Äidiksi 46-vuotiaana...

[äiti 45 v]

No, mulla on sukulaisia, jotka olivat jättäneet lapsen teon siihen, kun on kaikki valmiina ja oikea hetki ja mitä vielä. Lapsi oli vaikeasti kehitysvammainen, syntyi viikolla 30 ja kuoli pian. Uutta raskautta ei tullutkaan. Monet jotuvat tuossa iässä käymään hedelmöityshoidoissa. Joten ei, luonto ei ole sen puolella mikä on väkisin alulle laitettu.

No heko heko! Sun yks tuttavaperhe ei riitä miksikään tilastometeriaaliksi jonka perusteella voidaan vetää johtopäätöksiä ja tehdä uusia luonnonlakeja!

Jos joku tulee raskaaksi, niin LUONTO on silloin raskaaksitulon puolella! Ja lapsia nyt kuolee nuoremmillakin vanhemmilla, ei kuoleman syyksi voida lonkalta rykäistä "vanhempien ikä". Ei se vanhempien iästä edes johdu, jos lapsi syntyy ennenaikaisena ja kuolee pois. Kuolema johtuu keskosuudesta eikä ennenaikaisuuskaan johdu vanhempien iästä millään lailla.

 

["sasu"]

Ihanasti yrität kierrellen sanoa, että äitini oli jotenkin epäkelpo äidiksi. Inhaa. No, siinä olet oikeassa, "vika" löytyy kyllä pään sisältä. Hänellä nimittäin todettiin aivolisäkkeessä kasvain, kun olin 3-vuotias.

että kaikissa ketjuissa mihin hän kommentoi, kaikki viestit ovat osoitettu juuri hänelle? Olen huomannut tämän ennenkin. Aika itseriittoinen olet. Ehkäpä se johtuu sitten juurikin siitä sinun karusta lapsuudestasi. Persoonassasi on paljon vastenmielisiä piirteitä. Suorat ja hyvin negatiiviset kommentit ovat niitä inhottavimpia.

 

[äiti 45 v]

Mun äiti oli 43-vuotias, kun mä synnyin. En tiedä johtuiko äidin iästä vai siitä, että hän sairasti paljon kun olin lapsi, mutta mä muistan alati väsyneen äidin, jolla ei ollut koskaan voimia olla ja touhuta mun kanssa. En muista saaneeni äidiltä hellyyttäkään koskaan.

Omat ikävät kokemukset saa mut suhtautumaan varsin varauksella synnyttämiseen "iäkkäänä".

Minun äitini oli 26 kun sai minut. Ja hän oli/on aina niin hemmetin väsynyt ja rasittunut, että jos olisin tuosta jotain päätellyt, olisin hankkinut lapseni 15v tai sitten en ikinä!!!

 

[Wicked Mary]

Ikää mulla tulee ensi kuussa 48, en suunnittele enkä toivo lisää lapsia, mutta luonto ilmeisesti kuvittelee että jaksaisin vielä pientä hoitaa, menkat edelleen säännölliset ,ja jos noihin verikokeisiin on luottaminen ei vaihdevuodet ole vielä lähelläkään. Ikä on vaan numeroita mutta omasta mielestäni olen kuitenkin fyysisesti jo liian raihnainen olemaan raskaana, synnyttämään ja hoitamaan vauvaa, mutta jos terveys on hyvä, niin miksei 46-vuotiaana ( tai vanhempanakin) passaisi tulla äidiksi

 

[ööh]

No jos se on tarkoituksella niin melko itsekästä, mutta aina lapset eivät ole "tahallisia" joten minkäs sille sitten mahtaa, onnea vaan.

 

[äiti 45 v]

Ihanasti yrität kierrellen sanoa, että äitini oli jotenkin epäkelpo äidiksi. Inhaa. No, siinä olet oikeassa, "vika" löytyy kyllä pään sisältä. Hänellä nimittäin todettiin aivolisäkkeessä kasvain, kun olin 3-vuotias.

Sinä itse se kyllä sanoit (tai annoit ymmärtää) että äitisi oli epäkelpo äidiksi, turha muita syyttää. Sinähän se kerroit, että äitisi oli vähintäänkin liian vanha ja ainakin siksi epäkelvompi äidiksi kuin mitä nuorempi olisi ollut ja aiheuttipa sinulle vielä pysyvän ikätraumankin mitä tulee ikään ja äitiyteen.

Se on ihan totta ettei ikä ratkaise mitä kukakin jaksaa, ainakaan ikä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä.

 

[Rieputarallaa]

[QUOTE="sasu";24254774]että kaikissa ketjuissa mihin hän kommentoi, kaikki viestit ovat osoitettu juuri hänelle? Olen huomannut tämän ennenkin. Aika itseriittoinen olet. Ehkäpä se johtuu sitten juurikin siitä sinun karusta lapsuudestasi. Persoonassasi on paljon vastenmielisiä piirteitä. Suorat ja hyvin negatiiviset kommentit ovat niitä inhottavimpia.[/QUOTE]

Ei luule. Kysyin häneltä.

 

[äiti 45 v]

Mun äiti oli 43-vuotias, kun mä synnyin. En tiedä johtuiko äidin iästä vai siitä, että hän sairasti paljon kun olin lapsi, mutta mä muistan alati väsyneen äidin, jolla ei ollut koskaan voimia olla ja touhuta mun kanssa. En muista saaneeni äidiltä hellyyttäkään koskaan.

Omat ikävät kokemukset saa mut suhtautumaan varsin varauksella synnyttämiseen "iäkkäänä".

Niin se vielä piti kysymäni että saatiinko äitisi aivolisäkekasvain hoidettua pois ja jaksoiko sen jälkeen paremmin? Yleensähän nuo kasvaimet ovat hyvin pieniä, häiritsevät hormonitoimintaa ja hoidetaan esim. leikkauksella.

 

["näin täällä"]

Sain kuopukseni vain 40 vee ja edewlliset nuorempana. Hyvin jaksoin ja nyt teini talossa ja niin helppo, ei mitään ongelmaa jaksaa'
Olen nuoren näköinenm hyvin säilynyt, normipainoinen. Ei häpeä minua, kavereitakäy paljon meillä ja yökylässä.
Alakoulussa olin varmaankin vanhin vanhempi, mutta enpähän erottunut nuoremmista. Monia läskejä nuoremman näköinen.

 

[älä yleistä]

[QUOTE="näin täällä";24254994]Sain kuopukseni vain 40 vee ja edewlliset nuorempana. Hyvin jaksoin ja nyt teini talossa ja niin helppo, ei mitään ongelmaa jaksaa'
Olen nuoren näköinenm hyvin säilynyt, normipainoinen. Ei häpeä minua, kavereitakäy paljon meillä ja yökylässä.
Alakoulussa olin varmaankin vanhin vanhempi, mutta enpähän erottunut nuoremmista. Monia läskejä nuoremman näköinen.[/QUOTE]

Ei se läski kyllä tee aina vanhan näköiseksi, tuolla ajattelutavalla voisi sanoa, että monesti laihat luuviulut on aika kurttunaamoja, jotka näyttää todella vanhoilta.

 

["akka"]

Itseäni ajatellen jos niin olisi,se herättäisi pelkkää kauhua.Täytän 48,kuopus on jo 12 enkä todellakaan haluaisi enää pikkuvauvaa jalkoihini pyörimään seuraavaksi 20 vuodeksi.Haluan tehdä elämässäni muutakin kuin olla aina kiinni pikkulapsissa.
Jos 46 vuotiaana tulisi vielä äidiksi,olisi jo liki 70v kun nuorinkin olisi täysi-ikäinen.Ajatuksenakin ihan kamalaa.

 

[Mummeliisa]

Minusta tuli ensimmäisen kerran isoäiti kun olin 39.
Kun olin 40 sain vielä tyttären ja kun olin 41 sain pojan.
Koen (ja lapset kokee) että asiaintila on kaikille rikkaudeksi.

Nyt kun olen 45, niin vanhimmat, jo aikuiset, lapset huomauttelevat että "now or never" eli olisi iltatähden aika.