkäreiltä pääsyä tutkimuksiin, koska huomasimme, että poika ei kehity samaan tahtiin kuin esikoisemme. Kunnollisia tutkimuksia ei kuitenkaan tehty. Vasta huostaanoton jälkeen poika tutkittiin perusteellisesti, ja lääkäri totesi, että poika on lievästi kehitysvammainen, muistelee äiti.
Huostaanoton toinen peruste, virikedeprivaatio, kumoutui myös.
Huosta jatkuu, perusteet muuttuvat
Tänä päivänä perheen kahdesta lapsesta nuorimmainen on edelleen sijoitettuna toiseen perheeseen ja toiseen kuntaan. Nyt huostaa perustellaan äidin munuaissairaudella.
- Olen sairastunut 9-vuotiaana munuaissairauteen. Käyn sen vuoksi kolmesti viikossa dialyysissä. Nyt lääkärit käyttävät tätä perusteena sille, että huostaanottoa ei pureta. Minulla on kuitenkin lääkärintodistus, joka osoittaa, että olen täysin kykeneväinen hoitamaan kehitysvammaista poikaani. Tästä huolimatta huostaanottoa ei suostuta purkamaan, kertoo pojan äiti.
- Lisäksi huostaa perustellaan sillä, että sijaisperheelle on muodostunut kiintymyssuhde poikaan. Haluan kuitenkin sanoa, että myös minulla on kiintymyssuhde poikaani, joka on saanut alkunsa vaikeiden lapsettomuushoitojen jälkeen, äiti jatkaa.
Kunnissa ei olla halukkaita kommentoimaan huostaanottoja yksityisyydensuojaan vedoten.
Torniolaisten Janita ja Sami Leppäniemen nuorin lapsi otettiin huostaan kolme vuotta sitten. Vanhempien mukaan huostaanotto oli aiheeton, mutta tilanne jatkuu edelleen.
- Vuonna 2007 veimme poikamme päivystykseen, koska hänellä oli hengenahdistusta ja kova kuume. Päivystyksessä lääkäri näki pojan kasvoissa mustelmia. Emme osanneet kertoa niiden alkuperää, jolloin lääkäri teki oman päätöksensä, että kyseessä on pahoinpitely, kertoo pojan äiti, Janita Leppäniemi.
Poika huostaanotettiin yön aikana. Vanhemmille kerrottiin, että poika palautetaan vanhemmille, jos poliisitutkinta osoittaa, etteivät mustelmat ole syntyneet pahoinpitelystä.
- Pyysimme itse poliisilta, että pääsisimme mahdollisimman pian kuulusteluihin. Kuulusteluissa todettiin, että mikään ei viittaa pojan pahoinpitelyyn. Pahoinpitelysyyte jäi siihen, mutta poikaa ei palautettu kotiin.
Huosta jatkui, ja sen seuraavana perusteena pidettiin virikedeprivaatiota. Keskosena syntynyt poika kehittyi normaalia hitaammin, minkä vanhemmatkin olivat huomanneet. Lääkäri tulkitsi kehitysviiveen johtuvan siitä, että vanhemmat eivät tarjonneet kuopukselleen riittävästi virikkeitä.
- Me olimme useaan otteeseen pyytäneet lääkäreiltä pääsyä tutkimuksiin, koska huomasimme, että poika ei kehity samaan tahtiin kuin esikoisemme. Kunnollisia tutkimuksia ei kuitenkaan tehty. Vasta huostaanoton jälkeen poika tutkittiin perusteellisesti, ja lääkäri totesi, että poika on lievästi kehitysvammainen, muistelee äiti.
Huostaanoton toinen peruste, virikedeprivaatio, kumoutui myös.
Huosta jatkuu, perusteet muuttuvat
Tänä päivänä perheen kahdesta lapsesta nuorimmainen on edelleen sijoitettuna toiseen perheeseen ja toiseen kuntaan. Nyt huostaa perustellaan äidin munuaissairaudella.
- Olen sairastunut 9-vuotiaana munuaissairauteen. Käyn sen vuoksi kolmesti viikossa dialyysissä. Nyt lääkärit käyttävät tätä perusteena sille, että huostaanottoa ei pureta. Minulla on kuitenkin lääkärintodistus, joka osoittaa, että olen täysin kykeneväinen hoitamaan kehitysvammaista poikaani. Tästä huolimatta huostaanottoa ei suostuta purkamaan, kertoo pojan äiti.
- Lisäksi huostaa perustellaan sillä, että sijaisperheelle on muodostunut kiintymyssuhde poikaan. Haluan kuitenkin sanoa, että myös minulla on kiintymyssuhde poikaani, joka on saanut alkunsa vaikeiden lapsettomuushoitojen jälkeen, äiti jatkaa.
Kunnissa ei olla halukkaita kommentoimaan huostaanottoja yksityisyydensuojaan vedoten.