Äidiksi vielä 46 vuotiaana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vierailija"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
nimimerkki kertoo kolmikymppiselle, että yli nelikymppisenä voi tuntea olonsa ihan yhtä pirteäksi kuin kolmi- tai kaksikymppisenä. Vastaavasti näköjään jotkut voivat tuntea olonsa jo aika vanhaksi kolmikymppisenä, päätellen viestistäsi..

:D en mä tunne oloani vanhaksi. ihan päinvastoin :D vaikka mulla lapsiluku jo täynnä niin eikai se sitä tarkota että mä vanhaksi itseni tuntisin. nyt mä nautin touhuamisesta näiden kanssa :)
 
itse en harkitsisi enää tuossa iässä. en harkitse enää tässä iässäkään.
jaksatko sinä tosiaan elää pikkulapsi arkea uudestaan? et saa omaa vapautta ja omaa aikaa ennen eläkeikää. jaksatko vielä yövalvomiset? jaksatko hoitaa mahdollisesti erityislasta, koska riski siihen sinun iässäsi on suuri. mieti todella tarkkaan

Miten kolmekymppinen voi olla niin väsynyt ettei jaksaisi pikkulapsiarkea? Pikkulapsiaika on kuitenkin melko lyhyt, joten sitä tuskin kannattaa murehtia. Vapaus ja oma aika?

Erityslasta on muuten jaksettava hoitaa vanhanakin, jopa ap:ta vanhempana.

Ap:lle sanoisin, että "go for it" jos siltä tuntuu.
 
kuten sanoin, mahdollisuus tulla raskaaksi on häviävän pieni tässä iässä, mutta mahdollista se on.
Töissä katsottais tosi pitkään kun tän ikäinen olisi raskaana...sen tiedän....kyllä supatettais selän takana ja päiviteltäis....
 
Kaksi ensimmäistäni sain ollessani 22v ja 23v ja olen tullut kolmannen kerran äidiksi 39v, neljännen kerran 41v ja meinaan (jos luoja suo) niin vielä nyt 43v, lapsen syntyessä 44v tulla viidennen kerran. Vanhempana lapset on ollut helpompi hoitaa,minulla on lapsille nyt paljon enemmän aikaa kuin silloin nuorena. Nuoruuden kotkotukset on poissa ja rahaakin on ihan toisella tavalla.
Suosittelen lämpimästi vielä äidiksi ryhtymistä :) Onnea yritykseen
 
Jos ittestä tuntuu että haluaa ja jaksaa ni mikäs siinä, kyllähän niitä muitakin on sen ikäsiä äidiks tulleita. Muistan ala-asteelta meijän luokalta pojan, jonka isä oli 60v, muistan muutaman kerran ajatelleeni et aika vanha isäks, mutta ei tätä poikaa sen takia kiusattu eikä kyllä näyttäny isäänsä häpeevän. Sitä paitsi toi vanhempien häpeemisvaihe tulee suurimmalle osalle lapsista kouluiässä oli se vanhempi sitten minkä tahansa ikänen. Mun mielestä ei siis kannata sitä miettiä et häpeekö se lapsi vanhempiaan, se voi hävetä vaikka olis 20 vuotta nuorempi.

Ja mitä taas tohon tulee, et lapsi menettää vanhempansa aikasin niin eihän sitä voi tietää vaikka äiti olis 20v kun lapsi syntyy, voi joutua onnettomuuteen tai sairastua. Osa ihmisistä elää lähemmäs 90 vuotta siinä vaiheessa lapsi olis jo 30v.

Mää en uskaltais itte hankkia yli 40 vuotiaana lapsia riskien takia, mutta ei se silti sitä tarkota ettäkö arvostelisin jotain muuta joka niin tekee. Jos siltä tuntuu niin anna mennä vaan.
 
Siitä vaan, jos siltä tuntuu.
Oma äitini oli 42 kun minä synnyin ja 46 kun synnytti veljeni. No, olihan hän vanha. Ala-asteelta muistan myös sen, että kaikkien muiden vanhemmat olivat nuorempia. Mutta mikäs ongelma se nyt sitten on?

Terveys tietysti saattaa mietityttää. Meidän äitimme sairastui vakavasti, kun minä olin 20 ja veli siis vasta 16. Mutta toisaalta lapsuudenystäväni äiti kuoli yllättäin, kun ystävä oli 8-vuotias, eikä tuo äiti todellakaan ollut vanha äiti, päinvastoin! Oli muistaakseni alle nelikymppinen kuollessaan. Joten näähän voi mennä ihan miten päin vaan...
 
kiitos kannustavista ja positiivisista vastauksista teiltä, joilla on ollut yli nelikymppinen äiti, kiva kuulla että se ei ollut taakka ja rasite, itsekin ajattelen kyllä että olen kypsempi ja rauhallisempi kuin nuorena...
 
Meidän suvussa on tullut 2 naista raskaaksi yli nelikymppisenä. Toiselle tuli terveet lapset ja jaksoi hyvin. Toiselle tuli down lapsi. Tämä hillitsi omaa vauvakuumetta. Sillä en tiedä, jaksaisinko erityislapsen kanssa.
 
Itselläni kaksi lasta. Toinen nuorena (24), toinen vanhana (41) saatu. Jälkimmäisen pikkulapsi ajasta olen nauttinut ja saanut irti enemmän. Pikkuvauva-ajan jaksoin myös paljon paremmin. Saan elämääni hurjasti voimaa ja iloa tuosta pienestä uudesta elämästä. Toki molemmat ovat yhtä rakkaita. Johtuisiko siitä, että elämä on nyt kaikinpuolin mallillaan. En voi muuta kuin lämpimästi suositella...onnea yritykseen!!
 
Olen saanut omat lapseni 28-vuotiaana ja nuorimmaisen 44-vuotiaana, tällä hetkellä esikoinen 17-vuotias ja kuopus päälle vuoden. Ollaan siis aika samoja ikiä noiden meidän jälkimmäisten lasten kanssa jos sinä nyt tulisit raskaaksi.. Tosin en tiedä onko tällä mitään eroa, mutta mä olin kuitenkin 43-vuotias kun aloin odottamaan tuota toista vauvaa eli pari vuotta vielä alle neljävitosen ja sinä olet jo sen 45 vai 46 täyttänyt...

Sanon tähän vaan sen verran, että jos oma vointisi ja terveytesi tuntuu siltä että todellakin jaksaisit vielä pikku vauvan kanssa, niin yrittäkää lasta! mutta jos yhtään epäröit on ehkä parempi keskeyttää se yrittäminen ja olla kiitollinen niistä aikaisemmista lapsista mitä sinulla on... :) joka tapauksessa naiselle on kuitenkin oikea ikä lisääntyä se kunhan on yli 18v. ja niin kauan kun kuukautiset tulee tai jos raskaus lähtee alulle eli jos sinä tulet sitten raskaaksi vielä niin tämä on ollut aivan oikea ikä sulle lisääntyä ja viis muiden löpinöistä. :)

Tiedostat varmaan myös että lapsella on suuri riski syntyä vammaisena, mutta siitä sinulle on taidettukin täällä jo muistin virkistämiseksi ainakin huomauttaa ettei pääse vahingossa unohtumaan, mutta onneksi nykyään terveydenkin hoito on sen verran hyvää ja tasokasta täällä että tutkimuksissa aika varmasti huomattaisiin jos lapsi on vammainen, niin sitten voi miettiä sitä pitääkö lapsen vai onko abortti parempi ratkaisu. :)

Oma pieni mussukka poikani täyttää kahden päivän kuluttua 2v ja tyttö kesällä 18v.

Mutta mitä ikinä teetkin tai päätät niin onnea siihen ! toivottavasti tulisit täällä kertomaan sitten kuulumisistasi että miten kävi.. :) ?
 
46-vuotiaalla riski siihen, että syntyvällä lapsella olisi Downin syndrooma noin 1:23 ja minkä tahansa kromosomipoikkeavuuden 1:15 eli aika paljon. Tämä on hyvä tiedostaa ja miettiä mitä tekee jos lapsella jokin poikkeavuus todetaan. Pystyykö tekemään abortin ja jos ei niin jaksaako vielä eläkeiässäkin hoitaa mahdollisesti ympärivuorokautisesti valvontaa ja hoitoa tarvitsevaa lastaan.
 
Ei, ei ja ei.....jos itse nyt tulisin raskaaksi, niin ensimmäistä kertaa elämässäni harkitsisin keskeytystä todella vakavasti ( pätyisinkö siihen, en tiedä....), neljä elävää lasta ja yksi enkelilapsi minulla jo on, en jaksais enää!!
Ja riskit ap varmaan tietää...
 
Tunne yhden - joka tuli äidiksi yli 46 vuotiaana , miehensä oli jo pitkälle yli 50v.

Äitini oli 42 kun synnyin , naapurini sai esikoisen 42 ja kakkosen 44 vuotiaana. Ja kaikilla mennyt hyvin.

Onnea !!!
 
tiedän kyllä down riskit, toisaalta ne joilla tiedän olevan down lapsia, ovat saaneet nämä lapset nuorena, joten vammaisen lapsen voi kyllä saada nuorikin äiti, eikä syytä tiedetä.
 
huvittavaa, että kun joku suunnittelee vaikka 20vuotiaana lapsen tekemistä niin tullaan paasaamaan miten se on ihan liian nuori ikä ja nauti nyt nuoruudestasi ja mieti lapsia myöhemmin jne. Sitten kun tulee 46vuotias miettimään samaa, niin kannustetaan että tee ihmeessä lapsi ja ei lapsen teolle ole mitään yläikärajaa! Hmm... jännää sinänsä, kun biologisesti naisen paras lisääntymisikä on 20-25v. 46vuotias alkaa olla jo oikeasti aika "luonnoton" ikä saada lapsia, ihan biologisesti ajateltuna.
 
[QUOTE="aloittaja";28003842]tiedän kyllä down riskit, toisaalta ne joilla tiedän olevan down lapsia, ovat saaneet nämä lapset nuorena, joten vammaisen lapsen voi kyllä saada nuorikin äiti, eikä syytä tiedetä.[/QUOTE]

Tästä olen samaa mieltä. :)

Mutta tottakai se riski on iäkkäämmällä suurempi.

Onneksi minun kohdalla ei seulat hälyttäneet kummankaan lapsen kohdalla että mitään epäilyttävää olisi ollut, kaksi tervettä lasta on syntynyt.
 
[QUOTE="aloittaja";28003842]tiedän kyllä down riskit, toisaalta ne joilla tiedän olevan down lapsia, ovat saaneet nämä lapset nuorena, joten vammaisen lapsen voi kyllä saada nuorikin äiti, eikä syytä tiedetä.[/QUOTE]

tekeekö vauvakuume naisista näin pehmeitä päistään? Joo, tottakai down lapsen VOI saada ihan kuka tahansa, ihan missä iässä tahansa, mutta tiedät varmaan että sinun ikäiselläsi se riski on moninkertainen verrattuna vaikka alle 30vuotiaaseen (jolloin riski on pienimmillään)? Voihan moottoritietäkin ajaa väärään suuntaan ilman että sattuu minkäänlaista onnettomuutta, mutta huomattavasti pienempi riski onnettomuudelle on jos ajaa oikeaan suuntaan.
 
Anoppini sai nuorimmaisensa (eli mieheni) juurikin tuossa iässä.
Kuoli mieheni ollessa 38-v.
Äärimmäisen rakas ihminen oli hän. Meidän suunnattomasta ikäerokuilusta huolimatta pidin hänen ajatusmaailmastaan ja hän oli tosi ymmärtäväinen ihminen. Oli ihana tuntea hänet. :heart:
 
alle 25v äidin riski synnyttää down lapsi on: 1:2000
35vuotiaan riski: 1:300
40vuotiaan riski: 1:200
yli 45vuotiaan: 1:25

että onhan siinä vähän suurempi riski tehdä lapsi yli 45 vuotiaana kuin alle 25 vuotiaana :D Mutta eipä ole minun ongelmani, siitä vaan riskiä ottamaan kun "saihan naapurin Pirkkokin terveen lapsen 47vuotiaana niin kyllä minäkin saan!"
 
[QUOTE="vieras";28003857]huvittavaa, että kun joku suunnittelee vaikka 20vuotiaana lapsen tekemistä niin tullaan paasaamaan miten se on ihan liian nuori ikä ja nauti nyt nuoruudestasi ja mieti lapsia myöhemmin jne. Sitten kun tulee 46vuotias miettimään samaa, niin kannustetaan että tee ihmeessä lapsi ja ei lapsen teolle ole mitään yläikärajaa! Hmm... jännää sinänsä, kun biologisesti naisen paras lisääntymisikä on 20-25v. 46vuotias alkaa olla jo oikeasti aika "luonnoton" ikä saada lapsia, ihan biologisesti ajateltuna.[/QUOTE]

Jos mun tytär nyt 18-vuotiaana ilmottaisi että hän alkaa yrittämään poikaystävänsä kanssa vauvaa eli saisi sen sitten 19-vuotiaana eli n. parikymppisenä, niin minulla ei olisi mitään sitä vastaan!

Mietin että onko oikeassa elämässä näin kärkkäitä ihmisiä tämän suhteen jos 20v. vaikkapa lisääntyy, jännä kun en ole törmännyt... taitaa täällä palstailessa vaan olla ihme vinkuroita ja vonkuroita liikenteessä

Itse en oo enää esikoisenkaan kanssa ollut tuon parhaan iän sisässä eli 20-25v, mutta olen kuitenkin kerennyt 2- numeroisella iällä saamaan lapsen nimittäin 28v ja ei kai sekään nyt niin hirveän vanha ikä vielä ole niin voin ihan myöntää että oli se tuolloin helpompaa olla raskaana ja synnytyskin helpompaa ja vauvan hoito, mitä nyt 44-vuotiaaseen verrattuna... mut silti oon onneks oivasti pienen kanssa pärjänny ja on tossa rinnalla tietysti saman ikänen mies joka auttaa ja meidän esikkokin on tykänny hirveesti tota pientä hoitaa ja auttaa kaikissa jutuissa ihan pyytämättäkin. :)
 

Similar threads

Yhteistyössä