Monet puhuvat tuosta kateudesta, mutta mitä nämä töissäkäyvät siis oikein kadehtivat? Kysyn nyt oikeasti, en mitenkään ivallisesti. En itse pysty kuvittelemaan, mitä kadehtimista siinä kotona olemisessa on? No tietysti se, että saa aamuisin nukkua pidempään, mutta ei kai tuo nyt riitä kovin suureen kateuden määrään.
Itse olin kotona 9 kk lapsen kanssa ja aika oli aivan ihanaa, mutta toisaalta myös aivan riittävä aika, niin että alkoi jo tylsistymään ja kaipaamaan töihin. Nyt lapsi on päivät hoitopaikassa, jossa aivan varmasti jaksetaan tarjota enemmän toimintaa ja virikkeitä hänelle, kuin mitä yksin kotona ollessa minä jaksaisin. Itse taas viihdyn työssäni, pidän sen tuomista haasteista, samoin kuin työkavereistani, joten en mitenkään erityisemmin ikävöi sitä kotona kaksin lapsen kanssa olemista. Toki joskus aamuisin miettii, että olisi kyllä niin paljon helpompi olla vain kotona, mutta se on vain tuo aamun kiirestressi, joka kestää sen vartin, muun ajan päivästä olen enemmän kuin tyytyväinen töissä olemiseeni.